 |
|
|
|
Virolaiset pelk�v�t uusia liittoja
|
EU :n vastustajat ovat viime kuukausina pit�neet kovaa ��nt� Viron tiedotusv�lineiss�. My�s maan poliittinen kentt� on yh� selvemmin jakaantumassa EU: n kannattajiin ja vastustajiin. Esimerkiksi maanviljelij�t pelk��v�t ett� heid�n tuotteidensa laatu ei riit� Euroopan markkinoille. Mutta jos se ei riit� Eurooppaan, riitt��k� se minnek��n muuallekaan?
Tulevaisuudessa ei apua l�ydy id�st�k��n. Ven�l�iset eiv�t my�sk��n halua ruokap�yt��n s� kelvottomia elintarvikkeita. Virolaisen maanviljelyn pit�isi erikoistua esimerkiksi luomutuotteisiin ja kilpailla laadulla, kuten Tanska tekee.
Virolaisten keskuudussa on yleinen ajatus: �Kun olemme p��sseet irti yhdest� liitosta ja saaneet itsen�isyyden, miksi meid�n pit�isi heti liitty� toiseen valtioliittoon�. Ep�miellytt�v�t kokemukset Neuvostoliiton j�senen� ovat j�tt�neet syv�t arvet. Kuitenkin virolaisten pit�isi katsoa tulevaisuuteen ja ymm�rt��, ett� maan mahdollisuudet selvit� kovilla kansainv�lisill� markkinoilla ilman EU: n apua ovat pienet.
V�kiluvultaan Viro on Islannin j�lkeen Euroopan pienin maa. Suuret ja voimakkaat valtiot tai valtioliitot ymp�r�iv�t sit�. Viro on koko historiansa ajan ollut v�kivaltaisten valloitusten kohteena. Suomessa yksi suurimmista syist� liitty� EU: iin oli turvallisuuspolitiikka.
Viron johtava talouslehti �rip�ev pelottelee virolaisia EU: iin liittymisen korkeilla kustannuksilla. �rip�ev kirjoittaa, ett� Viron liittyminen maksaa seuraavan nelj�n vuoden aikana 40 miljardia kruunua, mik� tekee seuraavan viiden vuoden aikana jokaista virolaista perhett� kohti noin 1 000 kruunua kuukaudessa. Liittymisen kustannuksiin �rip�ev laskee muun muassa ymp�rist�- ja saasteongelmien ratkaisemisen, terveydenhoito- ja kouluj�rjestelm�n ajanmukaistamisen sek� el�kej�rjestelm�n uudistamisen.
Pit�isik� n�m� v�ltt�m�tt�m�t yhteiskunnalliset muutokset ja korjaukset j�tt�� tekem�tt�? Jos Viro haluaa tulla l�nsimaiseksi hyvinvointivaltioksi on �rip�ivan luettelemat investoinnit teht�v� joka tapauksessa.
EU on koko historiansa aikana tukenut taloudellisesti liittymist� harkitsevia k�yhempi� valtioita niin, ett� kokelasvaltioiden kansalaisten elintaso on muutamassa vuodessa noussut l�helle EU: n kansalaisten keskiansioita. Hyvin� esimerkkein� t�st� ovat Portugali ja Irlanti.
Yhteiskunnalliset muutokset ovat kalliita mutta v�tt�m�tt�mi�. Miksi maksajaksi ei pantaisi EU: a, jonka suuressa taloudessa Viron ongelmien rahoittaminen ei tunnu miss��n? EU: lla ei ole mit��n halua kiusata virolaisia. On kaikkien etu, ett� Virosta tulee mahdollisimman nopeasti eurooppalaisen hyvinvointivaltio.
H�TT�NEN
|
|
