 |
|
|
|
T a l o u s:
Valion meijeri noussut Viron maitomarkkinoiden johtoon
|
Valio on kova sana Suomessa, mutta sit� se on Virossakin. Vajaassa kymmeness� vuodessa on Valio noussut maitomarkkinoiden johtajaksi. Sen tavaramarkki �Alma� on v�hitt�ismyynniss� kysytyint� maitoa.
| Laevan meijerin Almatuotteista on kehkeytynyt Viron ykk�sbr�ndi. |
| Valio Eestin myyntijohtaja Angelika Tauk tutkii Tallinnan Stockmannin ruokaosastolla tarjolla olevaa tuotantoa. |
|
|
|
 uomalainenkin tunnistaa Valion purkin - vaikka maidon nimen� onkin Alma on pakkaus suurin piirtein samanlainen kuin Suomessakin.
Valio Eesti AS: n toimitusjohtaja Lauri Haavikko kertoo, ett� Valio tuli Viroon vuonna 1992 eli vuosi Viron itsen�istymisen j�lkeen.
-Alkuun myytiin tietenkin Suomesta tuotua tavaraa ja varsinkin j��tel��, muistelee Haavikko.
My�s virolaiset muistavat Valion Pingviini-j��tel�n, joka oli muuta toista kuin neuvostoteknologialla tuotettu tavara. Se oli jonkin verran paikallista j��tel�� kalliimpaa, mutta toisaalta paljon parempaa. Tuolloin �Tallinna K�lmahoone� tuotti j��tel��, joka ei ollut oikeastaan puikko eik� t�tter�k��n. Kahden suunnikkaanmuotoisen vohvelin v�liin oli pakattu pienen voipaketin kokoinen k�nts� j��tel��, jota oli vaikea sy�d� tiputtelematta rinnuksille. Koko komeus oli pakattu koiranoksennuksen v�riseen rasvaiseen paperiin, joka ei suuresti voinut kuluttajaa houkutella.
-Kilpailu on kiristynyt, kertoo Lauri Haavikko ja kiitt�� siit� Virossa vauhdilla toteutettua yksityist�mist�. Kun �Is�nn�tt�m�t� neuvostofirmat saivat yksityiset omistajat muuttuivat asiat nopeasti.
Meijeritoiminta alkoi perusteista
Toimitusjohtaja Haavikko muistelee Valion Laevan meijerin perustamisp��t�st�. Meijeri l�hti k�yntiin 1995.
-Maitotuotemarkkinoilla on kuitenkin niin, ett� 90% kulutettavasta tavarasta tuotetaan paikan p��ll� ja noin 10% voi olla tuontitavaraa. Kysymys oli siit� taistellako siivusta 10 vai 90%: n sis�ll�. Niinp� aitten p��tettiin rakentaa meijeri, joka on t�ll� hetkell� pieni, mutta EUkelpoinen laitos. Nyt sinne investoidaan kapasiteetin lis��miseksi ja erikoistuotteiden tuottamiseksi, mutta on se nytkin t�ss� maassa markkinajohtaja tai kakkonen, riippuen v�h�n mill� mitataan. Alma on tietenkin Viron ykk�sbr�ndi.
Meijeritoiminta piti aloittaa perusteista eli alkutuotannosta, kertoo Haavikko.
-Hankimme omat sopimustuottajat ja aloimme tehd� neuvontaty�t�. Siihen kuuluu kaikkea: koulutusta, varaosahuoltoa, ker�ilykaluston organisoimista, laadun tarkkailua. Nyt on p��sty siihen tilanteeseen, ett� 100% ostamastamme raakamaidosta on EU: n vaatimusten tasolla. Alma- tuotteet ovat hieman kalliimpia kuin muu maito Virossa, mutta toisaalta laatu vastaa hintatasoa.
Laevan Meijerin sijainti on hyv�. Se on keskell� Viroa ja l�hell� valtakunnan p��liikennesuonta eli Tallinna- Tartto maantiet�.
Keskittyminen k�ynniss�
Virossa on selv�sti liikaa meijerikapasiteettia, joka on perint�� neuvostoajoilta, jolloin Leningradin alue osti kaiken, mit� tuottamaan pystyttiin. Meijerikonkursseja on jo n�hty ja k�ynniss� on ulosajopeli, jossa heikot sortuvat ja fuusioidaan vahvempiin.
Vuosi sitten Viro sai Euroopan Unionilta kiinti�t maataloustuotteille. Haavikko n�kee kiinti�t Viron maatalouden pelastuksena.
Vienti Eurooppaan vaatii kuitenkin kovia investointeja, jotta tuotantotilat ja -laitteet vastaisivat EU: n hygieniavaatimuksille. Kaikilla meijereill� ei ole sellaiseksi varoja eik� lainamahdollisuuksia.
Hyv� porukka
Lauri Haavikko kiittelee Viron Valion henkil�kuntaa, jota on 85 ihmist�. Haavikko itse on ainoa suomalainen - ja h�nkin on vuodenvaihteessa l�hd�ss�.
-Porukka on nuorekasta ja kehittyv��. Sen ei tarvitse mitenk��n h�vet� Euroopan Unionin vastaavien laitosten rinnalla. K�yt�ss� sill� on Valion tietotaito, opintomatkoja Suomeen tehd��n usein.
Viron Valion liikevaihto on 210 miljoonaa kruunua eli n. 77 Mmk. 90% siit� tulee Laevan meijerist� , joka tekee tuoretuotteita maitoa, kermaa, gefilus- ja hylatuotteita. Suomesta tuodaan Viroon j��tel��, lastenruokia, gefilusmehuja, juustoja.
Haavikon mukaan meijeritoiminnalla ei Virossakaan kultaa vuolla, kun markkinatkin ovat aika pienet, mutta plussan puolella on kuitenkin pysytty.
Laevan meijerist� vied��n maitotuotteita naapureihin Latviaan ja Liettuaan. Aikoinaan vietiin my�s Ven�j�lle, mutta sik�l�inen talousromahdus ja ruplan raju devalvoituminen katkaisi viennin.
Vienti Latviaan ja Liettuaan ei ole kovin suurta, mutta Haavikko uskoo, ett� kauppa on kasvamassa.
-Valiossa seurataan aktiivisesti kehityst� Latviassa ja Liettuassa ja voi olla, ett� tulee ajankohtaiseksi joko rakentaa tai ostaa meijeri n�ihin maihin, haaveilee Haavikko.
Juu juu juustoa...
Viron Valion toimitusjohtaja Lauri Haavikko sanoo, etteiv�t Valion juustot ole Virossa sen edullisempia kuin Suomessa. Virolaisten juustojen hintataso on reilusti alle suomalaisen, mutta Virossa ei valmisteta kaikkia suosittuja juustotyyppej�.
Tallinnan Stockmannin juustohyllylt� tavoitamme helsinkil�isen Alpo Heikkisen, joka on mieltynyt virolaiseen savujuustoon. Se on p�tk��n pakattua sulatejuustoa, johon on ajettu kevyt savun maku. Kilohinta on 30,70 FIM.
-Lempijuustoni on Valion mustaleima, mutta sen tyylist� vahvaa emmentalia en ole virolaisesta tuotannosta l�yt�nyt, kertoo Heikkinen. Mustaleiman hinta Stockmannilla on 79,20 FIM/ kg.
Stockmannilla on tietysti juustoja muualtakin kuin Virosta ja Suomesta. Tamperelainen Leena Parikka ostaa Paladin- merkkist� sinihomejuustoa. Se on sadan gramman pakkauksissa ja kilohinnaksi tulee 60,30 FIM. Vieress� on my�s Valion Aura- sinihomejuustoa, mutta jo kallimmalla, 71 FIM/ kg.
Stockmannin halvimmat virolaiset juustot ovat Viro Juust ja Atleet. Molemmat maksavat vain 27 FIM/ kg.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
