 |
|
|
|
T a l o u s:
Valion meijeri noussut Viron maitomarkkinoiden johtoon
|
Valio on kova sana Suomessa, mutta sitä se on Virossakin. Vajaassa kymmenessä vuodessa on Valio noussut maitomarkkinoiden johtajaksi. Sen tavaramarkki “Alma” on vähittäismyynnissä kysytyintä maitoa.
| Laevan meijerin Almatuotteista on kehkeytynyt Viron ykkösbrändi. |
| Valio Eestin myyntijohtaja Angelika Tauk tutkii Tallinnan Stockmannin ruokaosastolla tarjolla olevaa tuotantoa. |
|
|
|
 uomalainenkin tunnistaa Valion purkin - vaikka maidon nimenä onkin Alma on pakkaus suurin piirtein samanlainen kuin Suomessakin.
Valio Eesti AS: n toimitusjohtaja Lauri Haavikko kertoo, että Valio tuli Viroon vuonna 1992 eli vuosi Viron itsenäistymisen jälkeen.
-Alkuun myytiin tietenkin Suomesta tuotua tavaraa ja varsinkin jäätelöä, muistelee Haavikko.
Myös virolaiset muistavat Valion Pingviini-jäätelön, joka oli muuta toista kuin neuvostoteknologialla tuotettu tavara. Se oli jonkin verran paikallista jäätelöä kalliimpaa, mutta toisaalta paljon parempaa. Tuolloin “Tallinna Külmahoone” tuotti jäätelöä, joka ei ollut oikeastaan puikko eikä tötterökään. Kahden suunnikkaanmuotoisen vohvelin väliin oli pakattu pienen voipaketin kokoinen köntsä jäätelöä, jota oli vaikea syödä tiputtelematta rinnuksille. Koko komeus oli pakattu koiranoksennuksen väriseen rasvaiseen paperiin, joka ei suuresti voinut kuluttajaa houkutella.
-Kilpailu on kiristynyt, kertoo Lauri Haavikko ja kiittää siitä Virossa vauhdilla toteutettua yksityistämistä. Kun “Isännättömät” neuvostofirmat saivat yksityiset omistajat muuttuivat asiat nopeasti.
Meijeritoiminta alkoi perusteista
Toimitusjohtaja Haavikko muistelee Valion Laevan meijerin perustamispäätöstä. Meijeri lähti käyntiin 1995.
-Maitotuotemarkkinoilla on kuitenkin niin, että 90% kulutettavasta tavarasta tuotetaan paikan päällä ja noin 10% voi olla tuontitavaraa. Kysymys oli siitä taistellako siivusta 10 vai 90%: n sisällä. Niinpä aitten päätettiin rakentaa meijeri, joka on tällä hetkellä pieni, mutta EUkelpoinen laitos. Nyt sinne investoidaan kapasiteetin lisäämiseksi ja erikoistuotteiden tuottamiseksi, mutta on se nytkin tässä maassa markkinajohtaja tai kakkonen, riippuen vähän millä mitataan. Alma on tietenkin Viron ykkösbrändi.
Meijeritoiminta piti aloittaa perusteista eli alkutuotannosta, kertoo Haavikko.
-Hankimme omat sopimustuottajat ja aloimme tehdä neuvontatyötä. Siihen kuuluu kaikkea: koulutusta, varaosahuoltoa, keräilykaluston organisoimista, laadun tarkkailua. Nyt on päästy siihen tilanteeseen, että 100% ostamastamme raakamaidosta on EU: n vaatimusten tasolla. Alma- tuotteet ovat hieman kalliimpia kuin muu maito Virossa, mutta toisaalta laatu vastaa hintatasoa.
Laevan Meijerin sijainti on hyvä. Se on keskellä Viroa ja lähellä valtakunnan pääliikennesuonta eli Tallinna- Tartto maantietä.
Keskittyminen käynnissä
Virossa on selvästi liikaa meijerikapasiteettia, joka on perintöä neuvostoajoilta, jolloin Leningradin alue osti kaiken, mitä tuottamaan pystyttiin. Meijerikonkursseja on jo nähty ja käynnissä on ulosajopeli, jossa heikot sortuvat ja fuusioidaan vahvempiin.
Vuosi sitten Viro sai Euroopan Unionilta kiintiöt maataloustuotteille. Haavikko näkee kiintiöt Viron maatalouden pelastuksena.
Vienti Eurooppaan vaatii kuitenkin kovia investointeja, jotta tuotantotilat ja -laitteet vastaisivat EU: n hygieniavaatimuksille. Kaikilla meijereillä ei ole sellaiseksi varoja eikä lainamahdollisuuksia.
Hyvä porukka
Lauri Haavikko kiittelee Viron Valion henkilökuntaa, jota on 85 ihmistä. Haavikko itse on ainoa suomalainen - ja hänkin on vuodenvaihteessa lähdössä.
-Porukka on nuorekasta ja kehittyvää. Sen ei tarvitse mitenkään hävetä Euroopan Unionin vastaavien laitosten rinnalla. Käytössä sillä on Valion tietotaito, opintomatkoja Suomeen tehdään usein.
Viron Valion liikevaihto on 210 miljoonaa kruunua eli n. 77 Mmk. 90% siitä tulee Laevan meijeristä , joka tekee tuoretuotteita maitoa, kermaa, gefilus- ja hylatuotteita. Suomesta tuodaan Viroon jäätelöä, lastenruokia, gefilusmehuja, juustoja.
Haavikon mukaan meijeritoiminnalla ei Virossakaan kultaa vuolla, kun markkinatkin ovat aika pienet, mutta plussan puolella on kuitenkin pysytty.
Laevan meijeristä viedään maitotuotteita naapureihin Latviaan ja Liettuaan. Aikoinaan vietiin myös Venäjälle, mutta sikäläinen talousromahdus ja ruplan raju devalvoituminen katkaisi viennin.
Vienti Latviaan ja Liettuaan ei ole kovin suurta, mutta Haavikko uskoo, että kauppa on kasvamassa.
-Valiossa seurataan aktiivisesti kehitystä Latviassa ja Liettuassa ja voi olla, että tulee ajankohtaiseksi joko rakentaa tai ostaa meijeri näihin maihin, haaveilee Haavikko.
Juu juu juustoa...
Viron Valion toimitusjohtaja Lauri Haavikko sanoo, etteivät Valion juustot ole Virossa sen edullisempia kuin Suomessa. Virolaisten juustojen hintataso on reilusti alle suomalaisen, mutta Virossa ei valmisteta kaikkia suosittuja juustotyyppejä.
Tallinnan Stockmannin juustohyllyltä tavoitamme helsinkiläisen Alpo Heikkisen, joka on mieltynyt virolaiseen savujuustoon. Se on pötköön pakattua sulatejuustoa, johon on ajettu kevyt savun maku. Kilohinta on 30,70 FIM.
-Lempijuustoni on Valion mustaleima, mutta sen tyylistä vahvaa emmentalia en ole virolaisesta tuotannosta löytänyt, kertoo Heikkinen. Mustaleiman hinta Stockmannilla on 79,20 FIM/ kg.
Stockmannilla on tietysti juustoja muualtakin kuin Virosta ja Suomesta. Tamperelainen Leena Parikka ostaa Paladin- merkkistä sinihomejuustoa. Se on sadan gramman pakkauksissa ja kilohinnaksi tulee 60,30 FIM. Vieressä on myös Valion Aura- sinihomejuustoa, mutta jo kallimmalla, 71 FIM/ kg.
Stockmannin halvimmat virolaiset juustot ovat Viro Juust ja Atleet. Molemmat maksavat vain 27 FIM/ kg.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
