 |
|
|
|
V i r o n l u o n t o:
Kuin kukka kaunis kedolla
|
Vaikka Viro ja Suomi ovat vain lyhyen matkan päässä toisistaan, niin ero maiden florassa on silmiinpistävä.
| Primula veris eli kevätesikko on niin yleinen, että sitä voi jopa myydä. Suomeen luonnonkasveja ei saa viedä. |
| Kimalaisorholta (Ophys insectifera) puuttuu mesi, mutta se erittää tiettyjen hyönteisten naaraiden hajua, joka houkuttelee pölyttäjät paikalle. |
| Valko-, kelta- ja sinivuokko esiintyvät laajalti, arovuokkoa tavataan länsi- ja pohjois- Virossa. |
| Niityt, joilla kasvaa myös puita, ovat kasvamassa umpeen, koska viikatteiden käyttö on käytännössä loppunut. Kunnostamiseen on paneuduttu. Lajien runsaus on tyypillistä, koska niityillä kasvaa sekä metsä- että niittykasveja. |
|
|
|
 irossa esiintyy paljon lajeja, joita lahden pohjoisrannalla ei tavata. Toisaalta tunturi- Lapin kukkasia ei löydy etelänaapurista. Viron kalkkipitoinen multa aiheuttaa suuren lajirunsauden, kertoo kasvitieteilijä Uve Ramst Tallinnan luonnonhistorian museosta (Loodusmuuseum).
Keväisin pistää silmään vuokkojen paljous: valko- keltaisena hehkuvat ojanpientareet ja metsät ovat erittäin tavallisia, yleinen onmyössinivuokko.Vuokkoja kasvaa niin paljon, ettei niitä ole rauhoitettu. Yksi kevään varma merkki onkin kaupunkien katuvarsilla vuokkokimppuja kauppaavatmummelit.Arovuokkokukkii touko- kesäkuussa, viihtyy kuivissa paikoissa ja leviää metsien reunoilla. Suuret kukat ja karvaisuus erottavat sen valkovuokosta. Arovuokkoa kasvatetaan Suomessa pääosin puutarhoissa.
Soikkokämmekkä ja miehenkämmekkä ovat alkukesän kukkijoita, jotka on suojeltu molemmissa maissa. Suomessa niitä tapaa hyvin harvoin etelässä tai Ahvenanmaalla. Jostapaaluonnossakimalaisorhon, sitä ei unohda ihan helposti. Varren päässä olevaa kärpästä muistuttava kukka erittää hajua, joka houkuttelee tietynhyönteislajinpölyttäjiäluokseen. Kimalaisorhoa tavataan vain harvoin etelä- Suomessa, Virossa paikoittain lännessä ja läntisillä saarilla. Se on rauhoitettu, kuten kaikki virolaiset orkideat ja kämmekkäkasvit.
Kevätesikon kirkkaan keltaisia kukkia näkee paljon kuivilla paikoilla, niityillä. Se on niin yleinen, että toisin kuin Suomessa, sitä saa kerätä myyntiin. Jauhoesikkokin on tavallinen koko maassa.
Neidonkieli kukkii heinä- elokuussa ja senkinhuomaa helpostitienviereltä,hyvin yleinen.
Rauhoitettuonahokylmänkukka,jota Suomessa ei esiinny. Toukokuussa kukkiva kasvionlevinnyt Virossalaajaltijaviihtyy kuivissa männiköissä ja rinteillä.
Jätä luonnonkasvit rauhaan
Paras tapa ihailla kevään ja alkukesän kukkaloistoa, on kuljeskella metsissä ja niityillä. Luonnonkasvien vienti Suomeen on kiellettyä, leikkokukkia ( ei krysanteemia eikä neilikkaa, tautiherkkyyden takia) sen sijaan voi viedä 100 kappaletta.
Virossa on erittäin harvinaisia ja luokituksen mukaan ankarasti rauhoitettuja kasveja. Niistä esim. villatunturihärkki kukkii kesäkuussa ja Virossa sitä on löydetty vain yhdestä paikasta: Lasnamäen kalkkikivikallakselta. Suomessa kasvi ei ole rauhoitettu, mutta Virossa ensimmäisessä kategoriassa.
Samaten mesimarja kasvaa Virossa vain pysyvästi maan keskiosassa, muualle se on levinnyt satunnaisesti lintujen mukana. Virossa sillä on toisen luokan rauhoitusaste.
Valkoyökönlehti kuuluu samaan harvinaisten ja rauhoitettujen kategoriaan Virossa, kun Suomessa se on varsin yleinen ainakin pohjoisessa.
Lisätietoja virolaisista kasveista löytää verkosta: park.tartu.ee/herb/index.htm
Museosta saa perustiedot
Tallinnassa toimiva Loodusmuuseum on pienehkö, mutta sen kokoelmiin tutustuminen kannattaa. Vitriineissä on esitelty eläimiä ja lintuja, joita maassa on luonnostaan. Myös eksoottisempia elukoita on jonkun verran.
Kasvikunnasta on näytteillä kuivattuja kukkasia, lehtiäjaoksia.Kasvupaikat selviävät kartoilta, erikseen on tuotu esiin rauhoitetut kasvit. Nimet ovat viroksi, venäjäksi ja latinaksi.
Pysyvän näyttelynohellamuseossajärjestetään vaihtuviateemanäyttelyitä.Urve Kütnerin meripihkanäyttely (Merevaigutuba) on avoinna 20.05. saakka, sen jälkeen tulee Kaupo Kloorenin “Amuletid”, syksyllä voi tutustua sieniin.
Loodusmuseon osoite on Lai 29, Tallinna,avoinnake- su11- 17, majatisuljettu kuten koko heinäkuun.
[Teksti: Laura Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik ja Eesti Loodusmuuseum]
|
|
