KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Syyskuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Yhteiskunta: �Lex R��tel� sotkee Viron presidentin valitsemisen

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Y h t e i s k u n t a:
�Lex R��tel� sotkee Viron presidentin valitsemisen


Viron perustuslaissa s��det��n, ett� maalle valitsee presidentin parlamentti eli riigikogu. Valinta on teht�v� 2/ 3 ��nten enemmist�ll�, eli 101- paikkaisessa parlamentissa tarvitaan v�hint��n 68 ��nt�. Elokuun lopulla pidetyill� kolmella ��nestyskierroksella ei uutta presidentti� saatu valituksi.

Peeter Tulviste, Tarton yliopiston ex- rehtori, akateemikko ja naistenmies.
Peeter Tulviste, Tarton yliopiston ex- rehtori, akateemikko ja naistenmies.

Parlamentin puhemies Toomas Savi, alias Doping- Tom.
Parlamentin puhemies Toomas Savi, alias Doping- Tom.

Peeter Kreitzberg, inhotun Edgar Savisaaren lemmikki.
Peeter Kreitzberg, inhotun Edgar Savisaaren lemmikki.



parhaaksi tulokseksi j�i oppositioon kuuluvan keskustapuolueen ehdokkaan Peeter Kreitzbergin 40 ��nt�. Kun nahkap��t�s syntyy kutsutaan koolle valitsijamiesten kokous, johon riigikogun j�senten lis�ksi kuuluu 266 kunnanvaltuustojen valitsemaa edustajaa. Se kokoontuu 21. syyskuuta Estonia- teatterin konserttisalissa, mutta presidentin valinta ei sittenk��n ole t�ysin varma. My�s valitsijamiesten kokous voi p��ty� umpikujaan ja silloin koko prosessi alkaa j�lleen alusta parlamentissa.
Presidentin valinnan monimutkaisuutta perustuslaissa voidaan kutsua �Lex R��teliksi�. Kun perustuslaki 1992 s��dettiin, asialle asetetussa komiteassa oli enemmist� sit� mielt�, ett� miss��n tapauksessa ei p��stet� presidentiksi kansan parissa ylisuosittua neuvostoaikaista �presidentti� eli korkeimman neuvoston puheenjohtajaa Arnold R��teli�. Juuri siit� syyst� presidentinvalinnasta tehtiin niin monimutkainen, kuin se on. Puhettakaan ei ollut siit�, ett� kansa saisi valita presidentin.

Manipulaatio huipussaan

Viron ensimm�iset �presidentinvaalit� olivat manipulaation mallin�yte. P��tettiin tehd� uuteen perustuslakiin heti poikkeus, j�rjest�� neuvoa- antava kansan��nestys ja valita presidentti parlamentissa yksinkertaisella ��nten enemmist�ll�.
Oikeistopoliitikkojen pelk��m� R��tel saikin kansan��nestyksess� ylivoimaisen vaalivoiton. Siit� ei kuitenkaan isoa iloa ollut, sill� riigikogu valitsi niukalla enemmist�ll� presidentiksi Lennart Meren.
Seuraavissa presidentin valinnoissa 1996 riigikogu ep�onnistui niinik��n ja valinta siirtyi valitsijamieskokoukselle eli �pellolle�, kuten virolaiset poliitikot nimitt�v�t p��osin maalaismiehist� koostuvia valitsijoita. Tiettyjen kiemuroiden j�lkeen valittin Lennart Meri toiseksi kaudeksi. Meri on ollut ter�v� presidentti, mutta perustuslaki ei salli h�nen istua kahta kautta enemp��.

Savi ja Tulviste p��ehdokkaat

P��ehdokkaina presidentinvirkaan pidet��n Toomas Savia (58) ja Peeter Tulvistea (55). Savi on parlamentin puhemies ja edustaa Reformipuoluetta. Tulviste on tullut politiikkaan vastik��n, h�n on Is�nmaaliiton ehdokas. Tulviste on koulutukseltaan psykologi, Tarton yliopiston entinen rehtori ja akateemikko. Monet vitsailevat, ett� psykologi sopisi hyvin johtamaan niin hullua kansaa kuin virolaiset.
Muita mahdollisia vaihtoehtoja ovat keskustapuolueen Peeter Kreitzberg (53) , vasemmistos�vyist� Kansanliittoa edustava kestoehdokas Arnold R��tel (73) ja my�s sosialidemokraattisen Maltillisetpuolueen Andres Tarand (61). Tehtyjen haastattelututkimusten mukaan ovat pellolla vahvimmilla Savi ja Tulviste, mutta umpikujan uhatessa voidaan ryhty� etsim��n useimmille hyv�ksytt�v�� kompromissiehdokasta.

Mutapainin yst�v�t

Viro on pieni maa, jossa on politiikkaa vaikka suuremmille jakaa. Miss� kolme yksimielist� virolaista kohtaa, siell� syntyy uusi puolue. Onneksi yksimielisyys on harvinaista.
Virolaisen politiikan ominaisuuksiin kuuluu armoton mudanheitto ja luurankojen etsiminen kaapeista.
Tulvistea syytet��n siit�, ett� ukkomiehen� h�n on ollut kovasti hameiden per��n, varsinkin jos hameet ovat verhonneet nuoremmanpuoleisia s��ri�. Vaalikampanjan alkumetreill� kysyi virolainen toimittaja pelottaako Tulvistea mahdol lisuus, ett� lehdist� kaivaa esille h�nen entiset rakastajattarensa? �Ei tarvitse kaivaa esille, kaikki ovat viel� elossa. Terveisi� vaan kaikille!�, vastasi Tulviste.
Toomas Savi on entinen kommunisti. H�nen mukaansa se oli tarpeen, ett� p��si keih��nheitt�j�n� ja my�hemmin urheilul��k�rin� matkustelemaan ulkomailla. Aikoinaan Suomessa k�ydess��n h�n v�litti suomalaisille keih�smiehille anabolisia steroideja ja sai vastakaupaksi Heldin keih��n, jollaisia ei ollut Neuvostoliitossa saatavana. Savi puolustaa asiaa sill�, ett� tuolloin ei doping ollut viel� kielletty�. Siit� huolimatta h�nen vastustajansa kunnioittavat miest� nimell� Doping- Tom.
Yli 70- vuotiaan R��telin v�itet��n irtaantuneen todellisuudesta. Todisteena k�ytet��n tv- ohjelmaa, jossa R��tel arvasi bensiinin maksavan Virossa 70 sentti� litra, kun oikea vastaus olisi ollut 10 kruunua. Tarandin painolastina puolestaan on muutaman vuoden takainen rattijuoppoustuomio. Pienen kansan keskuudessa kaikki tuntevat toisensa eik� v�h�isink��n synti j�� kirjaamatta.
Keskustapuolueen ehdokkaasta, yliopistomiehest� ja kansanedustajasta Peeter Kreitsbergist� ei kell��n ole pahaa sanaa sanottavana. Paitsi tietysti se, ett� h�n on Viron �Paavo V�yrysen� Edgar Savisaaren ehdokas.

Valitsijamiehet tulevat kunnista

21. syyskuuta pidett�v��n valitsijamieskokoukseen kuuluu 101 parlamentin j�sent� ja 266 kuntien valitsemaa edustajaa. Valitsijamiehet valitsee kunnanvaltuusto. Valitsijamies on kuitenkin itsen�inen p��tt�j�, valtuusto ei voi p��tt�� ket� valitsijamiehen tulisi kannattaa.
Valitsijamehi� tulee kunnasta asukasluvun perusteella, tosin useimmista kunnista vain yksi. Asukasm��r�n mukainen tasapaino ei kuitenkaan toteudu: 600 asukkaan Kihnu saa yhden valitsijamiehen, 400 000 asukkaan Tallinna 10.
Valitsijamiesten kokouksessa valitaan presidentti yksinkertaisella ��nten enemmist�ll�, mutta sen tulee olla enemmist� suhteessa j�tettyihin vaalilippuihin. Edellisen presidentinvaalin aikana taktikoitiin tyhjill� lipuilla kun valintaa haluttiin lyk�t� eteenp�in.
Jos yksik��n ehdokas ei saa enemmist�� valitsijamieskokouksessa j�rjestet��n samana p�iv�n� toinen kierros. Siin� pannaan vastakkain kaksi ensimm�isess� vaalissa eniten ��ni� saanutta ehdokasta. Voittajan on t�ss�kin vaalissa saatava enemmist� annetuista ��nist�. Jos niin ei k�y palautetaan asia taas parlamenttiin ja koko rumba alkaa alusta uudelleen, kiitos Arnold R��telille.


[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Hyttynen: Viinan voimalla liikenteess�
Poliisien tilastot kertovat, ett� Suomen maanteill� ajaa keskim��rin kaksi kuljettajaa tuhannesta autollaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Virossa taas kaksi kuljettajaa sadasta on auton ratissa humalassa.

Kokki suosittelee: Peipsin rannan sipulikeitto
Kolkja on pieni idyllinen kalastajakyl� Peipsij�rven rannalla. Sen syntyminen ei ole kuitenkaan niin idyllinen.

Kolumni: Poliisi, poliisi, minne sin� meet
Virossa jeparit ovat nousseet koko kansan ja erityisesti tiedotusv�lineiden silm�tikuiksi. Syyn� ovat julkisuuteen tulleet tapaukset: niin ja niin monen promillen kumarassa ajoi konstaapeli ojaan, toinen osallistui k�nnip�iss��n kuolemaan johtaneeseen kolariin, poliisiauto t�rm�si takaa- ajotilanteessa talon sein��n...

N�ist� puhutaan
• Myyd�k� voimalat vai ei?
• Ruuhka 900 kruunulla
• Perunannosto on p��asia
• Smigunid haluavat rahaa

P��kirjoitus: Rikollisuus ei hellit�
Rikollisuus on koko 90- luvun ajan Virossa ja etenkin Tallinnassa lis��ntynyt noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Osa siit� on tilastollista harhaa, kun kansalaiset ovat entist� tihe�mmin alkaneet ilmoittaa poliisille konnuuksista, sill� kehittyv� vakuutustoiminta vaatii omat dokumenttinsa. My�s huumerikollisuus on �uutena� rikollisuuden lajina kasvattanut tilastoja.

Talous: Valion meijeri noussut Viron maitomarkkinoiden johtoon
Valio on kova sana Suomessa, mutta sit� se on Virossakin. Vajaassa kymmeness� vuodessa on Valio noussut maitomarkkinoiden johtajaksi. Sen tavaramarkki �Alma� on v�hitt�ismyynniss� kysytyint� maitoa.

Talousuutiset
• Viron kilpailukyky� arvostetaan
• Italialaisjohtoinen p�rssiyhti� vaikeuksissa
• Liikemies myy kouluaan Tallinnan kaupungille
• Virolaisten palkat nousevat kovaa vauhtia
• Bruttokansantuote on Vir??f?????????f?f???

Uutta ja uudistettua
• Ihan joka p�iv� ei maailmassa avata uutta luostaria.
• Uudet uhkeat urheilutilat
• Sadamarket

Viro tutuksi: Ent�p� sitten?
Hyv�t tarinat p��ttyv�t onnellisesti, Viro saavutti vapautensa 20.8.1991 ja sen pituinen se. Mutta mit� tapahtuikaan sen j�lkeen?

Viron luonto: On Viro k�yh�, siksi j��, jos kultaa kaivannet...
Suomessa on metallien kaivaminen kallioiden syvyyksist� merkitt�v� teollisuudenala. My�s Viron kallioper�ss� voi olla samoja mineraaleja, mutta se kallioper� on sedimenttikerrosten alla.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]