 |
|
|
|
P � � k i r j o i t u s:
Rikollisuus ei hellit�
|
 ikollisuus on koko 90- luvun ajan Virossa ja etenkin Tallinnassa lis��ntynyt noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Osa siit� on tilastollista harhaa, kun kansalaiset ovat entist� tihe�mmin alkaneet ilmoittaa poliisille konnuuksista, sill� kehittyv� vakuutustoiminta vaatii omat dokumenttinsa. My�s huumerikollisuus on �uutena� rikollisuuden lajina kasvattanut tilastoja.
Silti kaikkea ei voi ajaa tilastolliseksi ongelmaksi, vaan rikollisuus on joka tapauksessa virolaista arkip�iv��. Sen lis��ntymisest� syytet��n tehotonta poliisia ja taas kerran on Viron poliisiylijohtaja saamassa kenk��. Johtajia on vaihdettu tiuhaan koko Viron uuden itsen�isyyden ajan, mutta eip� siit� ole suurta apua ollut rikollisuuden torjunnassa.
Jokaisessa maassa on joku m��r� rikollisuutta, mutta Virossa sit� on ylenm��rin. Syy lienee kehittym�tt�miss� sosiaalisissa oloissa. 14% maan ty�voimasta on ilman ty�t�, mutta ty�tt�myyskorvaus on vain 400 kruunua (148 FIM) kuussa. Vaikka Viron hintataso on Suomen tasosta halvempi ei 148 markalla el� mitenk��n kuukautta. Jos mit��n muuta apua esimerkiksi sukulaisilta ei ole saatavana niin j�ljelle j�� vain kaksi vaihtoehtoa: Mene varkaisiin tai kuole n�lk��n!
Viron nykyinen liberalistinen ja ylti�kapitalistinen suuntaus ja niille ideoille rakennettu hallitus eiv�t tahdo lis�t� yhteiskunnan osuutta ihmisten hyvinvoinnin takaamisessa. P��ministeri Mart Laarin lempifraaseja takavuosina oli, ett� �hukkuvan pelastaminen on hukkuvan oma asia�. H�n luopui siit� vasta kun autolautta Estonia meni pohjaan.
Monet Virossa vierailleet suomalaisetkin ovat joutuneet toteamaan, ett� kaikki ei ole kuten pit�isi. Keskell� kirkasta p�iv�� pihistet��n lompakko taskusta, napataan k�silaukku olalta tai k�nnykk� suoraan korvalta. Useinkaan taloudellinen vahinko ei ole kest�m�t�n, mutta riesa on suuri jos laukun tai lompakon mukana katoaa passi ja matkaliput.
Vanhassa kaupungissa ja suositulla Viru- kadulla on rikostilannetta jonkin verran parannettu videokameroilla. Toisaalta hoksaavaiset konnat tuntevat t�ysin kameroiden katvealueet ja odottelevat sopivaa saalistettavaa siell�. Suomalaiset kantavat vuosittain Viroon rahaa noin 11 miljardia kruunua, eli kolmanneksen Viron valtion budjetista. Olisikohan liikaa pyydetty, ett� pienell� osalla siit� rahasta saisi vilkkaimpiin turistipaikkoihin lis�� kameroita ja poliisipartioita? Turvallinen Tallinna vet�� enemm�n matkailijoita kuin turvaton.
Ettei asia menisi vallan poliisin moittimiseksi voi ilolla todeta, ett� Viron poliisi on saanut kansainv�liset yhteytens� toimimaan. Yhteisty�st� hyv� esimerkki ovat lis��ntyneet huumetakavarikot Suomessa ja sekin, ett� Espanjan Marbellasta on alettu rahdata k�siraudoissa virolaisia konnia tuomiolle. Sinne syntyneess� �pakolaissiirtolassa� uskottiin aiemmin, ettei Viron poliisin k�si yll� V�limeren rannalle.
|
|
