 |
|
|
|
P ä ä k i r j o i t u s:
Rikollisuus ei hellitä
|
 ikollisuus on koko 90- luvun ajan Virossa ja etenkin Tallinnassa lisääntynyt noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Osa siitä on tilastollista harhaa, kun kansalaiset ovat entistä tiheämmin alkaneet ilmoittaa poliisille konnuuksista, sillä kehittyvä vakuutustoiminta vaatii omat dokumenttinsa. Myös huumerikollisuus on “uutena” rikollisuuden lajina kasvattanut tilastoja.
Silti kaikkea ei voi ajaa tilastolliseksi ongelmaksi, vaan rikollisuus on joka tapauksessa virolaista arkipäivää. Sen lisääntymisestä syytetään tehotonta poliisia ja taas kerran on Viron poliisiylijohtaja saamassa kenkää. Johtajia on vaihdettu tiuhaan koko Viron uuden itsenäisyyden ajan, mutta eipä siitä ole suurta apua ollut rikollisuuden torjunnassa.
Jokaisessa maassa on joku määrä rikollisuutta, mutta Virossa sitä on ylenmäärin. Syy lienee kehittymättömissä sosiaalisissa oloissa. 14% maan työvoimasta on ilman työtä, mutta työttömyyskorvaus on vain 400 kruunua (148 FIM) kuussa. Vaikka Viron hintataso on Suomen tasosta halvempi ei 148 markalla elä mitenkään kuukautta. Jos mitään muuta apua esimerkiksi sukulaisilta ei ole saatavana niin jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: Mene varkaisiin tai kuole nälkään!
Viron nykyinen liberalistinen ja yltiökapitalistinen suuntaus ja niille ideoille rakennettu hallitus eivät tahdo lisätä yhteiskunnan osuutta ihmisten hyvinvoinnin takaamisessa. Pääministeri Mart Laarin lempifraaseja takavuosina oli, että “hukkuvan pelastaminen on hukkuvan oma asia”. Hän luopui siitä vasta kun autolautta Estonia meni pohjaan.
Monet Virossa vierailleet suomalaisetkin ovat joutuneet toteamaan, että kaikki ei ole kuten pitäisi. Keskellä kirkasta päivää pihistetään lompakko taskusta, napataan käsilaukku olalta tai kännykkä suoraan korvalta. Useinkaan taloudellinen vahinko ei ole kestämätön, mutta riesa on suuri jos laukun tai lompakon mukana katoaa passi ja matkaliput.
Vanhassa kaupungissa ja suositulla Viru- kadulla on rikostilannetta jonkin verran parannettu videokameroilla. Toisaalta hoksaavaiset konnat tuntevat täysin kameroiden katvealueet ja odottelevat sopivaa saalistettavaa siellä. Suomalaiset kantavat vuosittain Viroon rahaa noin 11 miljardia kruunua, eli kolmanneksen Viron valtion budjetista. Olisikohan liikaa pyydetty, että pienellä osalla siitä rahasta saisi vilkkaimpiin turistipaikkoihin lisää kameroita ja poliisipartioita? Turvallinen Tallinna vetää enemmän matkailijoita kuin turvaton.
Ettei asia menisi vallan poliisin moittimiseksi voi ilolla todeta, että Viron poliisi on saanut kansainväliset yhteytensä toimimaan. Yhteistyöstä hyvä esimerkki ovat lisääntyneet huumetakavarikot Suomessa ja sekin, että Espanjan Marbellasta on alettu rahdata käsiraudoissa virolaisia konnia tuomiolle. Sinne syntyneessä “pakolaissiirtolassa” uskottiin aiemmin, ettei Viron poliisin käsi yllä Välimeren rannalle.
|
|
