ExtraVanhat numeroteesti osa
Logo

Toukokuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > extra
> Peipsille tulossa kulttuuripuisto

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Peipsille tulossa kulttuuripuisto

EU: n Phare- ohjelma on p��tt�nyt antaa rahaa Peipsij�rven seudulla sijaitseville n�ht�vyyksille ja kulttuurikohteille.

Alatskivin linnasta suunnitellaan keskusta, jossa voi majoittua, pit�� konferensseja, saada ravintolapalveluja sek� tutustua museoon.
Alatskivin linnasta suunnitellaan keskusta, jossa voi majoittua, pit�� konferensseja, saada ravintolapalveluja sek� tutustua museoon.



p�lvasta J�gevamaalle ulottuvassa suunnitelmassa on nyt nelj� kohdetta, joille on my�nnetty avustusta: Setujen talomuseo, Alatskivin linna, Rajan luostari ja Mustveen kirkko. Kunnostust�iden, joihin rahaa on my�nnetty, on oltava valmiina vuonna 2003.
Tartumaalla on montakin matkailijan kannalta antoisaa kulttuurikohdetta, joissa k�ym�ll� rikastuttaa tietojaan maan ja paikkakuntien el�m�st�. Alatskivin linna on rappeutuneisuudessaankin vaikuttava. Balmoralin kopioksi mainitussa rakennuksessa on parasta n�kemist� rakennus itse, joka torneineen muistuttaa satulinnaa. Sis�ll� tehd��n korjaust�it� ja euroilla on tarkoitus laittaa uusi katto. Turisti p��see pist�ytym��n sis�lle, kun sopii asiasta ennalta Liivin museon kanssa, jolle linna nykyisin kuuluu.
Historia on v�rik�s: ensimm�inen maininta l�ytyy jo 1600- luvulta, omistajina on ollut liuta aatelissukuja, neuvostoaikana se oli sovhoosin kulttuurikeskus. Suomalainen Reijo Tossavainenkin on p��ssyt linnanherrojen listalle, mutta kun h�n ei t�ytt�nyt sopimuksen ehtoja mm. kunnostamisesta, niin sopimus sanottiin irti.
Linnaa ymp�r�i laaja puisto, komea kiviaita ja monet talousrakennukset. Yll�tt�en ei neuvostoaikana rakennettu viereen harmaita savitiilisi� kerrostaloja, vaan alkuper�inen eheys on s�ilynyt.

Liivin museo

-Juhan Liiv oli runoilja, joka on kest�nyt kaikki vaiheemme: h�nen tuotantonsa on kuulunut opetusohjelmaan Viron tasavallan alkuvaiheina, neuvostomiehityksen vuosina ja yh� edelleen, kertoo Raivo Nisu Liivin museosta.
Itse asiassa koko Liivin suvulla on ollut merkitt�v� rooli virolaisessa kulttuurissa: Elias oli Alatskivin musiikkiel�m�n is�, Jakob Rakveren teatterin perustaja ja h�nen runonsa Mehet (miehet) osaa jokainen virolainen mies laulaa Miina H�rman s�velin.
Liivin museo sijaitsee Alatskivin kunnassa, Tarton tien vieress�, pienen matkaa ennen keskustaa. Pihapiiriss� on perheen rakennuttama ns. riihitalo, jossa asuinhuoneiden lis�ksi oli riihi ja varasto. Lis�ksi on aitta ja savusauna, jossa yst�vyyskunta Muuramen edustajatkin ovat heitt�neet l�yly�. Museossa k�vij�t ohjataan uudempiin rakennuksiin, joissa on n�yttelyit� ja videoesityksi�. Museo j�rjest�� vuosittain lausuntakilpailuja kouluissa ja jakaa Juhan Liivin tunnuspalkinnon.
Liivien lis�ksi voi tutustua kuulun virolaisen s�velt�j�n Eduard Tubinin el�m�nty�h�n. Museo onkin paikka, josta h�nest� saa keskitetysti tietoa.
Liivin museo on avoinna p�ivitt�in 9- 19, p��symaksu aikuisilta 8 kruunua, muilta 5. Opaskierros englanniksi 50 kruunua ja viroksi 30 kruunua.
Numerosta + 372 7 453 846 saa lis�tietoja, samoin oppaan my�s Alatskivin linnaan.


[Teksti: Laura Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Etel�- Viron erikoissivut
Viron etel�isiss� maakunnissa matkailija tekee l�yt�j�. Silmien edess� voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat p�iv�ns� n�hnyt. Voit t�rm�t� harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja j�rvilla - yleens� harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viett�� aikaasi suurilla festareilla, r�v�k�iss� kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehty� historiaan.

Hansan perinteit� Viljandinmaalla
Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sis�maassa. Vesireitit ovat taanneet kaupank�ynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansap�iv�t ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma viel� nyky��n.

J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua
J�gevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon n�ht�v��.

Kekkonen K��rikun vetonaulana
-Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa K��rikun ladulla.

Miksi Pekka k�y Tartossa?

Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa
Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpi�, asukkaitakin on yhteens� vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ik�vystym��n p��se.

Oman kielen ja kulttuurin V�rumaa
V�rumaalaiset ovat ylpeit� omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kielt��n.

Otep��ll� panostetaan polkupy�r�ilij�ihin
Polkupy�r�ilij�it� ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siit� l�ytyv�t Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillam�en, P�rnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otep��n kaupunkien kartat sek� erilliset reitit ja et�isyydet.

P�lvasta l�ytyy Viron koskemattomin luonto
Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta P�lvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta.

Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa
Tartossa on omaper�inen ravintola: P�ssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian v��rtti.

Sangasten rukiilla oli aatelinen kylv�j�
Sangasten linnan is�nt�, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki el�m�nty�ns� Viron maanviljelyn hyv�ksi.

Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia
Viron it�reunalla, suuren Peipsij�rven rannalla asuu paljon ven�l�isi� vanhauskoisia ortodokseja.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]