KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Syyskuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Kokki suosittelee: Peipsin rannan sipulikeitto

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




K o k k i   s u o s i t t e l e e:
Peipsin rannan sipulikeitto






kolkja on pieni idyllinen kalastajakyl� Peipsij�rven rannalla. Sen syntyminen ei ole kuitenkaan niin idyllinen.
1700-luvun alussa Ven�j�n tsaari Pietari Suuri halusi l�nsimaistaa Ven�j��. Parrat k�skettiin ajaa pois, vaatepartta l�nsimaistettiin. Samoihin aikoihin uudistettiin my�s ortodoksista uskoa.
Kaikille ortodokseille eiv�tuudis tukset olleet kuitenkaan mieleen. Syntyi ilmi� nimelt� vanhauskoiset, staroverit. Pietari ei ollut niit� miehi�, jotka vasta rintaa sallivat. Puoli miljoonaa van hauskoista tapettiin, loput pakenivat Ven�j�n reuna- alueille, esimerkiksi It�- Karjalaan. Kolkjan v�est� on niiden van hauskoisten j�lkel�isi�, jota pakenivat Peipsi- j�rven taakse, syrj�iseen Liivin maan kuvernementtiin.
Kolkjan asukkaat ovat vanhauskoisia delleen, niinkuin monien naapuriky lienkin rahvas. Kolkjassa on vanha uskoisten museo, jossa on n�ht�viss� heille ominaisia vaateparsia, ikoneja, taloustavaroita ja huonekaluja.
Suuri Peipsij�rvi antoi - ja antaa paljon kalaa. Vanhauskoiset toivat muka naan yhden ven�l�isten t�rkeimmist� ruoka- aineista - sipulin. Sen viljely Peipsin rannoilla on yh� suurimittais ta. Sipuliven�l�isiksi virolaiset Peipsin rannan asukkaita kutsuvatkin.
N�ilt� taustoilta oli kai luonnollis ta, ett� Kolkjan kyl�n keskeinen puu hanainen Nina Baranina perusti kyl��n kala- ja sipuliravintolan. Sen ruokalis ta on pyritty kokoamaan nimenomaan staroverien suosimista ruokalajeista.
T�ss� siis yksi niist�, Peipsin rannan sipulikeitto. Resepti on ��rimm�isen yksinkertainen, mutta tulos eritt�in maittava.

Litraan keittoa tarvitaan:

3 keskikokoista tai 2 suurta sipulia
1 porkkana
3 perunaa
1 litra lihalient�
persiljaa, varsiselleri�, tilli�

Perunat keitet��n l�hes kypsiksi. Porkkana kuutioidaan pieneksi ja pais tetaan paistinpannulla �ljyss�, siten ett� kuutiot hieman pehmenev�t. Sipulit pil kotaan pieneksi ja paistetaan samalla pannulla kullankeltaisiksi. Keitetyt peru nat paloitellaan samoin kuutioiksi.
Porkkanat, sipulit ja perunat keite t��n kokoon miedolla l�mm�ll� lihalie mess�. Jos k�yt�ss� on oikea lihaliemi lis�t��n suolaa, kuutioliemess�h�n on suola mukana.
Ennen tarjoilua pilputaan joukkoon persilja, selleri ja tilli.

Herkullinen keitto, joka maistuu hie man lihakeitolta, mutta sopii kasvissy� j�llekin. Jos Kolkjan kyl��n sattuu olemaan asiaa saa mielenkiintoisessa ravintolaymp�rist�ss� lautasellisen sipu lisoppaa 8 markalla.








Hyttynen: Viinan voimalla liikenteess�
Poliisien tilastot kertovat, ett� Suomen maanteill� ajaa keskim��rin kaksi kuljettajaa tuhannesta autollaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Virossa taas kaksi kuljettajaa sadasta on auton ratissa humalassa.

Kolumni: Poliisi, poliisi, minne sin� meet
Virossa jeparit ovat nousseet koko kansan ja erityisesti tiedotusv�lineiden silm�tikuiksi. Syyn� ovat julkisuuteen tulleet tapaukset: niin ja niin monen promillen kumarassa ajoi konstaapeli ojaan, toinen osallistui k�nnip�iss��n kuolemaan johtaneeseen kolariin, poliisiauto t�rm�si takaa- ajotilanteessa talon sein��n...

N�ist� puhutaan
• Myyd�k� voimalat vai ei?
• Ruuhka 900 kruunulla
• Perunannosto on p��asia
• Smigunid haluavat rahaa

P��kirjoitus: Rikollisuus ei hellit�
Rikollisuus on koko 90- luvun ajan Virossa ja etenkin Tallinnassa lis��ntynyt noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Osa siit� on tilastollista harhaa, kun kansalaiset ovat entist� tihe�mmin alkaneet ilmoittaa poliisille konnuuksista, sill� kehittyv� vakuutustoiminta vaatii omat dokumenttinsa. My�s huumerikollisuus on �uutena� rikollisuuden lajina kasvattanut tilastoja.

Talous: Valion meijeri noussut Viron maitomarkkinoiden johtoon
Valio on kova sana Suomessa, mutta sit� se on Virossakin. Vajaassa kymmeness� vuodessa on Valio noussut maitomarkkinoiden johtajaksi. Sen tavaramarkki �Alma� on v�hitt�ismyynniss� kysytyint� maitoa.

Talousuutiset
• Viron kilpailukyky� arvostetaan
• Italialaisjohtoinen p�rssiyhti� vaikeuksissa
• Liikemies myy kouluaan Tallinnan kaupungille
• Virolaisten palkat nousevat kovaa vauhtia
• Bruttokansantuote on Vir??f?????????f?f???

Uutta ja uudistettua
• Ihan joka p�iv� ei maailmassa avata uutta luostaria.
• Uudet uhkeat urheilutilat
• Sadamarket

Viro tutuksi: Ent�p� sitten?
Hyv�t tarinat p��ttyv�t onnellisesti, Viro saavutti vapautensa 20.8.1991 ja sen pituinen se. Mutta mit� tapahtuikaan sen j�lkeen?

Viron luonto: On Viro k�yh�, siksi j��, jos kultaa kaivannet...
Suomessa on metallien kaivaminen kallioiden syvyyksist� merkitt�v� teollisuudenala. My�s Viron kallioper�ss� voi olla samoja mineraaleja, mutta se kallioper� on sedimenttikerrosten alla.

Yhteiskunta: �Lex R��tel� sotkee Viron presidentin valitsemisen
Viron perustuslaissa s��det��n, ett� maalle valitsee presidentin parlamentti eli riigikogu. Valinta on teht�v� 2/ 3 ��nten enemmist�ll�, eli 101- paikkaisessa parlamentissa tarvitaan v�hint��n 68 ��nt�. Elokuun lopulla pidetyill� kolmella ��nestyskierroksella ei uutta presidentti� saatu valituksi.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]