ExtraVanhat numeroteesti osa
Logo

Toukokuu2001



OLET TÄSSÄ:
etusivu > extra
> Peipsille tulossa kulttuuripuisto

SISÄLTÖ:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mitä missä milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


SÄÄ VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Peipsille tulossa kulttuuripuisto

EU: n Phare- ohjelma on päättänyt antaa rahaa Peipsijärven seudulla sijaitseville nähtävyyksille ja kulttuurikohteille.

Alatskivin linnasta suunnitellaan keskusta, jossa voi majoittua, pitää konferensseja, saada ravintolapalveluja sekä tutustua museoon.
Alatskivin linnasta suunnitellaan keskusta, jossa voi majoittua, pitää konferensseja, saada ravintolapalveluja sekä tutustua museoon.



põlvasta Jõgevamaalle ulottuvassa suunnitelmassa on nyt neljä kohdetta, joille on myönnetty avustusta: Setujen talomuseo, Alatskivin linna, Rajan luostari ja Mustveen kirkko. Kunnostustöiden, joihin rahaa on myönnetty, on oltava valmiina vuonna 2003.
Tartumaalla on montakin matkailijan kannalta antoisaa kulttuurikohdetta, joissa käymällä rikastuttaa tietojaan maan ja paikkakuntien elämästä. Alatskivin linna on rappeutuneisuudessaankin vaikuttava. Balmoralin kopioksi mainitussa rakennuksessa on parasta näkemistä rakennus itse, joka torneineen muistuttaa satulinnaa. Sisällä tehdään korjaustöitä ja euroilla on tarkoitus laittaa uusi katto. Turisti pääsee pistäytymään sisälle, kun sopii asiasta ennalta Liivin museon kanssa, jolle linna nykyisin kuuluu.
Historia on värikäs: ensimmäinen maininta löytyy jo 1600- luvulta, omistajina on ollut liuta aatelissukuja, neuvostoaikana se oli sovhoosin kulttuurikeskus. Suomalainen Reijo Tossavainenkin on päässyt linnanherrojen listalle, mutta kun hän ei täyttänyt sopimuksen ehtoja mm. kunnostamisesta, niin sopimus sanottiin irti.
Linnaa ympäröi laaja puisto, komea kiviaita ja monet talousrakennukset. Yllättäen ei neuvostoaikana rakennettu viereen harmaita savitiilisiä kerrostaloja, vaan alkuperäinen eheys on säilynyt.

Liivin museo

-Juhan Liiv oli runoilja, joka on kestänyt kaikki vaiheemme: hänen tuotantonsa on kuulunut opetusohjelmaan Viron tasavallan alkuvaiheina, neuvostomiehityksen vuosina ja yhä edelleen, kertoo Raivo Nisu Liivin museosta.
Itse asiassa koko Liivin suvulla on ollut merkittävä rooli virolaisessa kulttuurissa: Elias oli Alatskivin musiikkielämän isä, Jakob Rakveren teatterin perustaja ja hänen runonsa Mehet (miehet) osaa jokainen virolainen mies laulaa Miina Härman sävelin.
Liivin museo sijaitsee Alatskivin kunnassa, Tarton tien vieressä, pienen matkaa ennen keskustaa. Pihapiirissä on perheen rakennuttama ns. riihitalo, jossa asuinhuoneiden lisäksi oli riihi ja varasto. Lisäksi on aitta ja savusauna, jossa ystävyyskunta Muuramen edustajatkin ovat heittäneet löylyä. Museossa kävijät ohjataan uudempiin rakennuksiin, joissa on näyttelyitä ja videoesityksiä. Museo järjestää vuosittain lausuntakilpailuja kouluissa ja jakaa Juhan Liivin tunnuspalkinnon.
Liivien lisäksi voi tutustua kuulun virolaisen säveltäjän Eduard Tubinin elämäntyöhön. Museo onkin paikka, josta hänestä saa keskitetysti tietoa.
Liivin museo on avoinna päivittäin 9- 19, pääsymaksu aikuisilta 8 kruunua, muilta 5. Opaskierros englanniksi 50 kruunua ja viroksi 30 kruunua.
Numerosta + 372 7 453 846 saa lisätietoja, samoin oppaan myös Alatskivin linnaan.


[Teksti: Laura Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Etelä- Viron erikoissivut
Viron eteläisissä maakunnissa matkailija tekee löytöjä. Silmien edessä voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat päivänsä nähnyt. Voit törmätä harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja järvilla - yleensä harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viettää aikaasi suurilla festareilla, räväköissä kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehtyä historiaan.

Hansan perinteitä Viljandinmaalla
Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sisämaassa. Vesireitit ovat taanneet kaupankäynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansapäivät ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma vielä nykyään.

Jõgevamaa tarjoaa aktiivista lomailua
Jõgevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon nähtävää.

Kekkonen Käärikun vetonaulana
-Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa Käärikun ladulla.

Miksi Pekka käy Tartossa?

Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa
Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpiä, asukkaitakin on yhteensä vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ikävystymään pääse.

Oman kielen ja kulttuurin Võrumaa
Võrumaalaiset ovat ylpeitä omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kieltään.

Otepäällä panostetaan polkupyöräilijöihin
Polkupyöräilijöitä ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siitä löytyvät Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillamäen, Pärnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otepään kaupunkien kartat sekä erilliset reitit ja etäisyydet.

Põlvasta löytyy Viron koskemattomin luonto
Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta Põlvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta.

Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa
Tartossa on omaperäinen ravintola: Püssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian väärtti.

Sangasten rukiilla oli aatelinen kylväjä
Sangasten linnan isäntä, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki elämäntyönsä Viron maanviljelyn hyväksi.

Vanhauskoiset tarjoavat Peipsillä kalaa ja sipulia
Viron itäreunalla, suuren Peipsijärven rannalla asuu paljon venäläisiä vanhauskoisia ortodokseja.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright © 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mitä-Missä-Milloin]