 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
Tallinna kasvaa yl�sp�in - mutta ongelmia riitt��
|
Tallinnan kaupunginjohtaja J�ri M�is on innostunut Tallinnan kehitt�misest� ja sen nykyisest� kasvuvauhdista.
| Kaupunginjohtaja J�ri M�is. |
| T�lle alueelle Tallinnan satamassa kohoaa modernia tilaa: Hotelleja, kauppoja, toimistoja... |
| Sakun Suurhalli aloittaa lokakuussa. Toimintaidea on sama kuin Hartwall- Arenassa Helsingiss�. |
|
|
|
 �n ty�skentelee kaupunginjohtajana ensimm�ist� kautta ja toivoo istuvansa v�hint��n yhden kauden lis��, jotta pitk�j�nteisi� suunnitelmia voisi toteuttaa. N�in siit�kin huolimatta, ett� suuri osa miehen ty�ajasta kuluu ainakin tiedotusv�lineist� p��tellen niiden kalikoiden poistamiseen, joita oppositio heittelee M�isan rattaisiin.
J�ri M�is on yksi Baltian maiden suurimman pankin Hansapankin perustajista ja johtajista. Pankissa tehtiin hyv�� ty�t� ja se kasvoi kuin pullataikina. Ruotsalaiset ostivat pankin ja M�isalle j�i hyv�� aikaa seuraavaan haasteeseen, joksi osoittautui Tallinna.
- Helsingiss� ja Riiassa ei rakenneta �pilvenpiirt�ji�, mutta Tallinnassa rakennetaan. M�is viittaa Tallinnan cityalueelle kohonneisiin torneihin, Yhdyspankin p��majaan ja SAS- Radisson hotelliin, jotka tekev�t seuraa alueella jo ennest��n olleille Viru- ja Ol�mpia- hotelleille.
- My�s Stockmannia vastap��t� on kohoamassa 15- kerroksinen hotelli, kertoo M�is.
H�nt� ei huoleta, ett� kapasiteettia tulisi liikaa.
- Suomalaiset k�yv�t kyll� kiitett�v�n paljon Tallinnassa, mutta turismissa on kasvuvaraa vaikka kuinka. Helsingiss� k�y turisteja kolme kertaa enemm�n kuin Tallinnassa, selitt�� kaupunginjohtaja.
-My�s meill� turismi kasvaa koko ajan, hotelleilla ja ravintoloilla on hyv�t ajat.
T�n� vuonna valmistuu Tallinnaan paljon uutta tilaa urheilulle ja kulttuurille. Jo kes�kuun alussa pelataan ensimm�inen matsi uudella jalkapallostadionilla, jonne mahtuu 17 000 katsojaa. Lokakuussa otetaan k�ytt��n Rocca al Maressa uusi Saku- suurhalli. Se on Helsingin HartwallArenan kopio ja tulee saamaan k�ytt��ns� my�s �Hjalliksen hallin� know- hown. Saku- hallissa voi konserttia seurata 10 000 ja l�tk�� 7 500 katsojaa.
Ongelmakohtia on
Tallinnan arki ei ole vain pilvenpiirt�jien kohoamista. Kaupungilla on ongelmaalueita, esimerkiksi Lasnam�ki, Mustam�ki ja �ism�ki. Viron itsen�istyess� haaveiltiin, ett� m�et pantaisiin raivaustraktoreilla matalaksi, joidenkin mielest� mieluusti viel� ven�l�isine asukkaineen. T�llaiset asenteet ovat jo aikoja j��htyneet.
- Tallinnan 150 000 kerrostaloasunnosta on 120 000 neuvostoaikaisia pikarakennuksia. Niiss� riitt�� remontoimista, mutta suurin osa remontoidaan. Purkamista ei voida ajatellakaan, sill� Tallinnaan muuttaa koko ajan ihmisi�, kertoo M�is.
My�s tieolot ovat suurennuslasin alla. -T�n� vuonna saamme kuntoon p��tiet, kuten Tarton maantien alkup��n. Teiden kunnostamisrahaa olemme lis�nneet talousarvioon 50%, 200 miljoonasta kruunusta 300 miljoonaan kruunuun. Saamme niihin t�ihin apua my�s EU: n ISBA- rahastosta.
-Asuntorakentaminen k�y nyt pitkin merenrantoja ja valuu Tallinnasta id�ss� Viimsin ja l�nness� Harkun kuntiin, kertoo kaupunginjohtaja M�is.
Satama- alueen rakentaminen alkaa
Tallinnaan laivalla saapuva huomaa heti, ettei matkustajasataman alue ole erityisen edustava, vaikka se on keskeinen alue kaupungissa. Viron itsen�isyyden aikana se on kohentunut paljon, mutta edelleen satama- alueella kummittelevat vanhat neuvostoaikaiset rakennushirvi�iden rauniot.
Nyt on Tallinnalla toiveita saada alueella rakennusty�t k�yntiin, mik� tietenkin tarkoittaisi kauppoja, hotelleja ja muita palveluita sek� toimistotiloja. Alueista on k�yty kovaa tarjouskilpailua. Virossa sellaiset usein p��tyv�t oikeuteen, eik� rakennustontilla tapahdu mit��n, ennen kuin kaikki oikeusasteet on k�yty l�pi - ja se voi vied� vuosia.
Nyt n�ytt�� silt� ett� satama- alueen tarjouskilpailussa kaksi parasta - ja aika samansuuruista - tarjousta j�tt�nytt� yrityst� p��sev�t kesken��n sopimukseen alueen jakamisesta. Siten rakentaminen voisi alkaa jo t�n� vuonna.
Neuvostoaikana satama niinkuin muutkin rannat olivat kielletty� aluetta. Tallinnan matkustajasatamaakin ymp�r�i lankkuaita eik� merta ollut n�kyviss�. Pel�ttiin kenties, ett� meren ja laivojen n�keminen johtaa tovereiden ajatukset v��r��n suuntaan.
Tallinnassa on tekeill� my�s kaupungin rantojen k�yt�st� kokonaissuunnitelma, joka ulottuu Piritalta Paljassaareen. Alueella on paljon erilaisia satamia, joista osa on tsaarinaikaisia. Alueeseen kuuluu my�s historiallinen suuri rannikkotykist�linnake Patarei (Patteri), joka toimii viel� t�ll� hetkell� keskusvankilana.
Siihen eiv�t satama- alueen ongelmat lopu. Moskovan Olympialaisiin 1980 - jolloin purjehduskilpailut pidettiin Tallinnassa - rakennettiin Linnahalli. Se on suuri betonibunkkeri, jossa on j��halli ja 2400 katsojaa vet�v� konserttitila. Pikatyyliin rakennettu halli ei kest�nyt edes kahtakymment� vuotta. Katto vuotaa joka paikasta ja rappion merkit ovat ilmeiset Purkaa vai korjata? Usein on neuvostokansantalouden �saavutus� osoittautunut kalliimmaksi korjata kuin on vastaavan uuden tilan rakentaminen.
Satamat sin�ns� ovat Tallinnalle kova sana, toteaa kaupunginjohtaja. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat matkustajaliikenteess� samaa kokoluokkaa, mutta tavaraliikenteess� Tallinna hakkaa Suomen satamat kirkkaasti 30 miljoonalla vuotuisella tavaratonnilla. Se on samassa suuruusluokassa It�meren suurimpien satamien Pietarin ja Ventspilsin kanssa.
V�est�n v�h�isyys jarruttaa kehityst�
Viron v�kiluku on n. 1,4 miljoonaa, joista virolaisia on v�hemm�n kuin miljoona. V�est�st� kolmannes, noin 450 000 asuu Tallinnassa. Kaupunginjohtajan mielest� se ei ole tarpeeksi.
-Ongelmana on matala syntyvyys ja konservatiivinen siirtolaispolitiikka. V�est� ei lis��nny niin nopeasti, kuin olisi tarpeen optimaalista talouskehityst� ajatellen.
Helsingin ja Tallinnan yhteyksien kehittyminen saattaa M�isan mukaan auttaa: - Helsingin ja Tallinnan alueiden yhteensulautuminen antaisi enemm�n synergiaa ja talouteen tulisi enemm�n ns. kriittist� massaa.
J�ri M�is on tutustunut Malm�n ja K��penhaminan �yhteistalouteen� ja varsinkin siihen, kuinka paljon potkua antaa kaupunkien v�linen siltayhteys.
- Helsingin ja Tallinnan v�linen kiinte� yhteys on tietenkin viel� utopiaa, mutta toisaalta Malm�n ja K��penhaminan v�linenkin yhteys oli utopiaa 50 vuotta sitten.
Viron ja Tallinnan v�est�ongelmia pahentaa viel� kypsym�ss� oleva el�kepommi, joka on pahempi kuin Suomen vastaava. Suomessa syntyiv�t sodan j�lkeen suuret ik�luokat, joiden el�kkeiss� on l�hitulevaisuudessa maksamista. Viroon puolestaan hinattiin sodan j�lkeen puoli miljoonaa ven�l�ist� siirtolaista, jotka niinik��n tulevat el�keik��n.
Torikaupan idea sopii Tallinnalle
Tallinnalla on kehitysohjelma, jolla on kunnianhimoinen tavoite. M�is sanoo, ett� tarkoitus on kehitty� kaikkein kiinnostavimmaksi investointiymp�rist�ksi koko It�meren alueella.
-Haluamme k�ytt�� samantapaista markkinarakoa, kuin mit� ovat hy�dynt�neet esimerkiksi Hongkong ja Singapore. Edellytyksi� on jo nyt olemassa. Virossa vallitsee varsin vapaamielinen markkinatalous. Verotus on kevytt�, t��ll� on hyv� satama, paikallinen finanssimarkkina toimii ja tilaa riitt�� kaikenlaisille aatoksille.
Tallinnassa tuntuukin vallitsevan vanhan hansakaupungin henki: Rahoineen, tavaroineen ja osaamisineen ovat kaikki tervetulleita.
-Markkinapaikan idea sopii Tallinnalle erinomaisesti, sanoo kaupunginjohtaja. Moni on v�itt�nyt M�isan edelliseen ammattiin viitaten, ettei kaupunkia voi johtaa niinkuin pankkia, mutta M�is on selv�stikin p��tt�nyt n�ytt��, ett� voi.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
