|
|
|
|
Peipsille tulossa kulttuuripuisto
|
EU: n Phare- ohjelma on päättänyt antaa rahaa Peipsijärven seudulla sijaitseville nähtävyyksille ja kulttuurikohteille.
Alatskivin linnasta suunnitellaan keskusta, jossa voi majoittua, pitää konferensseja, saada ravintolapalveluja sekä tutustua museoon. |
|
|
|
õlvasta Jõgevamaalle ulottuvassa suunnitelmassa on nyt neljä kohdetta, joille on myönnetty avustusta: Setujen talomuseo, Alatskivin linna, Rajan luostari ja Mustveen kirkko. Kunnostustöiden, joihin rahaa on myönnetty, on oltava valmiina vuonna 2003.
Tartumaalla on montakin matkailijan kannalta antoisaa kulttuurikohdetta, joissa käymällä rikastuttaa tietojaan maan ja paikkakuntien elämästä. Alatskivin linna on rappeutuneisuudessaankin vaikuttava. Balmoralin kopioksi mainitussa rakennuksessa on parasta näkemistä rakennus itse, joka torneineen muistuttaa satulinnaa. Sisällä tehdään korjaustöitä ja euroilla on tarkoitus laittaa uusi katto. Turisti pääsee pistäytymään sisälle, kun sopii asiasta ennalta Liivin museon kanssa, jolle linna nykyisin kuuluu.
Historia on värikäs: ensimmäinen maininta löytyy jo 1600- luvulta, omistajina on ollut liuta aatelissukuja, neuvostoaikana se oli sovhoosin kulttuurikeskus. Suomalainen Reijo Tossavainenkin on päässyt linnanherrojen listalle, mutta kun hän ei täyttänyt sopimuksen ehtoja mm. kunnostamisesta, niin sopimus sanottiin irti.
Linnaa ympäröi laaja puisto, komea kiviaita ja monet talousrakennukset. Yllättäen ei neuvostoaikana rakennettu viereen harmaita savitiilisiä kerrostaloja, vaan alkuperäinen eheys on säilynyt.
Liivin museo
-Juhan Liiv oli runoilja, joka on kestänyt kaikki vaiheemme: hänen tuotantonsa on kuulunut opetusohjelmaan Viron tasavallan alkuvaiheina, neuvostomiehityksen vuosina ja yhä edelleen, kertoo Raivo Nisu Liivin museosta.
Itse asiassa koko Liivin suvulla on ollut merkittävä rooli virolaisessa kulttuurissa: Elias oli Alatskivin musiikkielämän isä, Jakob Rakveren teatterin perustaja ja hänen runonsa Mehet (miehet) osaa jokainen virolainen mies laulaa Miina Härman sävelin.
Liivin museo sijaitsee Alatskivin kunnassa, Tarton tien vieressä, pienen matkaa ennen keskustaa. Pihapiirissä on perheen rakennuttama ns. riihitalo, jossa asuinhuoneiden lisäksi oli riihi ja varasto. Lisäksi on aitta ja savusauna, jossa ystävyyskunta Muuramen edustajatkin ovat heittäneet löylyä. Museossa kävijät ohjataan uudempiin rakennuksiin, joissa on näyttelyitä ja videoesityksiä. Museo järjestää vuosittain lausuntakilpailuja kouluissa ja jakaa Juhan Liivin tunnuspalkinnon.
Liivien lisäksi voi tutustua kuulun virolaisen säveltäjän Eduard Tubinin elämäntyöhön. Museo onkin paikka, josta hänestä saa keskitetysti tietoa.
Liivin museo on avoinna päivittäin 9- 19, pääsymaksu aikuisilta 8 kruunua, muilta 5. Opaskierros englanniksi 50 kruunua ja viroksi 30 kruunua.
Numerosta + 372 7 453 846 saa lisätietoja, samoin oppaan myös Alatskivin linnaan.
[Teksti: Laura Rotko] [Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|