KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Toukokuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Viron luonto: Kuin kukka kaunis kedolla

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




V i r o n   l u o n t o:
Kuin kukka kaunis kedolla


Vaikka Viro ja Suomi ovat vain lyhyen matkan p��ss� toisistaan, niin ero maiden florassa on silmiinpist�v�.

Primula veris eli kev�tesikko on niin yleinen, ett� sit� voi jopa myyd�. Suomeen luonnonkasveja ei saa vied�.
Primula veris eli kev�tesikko on niin yleinen, ett� sit� voi jopa myyd�. Suomeen luonnonkasveja ei saa vied�.

Kimalaisorholta (Ophys insectifera) puuttuu mesi, mutta se eritt�� tiettyjen hy�nteisten naaraiden hajua, joka houkuttelee p�lytt�j�t paikalle.
Kimalaisorholta (Ophys insectifera) puuttuu mesi, mutta se eritt�� tiettyjen hy�nteisten naaraiden hajua, joka houkuttelee p�lytt�j�t paikalle.

Valko-, kelta- ja sinivuokko esiintyv�t laajalti, arovuokkoa tavataan l�nsi- ja pohjois- Virossa.
Valko-, kelta- ja sinivuokko esiintyv�t laajalti, arovuokkoa tavataan l�nsi- ja pohjois- Virossa.

Niityt, joilla kasvaa my�s puita, ovat kasvamassa umpeen, koska viikatteiden k�ytt� on k�yt�nn�ss� loppunut. Kunnostamiseen on paneuduttu. Lajien runsaus on tyypillist�, koska niityill� kasvaa sek� mets�- ett� niittykasveja.
Niityt, joilla kasvaa my�s puita, ovat kasvamassa umpeen, koska viikatteiden k�ytt� on k�yt�nn�ss� loppunut. Kunnostamiseen on paneuduttu. Lajien runsaus on tyypillist�, koska niityill� kasvaa sek� mets�- ett� niittykasveja.



virossa esiintyy paljon lajeja, joita lahden pohjoisrannalla ei tavata. Toisaalta tunturi- Lapin kukkasia ei l�ydy etel�naapurista. Viron kalkkipitoinen multa aiheuttaa suuren lajirunsauden, kertoo kasvitieteilij� Uve Ramst Tallinnan luonnonhistorian museosta (Loodusmuuseum).
Kev�isin pist�� silm��n vuokkojen paljous: valko- keltaisena hehkuvat ojanpientareet ja mets�t ovat eritt�in tavallisia, yleinen onmy�ssinivuokko.Vuokkoja kasvaa niin paljon, ettei niit� ole rauhoitettu. Yksi kev��n varma merkki onkin kaupunkien katuvarsilla vuokkokimppuja kauppaavatmummelit.Arovuokkokukkii touko- kes�kuussa, viihtyy kuivissa paikoissa ja levi�� metsien reunoilla. Suuret kukat ja karvaisuus erottavat sen valkovuokosta. Arovuokkoa kasvatetaan Suomessa p��osin puutarhoissa.
Soikkok�mmekk� ja miehenk�mmekk� ovat alkukes�n kukkijoita, jotka on suojeltu molemmissa maissa. Suomessa niit� tapaa hyvin harvoin etel�ss� tai Ahvenanmaalla. Jostapaaluonnossakimalaisorhon, sit� ei unohda ihan helposti. Varren p��ss� olevaa k�rp�st� muistuttava kukka eritt�� hajua, joka houkuttelee tietynhy�nteislajinp�lytt�ji�luokseen. Kimalaisorhoa tavataan vain harvoin etel�- Suomessa, Virossa paikoittain l�nness� ja l�ntisill� saarilla. Se on rauhoitettu, kuten kaikki virolaiset orkideat ja k�mmekk�kasvit.
Kev�tesikon kirkkaan keltaisia kukkia n�kee paljon kuivilla paikoilla, niityill�. Se on niin yleinen, ett� toisin kuin Suomessa, sit� saa ker�t� myyntiin. Jauhoesikkokin on tavallinen koko maassa.
Neidonkieli kukkii hein�- elokuussa ja senkinhuomaa helpostitienvierelt�,hyvin yleinen.
Rauhoitettuonahokylm�nkukka,jota Suomessa ei esiinny. Toukokuussa kukkiva kasvionlevinnyt Virossalaajaltijaviihtyy kuivissa m�nnik�iss� ja rinteill�.

J�t� luonnonkasvit rauhaan

Paras tapa ihailla kev��n ja alkukes�n kukkaloistoa, on kuljeskella metsiss� ja niityill�. Luonnonkasvien vienti Suomeen on kielletty�, leikkokukkia ( ei krysanteemia eik� neilikkaa, tautiherkkyyden takia) sen sijaan voi vied� 100 kappaletta.
Virossa on eritt�in harvinaisia ja luokituksen mukaan ankarasti rauhoitettuja kasveja. Niist� esim. villatunturih�rkki kukkii kes�kuussa ja Virossa sit� on l�ydetty vain yhdest� paikasta: Lasnam�en kalkkikivikallakselta. Suomessa kasvi ei ole rauhoitettu, mutta Virossa ensimm�isess� kategoriassa.
Samaten mesimarja kasvaa Virossa vain pysyv�sti maan keskiosassa, muualle se on levinnyt satunnaisesti lintujen mukana. Virossa sill� on toisen luokan rauhoitusaste.
Valkoy�k�nlehti kuuluu samaan harvinaisten ja rauhoitettujen kategoriaan Virossa, kun Suomessa se on varsin yleinen ainakin pohjoisessa.
Lis�tietoja virolaisista kasveista l�yt�� verkosta: park.tartu.ee/herb/index.htm

Museosta saa perustiedot

Tallinnassa toimiva Loodusmuuseum on pienehk�, mutta sen kokoelmiin tutustuminen kannattaa. Vitriineiss� on esitelty el�imi� ja lintuja, joita maassa on luonnostaan. My�s eksoottisempia elukoita on jonkun verran.
Kasvikunnasta on n�ytteill� kuivattuja kukkasia, lehti�jaoksia.Kasvupaikat selvi�v�t kartoilta, erikseen on tuotu esiin rauhoitetut kasvit. Nimet ovat viroksi, ven�j�ksi ja latinaksi.
Pysyv�n n�yttelynohellamuseossaj�rjestet��n vaihtuviateeman�yttelyit�.Urve K�tnerin meripihkan�yttely (Merevaigutuba) on avoinna 20.05. saakka, sen j�lkeen tulee Kaupo Kloorenin �Amuletid�, syksyll� voi tutustua sieniin.
Loodusmuseon osoite on Lai 29, Tallinna,avoinnake- su11- 17, majatisuljettu kuten koko hein�kuun.


[Teksti: Laura Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik ja Eesti Loodusmuuseum]






Hyttynen: Virolaiset pelk�v�t uusia liittoja
EU :n vastustajat ovat viime kuukausina pit�neet kovaa ��nt� Viron tiedotusv�lineiss�. My�s maan poliittinen kentt� on yh� selvemmin jakaantumassa EU: n kannattajiin ja vastustajiin.

Kokki suosittelee: Mosaiikkikuhaa
Mosaiikkikuha sopii erinomaisesti vaikkapa iltapalaksi, vieraille tarjottavaksi tai kevyeksi p��ruuaksi.

Kolumni: Abien kovat ajat
Virolaisissa perheiss� j�nnitet��n paraikaa, kun yli 13 000 nuorta osallistuu ylioppilaskirjoituksiin. J�nnitet��n meill�kin, kun kaksosemme lopettavat Piritan Majandusg�mnaasiumin.

N�ist� puhutaan
• Presidenttipeli jatkuu
• Tallinnan keskustaan 40 km/ t
• Liikemiehet vaarassa
• Virolainen �ljyl�hde

P��kirjoitus: Viro ei tule Eurooppaan
Euroopan Unionin kannatus Virossa on pohjamudissa 23% puolesta ja 46% vastaan. Kantaansa p��tt�m�tt�m�t ovat pikemmin vastaisia kuin puoltajia ja mik� pahinta tutkimustuloksen mukaan suuri osa sivistyneist�st� on k��ntynyt eurovastustajiksi.

Talous: Virossa l��kkeet ovat puolta halvempia kuin Suomessa
Virossa k�yd��n monenlaisilla ostoksilla. L��keostokset eiv�t ole v�h�isempi�. Sen huomaa vaikkapa siit�, ett� Tallinnan keskustan apteekeissa sorisee suomen kieli t�m�n t�st�. Ja on syyt�kin: Virossa l��kkeet ovat paljon edullisempia, kuin Suomessa.

Uutta ja uudistettua
• Jos sylimikro j�i
• Jazzin tahtiin
• Apteekki alkoholin tilalle
• Kes�ksi kauniiksi

Viro tutuksi: Pajun muisto
Ajaessa Tartosta kohti Valgaa jonkin matkaa ennen perille tuloa n�kee tien varressa ihmeellisen multapyramidin, Pajun taistelun (31.1.1919) muistomerkin.

Yhteiskunta: Tallinna kasvaa yl�sp�in - mutta ongelmia riitt��
Tallinnan kaupunginjohtaja J�ri M�is on innostunut Tallinnan kehitt�misest� ja sen nykyisest� kasvuvauhdista.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]