7.7.2026 | Viro

Tallinnan keskiaikainen keskusta vajoaa

Teksti Timo Raussi
Kuva Visit Estonia / Giulio Gröbert

Myyttinen Atlantis vajosi meren pohjaan, mutta UNESCOn maailmaperintöluetteloon kuuluva Tallinnan Vanhakaupunki … niin, Suomenlahteenko? Keskiaikaisen kaupunginosan rakennukset ovat alkaneet vajota, ja nyt kaupunki selvittää Viron yleisradioyhtiö ERR:n mukaan syitä sekä etsii ratkaisuja tilanteeseen. Myös Raatihuoneentorin katukivetyksen kohoaminen pahimmille laineille vuosikausiin on puhuttanut kaupunkilaisia tänä keväänä.

”Yli 20 rakennuksessa on havaittu vaurioita, jotka johtuvat tavalla tai toisella niiden vajoamisesta tai muista rakenteellisista ongelmista. Kun otetaan huomioon paljonko Vanhassakaupungissa rakennuksia on kaikkiaan, on kyseessä melko suuri määrä – ja todellisuudessa niitä voi olla enemmänkin. Monet kohteista tarvitsevat mittavan ja omistajilleen kalliin peruskorjauksen”, kertoi Tallinnan ympäristö- ja kunnallistekniikkaviraston kehittämispalvelujen johtaja Toomas Haidak ERR:lle.

Yksi tilanteen syistä ovat Toompean kukkulalla kautta aikojen olleet lähteet, joista vesi – kuten sääilmiöiden myötä yleistyneiden rankkasateiden hulevesikin, virtaa meren suuntaan historiallisia kuilu- ja putkistojärjestelmiä pitkin. Esimerkiksi Pikk-kadun ja Lai-kadun välillä talojen alla on luonnonmukainen kulhomainen painanne, josta veden olisi muuten vaikeaa päästä virtaamaan eteenpäin.

Vanhankaupungin asukas- ja yrittäjäseuran jäsenen Toomas Oosalun mukaan perusongelma on se, että kaupungilla ei ole vanhojen kuilujen toimintakunnosta tarkkaa tietoa. “Ne ovat voineet vaurioitua lukuisten rakennustöiden yhteydessä.“ Muinaismuistoasetusten myötä alueella ei ole juurikaan tehty varsinaista uusiorakentamista, mutta vanhojen rakennusten kokonaisvaltaisia uudistuksia kylläkin – esimerkkeinä hotelli-kasinokompleksi Rataskaev-kadulla ja kaupunginteatteri Lai-kadulla.

Vanhassakaupungissa on vuosien saatossa sattunut myös putkirikkoja, joista valuvat vedet ovat huuhtoneet katujen alapuolisia maakerroksia. Syinä rikkoihin on ollut usein kiinteistöjen niin sanottu korjausvelka tai riittämätön ylläpito, mutta pääsyylliseksi kaupunginosaa laajemminkin vaivaavaan ongelmaan Toomas Haldak ei olisi valmis niitä nimeämään.

Usein innovatiiviseksi kiitellyn Tallinnan kaupungin toimista voidaan teeman puitteissa olla montaa mieltä. Haldakin työnantaja on käynnistämässä lähikuukausina hanketta, jossa analysoidaan Vanhastakaupungista vuosien varrella otettuja satelliittikuvia – että josko niiden perusteella rakennusten vajoamisessa voitaisiin havaita ajallisia muutoksia. Uusi hanke on jatketta vuoden 2024 pienimuotoiselle tutkimukselle, joka ei tosin edennyt johtopäätöksiin asti siitä, mikä ilmiön aiheuttaa tai että pitäisikö kaupungin tehdä jotain asialle. Samaan aikaan halkeamat ja jopa sortumavaarat ovat Oosalun mukaan arkitodellisuutta.

Olisiko nyt siis hyvä aika – vai jopa viimeinen hetki – lähteä tutustumaan Tallinnan Vanhaankaupunkiin tavallistakin huolellisemmin. Kierrellä puolustusmuurin ja tornien ympäröimillä kujilla, ihastella 1300- ja 1400-luvuilta peräisin olevaa rakennnuskantaa ja kuunnella tarinoita keskiaikaisen Hansakaupungin historiasta – esimerkiksi ilmaisen „Näe Vanhakaupunki uudessa valossa“ -audio-opas- ja karttasivuston avulla.