Lahemaan moni-ilmeinen kansallispuisto –
Teksti Timo Raussi Kuvat Visit Estonia: City Bike, Kert Kruusakivi, Sven Začek, Sten-Ander Ojakallas
Lahemaan läpi kulkee retkipyöräilyreitti Eurovelo 11, jota on helppo polkea tasaisen maaston ja
rauhallisten pikkuteiden ansiosta. Tässä ollaan Sagadin kartanolla.
Viron pohjoisrannikolla, reilun 70 kilometrin päässä Tallinnasta itään sijaitsee maan suurin ja vanhin, vuonna 1971 perustettu, Lahemaan kansallispuisto. Sen pinta-alasta kaksi kolmasosaa on maata ja loput muutaman saaren sekä lukuisten kivien täplittämää matalaa rannikkomerialuetta. Nimensä Lahemaa eli ”lahtien maa” on saanut alueen neljältä merenlahdelta, jotka ovat Kolga, Hara, Eru ja Käsmu.
Retkikohteena Lahemaa on monipuolinen, sillä lyhyiden välimatkojen puitteissa voi tutustua seudun metsiin, soihin, rantoihin, kartanoihin, vanhoihin kalastajakyliin ja jopa entiseen neuvostolaivaston tukikohtaan. Nähtävyyksien luo pääsee hyväkuntoista pikkutieverkostoa pitkin autolla sekä polkupyörällä seuraamalla kartalta Eurovelo-reitistöä.
Poikkea luontoon ja meren rantaan
Metsät kattavat yli 70 prosenttia Lahemaan maa-alasta. Yleisimpiä puulajeja ovat mänty, kuusi ja koivu, ja jokivarsilla kasvaa myös reheviä lehtoja. Virun räme on suoalueista tunnetuin. Sen noin 3,5 kilometrin pituisen pitkospuupolun varrella kohoaa näkötorni, josta avautuvat upeat näkymät suon yli.
Rannikolla maisema vaihtelee kivikkoisista niemenkärjistä hiekkarantoihin ja rantaniittyihin. Jääkauden kuljettamat siirtolohkareet ovat alueen tunnetuimpia luonnonnähtävyyksiä. Käsmun niemellä sijaitseva Majakivi on yksi Viron suurimmista, ja sen huipulle on rakennettu myös pieni näköalatasanne.
Kesähelteillä matkaajille vinkiksi: Lahemaan tunnetuin uimaranta on Võsussa. Erityisesti lapsiperheet suosivat rantaa, sillä se on leveä ja vesi pysyy pitkälle matalana. Pienempiä uimarantoja on Käsmun kylässä sekä puiston alueeseen rajautuvassa Loksan pikkukaupungissa, jonka rantametsään on aloitettu aivan hiljattain uuden kylpylähotellin suunnittelu. Myös monien rannikkokylien yhteydessä on luonnonrantoja, joissa pääsee pulahtamaan veteen.
Luontovaeltajille Lahemaa tarjoaa yli sata kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä. Ne ovat helppokulkuisia ja sopivat siten koko perheelle, vaikka alueella on toki pidempiäkin päivävaellusreittejä. Suosittuja Virun rämeen ohella ovat Oandun, Majakivi-Pikanõmmen sekä Nõmmeveski-Liiapeksin luontopolut.
Poikkea ennen vaellusta joko Palmsen kartanon luona sijaitsevaan kansallispuiston vierailukeskukseen tai Viron metsähallituksen eli RMK:n luontokeskukseen Oandulla. Kummassakin jaetaan karttoja sekä ajankohtaista tietoa reiteistä ja alueen luonnosta.
Kartanoita, kyliä ja merihistoriaa
Lahemaan tunnetuimmat kulttuurikohteet ovat Palmsen, Sagadin, Vihulan ja Kolgan kartanot. Palmse on omenapuutarhoineen ja talousrakennuksineen yksi maan parhaiten entisöidyistä kartanokokonaisuuksista. Sagadissa toimii metsämuseo, ja Vihulassa historiallinen kartanoympäristö yhdistyy laadukkaisiin majoitus-, kylpylä- ja ravintolapalveluihin. Kolgan uusklassismityylinen kartanorakennus on vaikuttavan kokoinen, vaikka odottaakin yhä kunnostamistaan.
Rannikon vanhoissa kylissä on oma viehätyksensä. Kapteenien kyläksi kutsutussa Käsmussa toimi 1800-luvun lopulla merenkulkukoulu, ja siksi monet kyläläiset työskentelivät purjelaivojen päällikköinä. Kylä hyväkuntoisine puutaloineen ja merenkulkumuseoineen on idyllinen ja siksi pysähdyksen arvoinen muulloinkin kuin elokuisen Viru Folk -kansanmusiikkifestivaalin aikaan. Altjan kylärannan kalastusverkkovajat ovat ehkä jo turhankin kliseisiä nähtävyyksiä, mutta tienvarren kesäkievarista saa vatsan täytteeksi hyvää virolaista perinneruokaa.
Haran kylässä sijaitsevan neuvostoaikaisen sukellusvenetukikohdan rapistuneet laiturit ja betonirakenteet muodostavat valokuvauksellisen vastakohdan ympäröivälle luonnolle. Esille asetettu näyttely kertoo paikan ja koko Viron lähihistoriasta, mutta tarjolla on myös matkailupalveluja kuten SUP-lautojen, maastopyörien ja usean erilaisen saunan vuokrausta.
Taidetta, makuja ja majoitusta
Viereisen Pärispean niemen kärjessä sijaitsee Purekkari, manner-Viron pohjoisin kohta. Sen lähellä on Viinistun taidemuseo, jonne on koottu entisen kalastuskolhoosin tiloihin ehkäpä maan merkittävin yksityinen taidekokoelma. Virolaistaidetta 1800-luvulta nykypäivään esittelevän Taidesataman pihalla järjestetään kesäisin myös konsertteja ja muita tapahtumia. Lisäksi paikan päällä toimii ravintola.
Ruoka onkin yksi Lahemaalla viivähtämiseen kannustavista syistä. Kartanoiden ravintolat edustavat nykykeittiötä, joka hyödyntää paikallisia raaka-aineita kuten riistaa, metsäsieniä, marjoja sekä lähivesien kalaa. Hiljattain kriitikot rankkasivat Käsmun ja Võsun pikkuravintolat Tallinnan ulkopuolisen Viron parhaimmistoon kuuluviksi. Satokaudella paikalliset tilat myyvät hunajaa, marjoja, omenamehuja ja muita tuotteitaan tienvarsikojuissa sekä kylätapahtumissa.
Majoitusvaihtoehtoja Lahemaalla on useaan eri makuun. Vihulan ja Sagadin kartanohotellit tarjoavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ja tunnelmaa. Pieniä majataloja ja lomamajoittajia on esimerkiksi Käsmussa, Võsussa ja Viinistussa. Erityismaininnan ansaitsee Vergin satamassa pikku butiikkihotellia pitävä nuori yrittäjäpari. Luonnonläheisin vaihtoehto kansallispuistossa liikkujille ovat RMK:n ylläpitämät telttailualueet ja retkeilijöiden levähdyspaikat, joiden käyttö on pääosin maksutonta.
Yhteenvetona todettakoon, että Lahemaan kansallispuisto sopii hyvin päiväretkikohteeksi Tallinnasta, mutta alueesta saa eniten irti viettämällä siellä kaksi tai kolmekin yötä. Silloin kokemukseen ehtii yhdistää retkeilyn ja nähtävyyksiin tutustumisen sekä kylätunnelmasta, ruoasta ja merenrantailloista nauttimisen, kun aurinko laskee Suomenlahden horisonttiin. Idyllistä, eikö vain?
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Lahemaan moni-ilmeinen kansallispuisto –
- Viru Folk 2026: alkuperäiskulttuurien vuosi
- Blues Brothers -fiiliksiä Tallinnassa jouluna 2027?
Lue lisää samasta aiheesta
