 |
|
|
|
V i r o n l u o n t o:
Kuin kukka kaunis kedolla
|
Vaikka Viro ja Suomi ovat vain lyhyen matkan p��ss� toisistaan, niin ero maiden florassa on silmiinpist�v�.
| Primula veris eli kev�tesikko on niin yleinen, ett� sit� voi jopa myyd�. Suomeen luonnonkasveja ei saa vied�. |
| Kimalaisorholta (Ophys insectifera) puuttuu mesi, mutta se eritt�� tiettyjen hy�nteisten naaraiden hajua, joka houkuttelee p�lytt�j�t paikalle. |
| Valko-, kelta- ja sinivuokko esiintyv�t laajalti, arovuokkoa tavataan l�nsi- ja pohjois- Virossa. |
| Niityt, joilla kasvaa my�s puita, ovat kasvamassa umpeen, koska viikatteiden k�ytt� on k�yt�nn�ss� loppunut. Kunnostamiseen on paneuduttu. Lajien runsaus on tyypillist�, koska niityill� kasvaa sek� mets�- ett� niittykasveja. |
|
|
|
 irossa esiintyy paljon lajeja, joita lahden pohjoisrannalla ei tavata. Toisaalta tunturi- Lapin kukkasia ei l�ydy etel�naapurista. Viron kalkkipitoinen multa aiheuttaa suuren lajirunsauden, kertoo kasvitieteilij� Uve Ramst Tallinnan luonnonhistorian museosta (Loodusmuuseum).
Kev�isin pist�� silm��n vuokkojen paljous: valko- keltaisena hehkuvat ojanpientareet ja mets�t ovat eritt�in tavallisia, yleinen onmy�ssinivuokko.Vuokkoja kasvaa niin paljon, ettei niit� ole rauhoitettu. Yksi kev��n varma merkki onkin kaupunkien katuvarsilla vuokkokimppuja kauppaavatmummelit.Arovuokkokukkii touko- kes�kuussa, viihtyy kuivissa paikoissa ja levi�� metsien reunoilla. Suuret kukat ja karvaisuus erottavat sen valkovuokosta. Arovuokkoa kasvatetaan Suomessa p��osin puutarhoissa.
Soikkok�mmekk� ja miehenk�mmekk� ovat alkukes�n kukkijoita, jotka on suojeltu molemmissa maissa. Suomessa niit� tapaa hyvin harvoin etel�ss� tai Ahvenanmaalla. Jostapaaluonnossakimalaisorhon, sit� ei unohda ihan helposti. Varren p��ss� olevaa k�rp�st� muistuttava kukka eritt�� hajua, joka houkuttelee tietynhy�nteislajinp�lytt�ji�luokseen. Kimalaisorhoa tavataan vain harvoin etel�- Suomessa, Virossa paikoittain l�nness� ja l�ntisill� saarilla. Se on rauhoitettu, kuten kaikki virolaiset orkideat ja k�mmekk�kasvit.
Kev�tesikon kirkkaan keltaisia kukkia n�kee paljon kuivilla paikoilla, niityill�. Se on niin yleinen, ett� toisin kuin Suomessa, sit� saa ker�t� myyntiin. Jauhoesikkokin on tavallinen koko maassa.
Neidonkieli kukkii hein�- elokuussa ja senkinhuomaa helpostitienvierelt�,hyvin yleinen.
Rauhoitettuonahokylm�nkukka,jota Suomessa ei esiinny. Toukokuussa kukkiva kasvionlevinnyt Virossalaajaltijaviihtyy kuivissa m�nnik�iss� ja rinteill�.
J�t� luonnonkasvit rauhaan
Paras tapa ihailla kev��n ja alkukes�n kukkaloistoa, on kuljeskella metsiss� ja niityill�. Luonnonkasvien vienti Suomeen on kielletty�, leikkokukkia ( ei krysanteemia eik� neilikkaa, tautiherkkyyden takia) sen sijaan voi vied� 100 kappaletta.
Virossa on eritt�in harvinaisia ja luokituksen mukaan ankarasti rauhoitettuja kasveja. Niist� esim. villatunturih�rkki kukkii kes�kuussa ja Virossa sit� on l�ydetty vain yhdest� paikasta: Lasnam�en kalkkikivikallakselta. Suomessa kasvi ei ole rauhoitettu, mutta Virossa ensimm�isess� kategoriassa.
Samaten mesimarja kasvaa Virossa vain pysyv�sti maan keskiosassa, muualle se on levinnyt satunnaisesti lintujen mukana. Virossa sill� on toisen luokan rauhoitusaste.
Valkoy�k�nlehti kuuluu samaan harvinaisten ja rauhoitettujen kategoriaan Virossa, kun Suomessa se on varsin yleinen ainakin pohjoisessa.
Lis�tietoja virolaisista kasveista l�yt�� verkosta: park.tartu.ee/herb/index.htm
Museosta saa perustiedot
Tallinnassa toimiva Loodusmuuseum on pienehk�, mutta sen kokoelmiin tutustuminen kannattaa. Vitriineiss� on esitelty el�imi� ja lintuja, joita maassa on luonnostaan. My�s eksoottisempia elukoita on jonkun verran.
Kasvikunnasta on n�ytteill� kuivattuja kukkasia, lehti�jaoksia.Kasvupaikat selvi�v�t kartoilta, erikseen on tuotu esiin rauhoitetut kasvit. Nimet ovat viroksi, ven�j�ksi ja latinaksi.
Pysyv�n n�yttelynohellamuseossaj�rjestet��n vaihtuviateeman�yttelyit�.Urve K�tnerin meripihkan�yttely (Merevaigutuba) on avoinna 20.05. saakka, sen j�lkeen tulee Kaupo Kloorenin �Amuletid�, syksyll� voi tutustua sieniin.
Loodusmuseon osoite on Lai 29, Tallinna,avoinnake- su11- 17, majatisuljettu kuten koko hein�kuun.
[Teksti: Laura Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik ja Eesti Loodusmuuseum]
|
|
