 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
Tallinna kasvaa ylöspäin - mutta ongelmia riittää
|
Tallinnan kaupunginjohtaja Jüri Mõis on innostunut Tallinnan kehittämisestä ja sen nykyisestä kasvuvauhdista.
| Kaupunginjohtaja Jüri Mõis. |
| Tälle alueelle Tallinnan satamassa kohoaa modernia tilaa: Hotelleja, kauppoja, toimistoja... |
| Sakun Suurhalli aloittaa lokakuussa. Toimintaidea on sama kuin Hartwall- Arenassa Helsingissä. |
|
|
|
 än työskentelee kaupunginjohtajana ensimmäistä kautta ja toivoo istuvansa vähintään yhden kauden lisää, jotta pitkäjänteisiä suunnitelmia voisi toteuttaa. Näin siitäkin huolimatta, että suuri osa miehen työajasta kuluu ainakin tiedotusvälineistä päätellen niiden kalikoiden poistamiseen, joita oppositio heittelee Mõisan rattaisiin.
Jüri Mõis on yksi Baltian maiden suurimman pankin Hansapankin perustajista ja johtajista. Pankissa tehtiin hyvää työtä ja se kasvoi kuin pullataikina. Ruotsalaiset ostivat pankin ja Mõisalle jäi hyvää aikaa seuraavaan haasteeseen, joksi osoittautui Tallinna.
- Helsingissä ja Riiassa ei rakenneta “pilvenpiirtäjiä”, mutta Tallinnassa rakennetaan. Mõis viittaa Tallinnan cityalueelle kohonneisiin torneihin, Yhdyspankin päämajaan ja SAS- Radisson hotelliin, jotka tekevät seuraa alueella jo ennestään olleille Viru- ja Olümpia- hotelleille.
- Myös Stockmannia vastapäätä on kohoamassa 15- kerroksinen hotelli, kertoo Mõis.
Häntä ei huoleta, että kapasiteettia tulisi liikaa.
- Suomalaiset käyvät kyllä kiitettävän paljon Tallinnassa, mutta turismissa on kasvuvaraa vaikka kuinka. Helsingissä käy turisteja kolme kertaa enemmän kuin Tallinnassa, selittää kaupunginjohtaja.
-Myös meillä turismi kasvaa koko ajan, hotelleilla ja ravintoloilla on hyvät ajat.
Tänä vuonna valmistuu Tallinnaan paljon uutta tilaa urheilulle ja kulttuurille. Jo kesäkuun alussa pelataan ensimmäinen matsi uudella jalkapallostadionilla, jonne mahtuu 17 000 katsojaa. Lokakuussa otetaan käyttöön Rocca al Maressa uusi Saku- suurhalli. Se on Helsingin HartwallArenan kopio ja tulee saamaan käyttöönsä myös “Hjalliksen hallin” know- hown. Saku- hallissa voi konserttia seurata 10 000 ja lätkää 7 500 katsojaa.
Ongelmakohtia on
Tallinnan arki ei ole vain pilvenpiirtäjien kohoamista. Kaupungilla on ongelmaalueita, esimerkiksi Lasnamäki, Mustamäki ja Õismäki. Viron itsenäistyessä haaveiltiin, että mäet pantaisiin raivaustraktoreilla matalaksi, joidenkin mielestä mieluusti vielä venäläisine asukkaineen. Tällaiset asenteet ovat jo aikoja jäähtyneet.
- Tallinnan 150 000 kerrostaloasunnosta on 120 000 neuvostoaikaisia pikarakennuksia. Niissä riittää remontoimista, mutta suurin osa remontoidaan. Purkamista ei voida ajatellakaan, sillä Tallinnaan muuttaa koko ajan ihmisiä, kertoo Mõis.
Myös tieolot ovat suurennuslasin alla. -Tänä vuonna saamme kuntoon päätiet, kuten Tarton maantien alkupään. Teiden kunnostamisrahaa olemme lisänneet talousarvioon 50%, 200 miljoonasta kruunusta 300 miljoonaan kruunuun. Saamme niihin töihin apua myös EU: n ISBA- rahastosta.
-Asuntorakentaminen käy nyt pitkin merenrantoja ja valuu Tallinnasta idässä Viimsin ja lännessä Harkun kuntiin, kertoo kaupunginjohtaja Mõis.
Satama- alueen rakentaminen alkaa
Tallinnaan laivalla saapuva huomaa heti, ettei matkustajasataman alue ole erityisen edustava, vaikka se on keskeinen alue kaupungissa. Viron itsenäisyyden aikana se on kohentunut paljon, mutta edelleen satama- alueella kummittelevat vanhat neuvostoaikaiset rakennushirviöiden rauniot.
Nyt on Tallinnalla toiveita saada alueella rakennustyöt käyntiin, mikä tietenkin tarkoittaisi kauppoja, hotelleja ja muita palveluita sekä toimistotiloja. Alueista on käyty kovaa tarjouskilpailua. Virossa sellaiset usein päätyvät oikeuteen, eikä rakennustontilla tapahdu mitään, ennen kuin kaikki oikeusasteet on käyty läpi - ja se voi viedä vuosia.
Nyt näyttää siltä että satama- alueen tarjouskilpailussa kaksi parasta - ja aika samansuuruista - tarjousta jättänyttä yritystä pääsevät keskenään sopimukseen alueen jakamisesta. Siten rakentaminen voisi alkaa jo tänä vuonna.
Neuvostoaikana satama niinkuin muutkin rannat olivat kiellettyä aluetta. Tallinnan matkustajasatamaakin ympäröi lankkuaita eikä merta ollut näkyvissä. Pelättiin kenties, että meren ja laivojen näkeminen johtaa tovereiden ajatukset väärään suuntaan.
Tallinnassa on tekeillä myös kaupungin rantojen käytöstä kokonaissuunnitelma, joka ulottuu Piritalta Paljassaareen. Alueella on paljon erilaisia satamia, joista osa on tsaarinaikaisia. Alueeseen kuuluu myös historiallinen suuri rannikkotykistölinnake Patarei (Patteri), joka toimii vielä tällä hetkellä keskusvankilana.
Siihen eivät satama- alueen ongelmat lopu. Moskovan Olympialaisiin 1980 - jolloin purjehduskilpailut pidettiin Tallinnassa - rakennettiin Linnahalli. Se on suuri betonibunkkeri, jossa on jäähalli ja 2400 katsojaa vetävä konserttitila. Pikatyyliin rakennettu halli ei kestänyt edes kahtakymmentä vuotta. Katto vuotaa joka paikasta ja rappion merkit ovat ilmeiset Purkaa vai korjata? Usein on neuvostokansantalouden “saavutus” osoittautunut kalliimmaksi korjata kuin on vastaavan uuden tilan rakentaminen.
Satamat sinänsä ovat Tallinnalle kova sana, toteaa kaupunginjohtaja. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat matkustajaliikenteessä samaa kokoluokkaa, mutta tavaraliikenteessä Tallinna hakkaa Suomen satamat kirkkaasti 30 miljoonalla vuotuisella tavaratonnilla. Se on samassa suuruusluokassa Itämeren suurimpien satamien Pietarin ja Ventspilsin kanssa.
Väestön vähäisyys jarruttaa kehitystä
Viron väkiluku on n. 1,4 miljoonaa, joista virolaisia on vähemmän kuin miljoona. Väestöstä kolmannes, noin 450 000 asuu Tallinnassa. Kaupunginjohtajan mielestä se ei ole tarpeeksi.
-Ongelmana on matala syntyvyys ja konservatiivinen siirtolaispolitiikka. Väestö ei lisäänny niin nopeasti, kuin olisi tarpeen optimaalista talouskehitystä ajatellen.
Helsingin ja Tallinnan yhteyksien kehittyminen saattaa Mõisan mukaan auttaa: - Helsingin ja Tallinnan alueiden yhteensulautuminen antaisi enemmän synergiaa ja talouteen tulisi enemmän ns. kriittistä massaa.
Jüri Mõis on tutustunut Malmön ja Kööpenhaminan “yhteistalouteen” ja varsinkin siihen, kuinka paljon potkua antaa kaupunkien välinen siltayhteys.
- Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä yhteys on tietenkin vielä utopiaa, mutta toisaalta Malmön ja Kööpenhaminan välinenkin yhteys oli utopiaa 50 vuotta sitten.
Viron ja Tallinnan väestöongelmia pahentaa vielä kypsymässä oleva eläkepommi, joka on pahempi kuin Suomen vastaava. Suomessa syntyivät sodan jälkeen suuret ikäluokat, joiden eläkkeissä on lähitulevaisuudessa maksamista. Viroon puolestaan hinattiin sodan jälkeen puoli miljoonaa venäläistä siirtolaista, jotka niinikään tulevat eläkeikään.
Torikaupan idea sopii Tallinnalle
Tallinnalla on kehitysohjelma, jolla on kunnianhimoinen tavoite. Mõis sanoo, että tarkoitus on kehittyä kaikkein kiinnostavimmaksi investointiympäristöksi koko Itämeren alueella.
-Haluamme käyttää samantapaista markkinarakoa, kuin mitä ovat hyödyntäneet esimerkiksi Hongkong ja Singapore. Edellytyksiä on jo nyt olemassa. Virossa vallitsee varsin vapaamielinen markkinatalous. Verotus on kevyttä, täällä on hyvä satama, paikallinen finanssimarkkina toimii ja tilaa riittää kaikenlaisille aatoksille.
Tallinnassa tuntuukin vallitsevan vanhan hansakaupungin henki: Rahoineen, tavaroineen ja osaamisineen ovat kaikki tervetulleita.
-Markkinapaikan idea sopii Tallinnalle erinomaisesti, sanoo kaupunginjohtaja. Moni on väittänyt Mõisan edelliseen ammattiin viitaten, ettei kaupunkia voi johtaa niinkuin pankkia, mutta Mõis on selvästikin päättänyt näyttää, että voi.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
