ExtraVanhat numeroteesti osa
Logo

Toukokuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > extra
> J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua

J�gevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon n�ht�v��.





alueella sijaitsee lukuisia kartanoita, linnoitusten raunioita, arkeologisia muistomerkkej�, eri uskontokuntien kirkkoja, monia museoita. Luonnonsuojelualueet ja el�inpuistot tai viljellyt tarhat ovat olenainen osa n�ht�vyyksist�. Aktiivista lomaa etsiv� voi osallistua opastetuille retkille, ratsastaa maastossa tai maneeseilla. Ratsastustiloja on useampiakin ja lapsille on poniratsastusta tai k�rryajeluja. Vesist�ist� l�ytyy uimarantoja, niin j�rvist� kuin joistakin. Veneiden ja vesipolkupy�rien vuokraaminen maakunnasta onnistuu. Monet matkailutilat j�rjest�v�t erikseen omaa ohjelmaa, kun asiasta sovitaan etuk�teen.
P�ltsamaan kaupunki on nimetty Viron viinip��kaupungiksi, tuotetaanhan siell� erilaisia marja- ja hedelm�viinej� sek� vietet��n viinijuhlia. Linnan rauniot ja kirkko ymp�r�ivine vesineen, siltoineen ja puistoineen on kaunis kohde. Linnan museossa selvi�� seudun historia, viinikellarissa voi maistella paikallisia tuotteita. Toinen kaupunki maakunnassa on J�geva, hallinnollinen keskus.

Teemapuistoja

Maakunnassa on teemapuistoja, joissa voi perehty� flooraan ja faunaan. Luuan arboretum sijaitsee Palamusen kunnassa. Esill� on n. 750 erilaista puu- ja pensaslajia. Opastetaan my�s suomeksi.
Rein Joostilla on P�ltsamaan kaupungissa ruusutarha, jossa kasvaa yli 3000 ruusua, jotka edustavat 800 eri lajiketta.
Elistveren el�inpuisto on Tabiveren kunnassa. Puistossa el�imet ja linnut el�v�t luonnonl�heisess� ymp�rist�ss�. Saarem�isan kotiel�intarhassa ja yrttipuistossa Saaren kunnassa voi tutustua virolaisiin kotiel�imiin ja siipikarjaan.
Yrttipuistossa kasvatetaan sek� mausteett� l��kekasveja.

Suojelualueet

Endlan luonnonsuojelualueella on pintaa 7666 hehtaaria. M�r�n suoper�isen maaston keskelt� l�ytyy puroja ja jokia, niittyj�, soistunutta mets��. Merkittyj� reittej� ja pitkospuita pitkin voi liikkua ja katsella lintuja ja kasveja. N�k�tornikin on. Infoa saa alueen keskuksesta ouh. +372 77 63 133 ja + 372 77 45 339.
Alam- Pedjan luonnonsuojelualueella on l��ni� per�ti 260 neli�kilometri�.
Kiemuraiset joet, joenvarsiniityt, laajat suot ja ikimets�t ovat tyypillisi�. Ihmisk�den koskemattomilla alueilla viihtyv�t monet el�in- ja kasvilajit. Koska alue on kansainv�lisin sopimuksin suojeltu, tulee retkeilij�iden ottaa yhteys Looduskaitse�histu (Luonnonsuojeluj�rjest�) Kotkasiin, puh. + 372 7 428 149.
Vooremaan maastonsuojelualueeseen kuuluu liki 10 000 hehtaaria. Tyypillisi� alueelle ovat luode- kaakko- suuntaiset moreenisel�nteet, joita on yli 100 kappaletta. Suurimmat ovat Laius, Varbbevere, Aruk ja Roela. Sel�nteit� kansanperinne kutsuu kansalliseepoksen sankarin Kalevi pojan kynt�vaoiksi. Sel�nteiden v�liss� on 13 j�rve�.

Eri kulttuureja

P�ltsamaa ja J�gevamaa on kiinnostavia kohteita, koska niiss� voi perehty� erilaisiin kulttuureihin. Virolaisten historiaa, ven�j�nkielisten ja ortodoksien tapoja esitell��n museoissa ja mielikuvituksen voi antaa lent�� vanhoilla linnoituspaikoilla tai siirtolohkareilla, joista riitt�� legendoja.
Erityisesti Peipsi- j�rven rannoilla on ven�l�isten vanhauskoisten kirkkoja. Mustveess� my�s museo, Rajakyl�ss� (Rajak�la) luostari ja kellotorni, joihin voi tutustua ennalta sopien.
Muita museoita on pienist� kotiseutumuseoista erikoismuseoihin kuten Luuan t�ytettyjen el�inten ja lintujen, Mustveen vaakojen tai virolaisten saviesineiden museo Siimustissa.
Nykyajan k�sit�it� voi hankkia museoiden myyntipisteist� sek� alan liikkeist�. Kes�isin riitt�� my�s kyl�juhlia ja kulttuuritapahtumia, joista suurimmat ovat P�ltsamaalla.








Etel�- Viron erikoissivut
Viron etel�isiss� maakunnissa matkailija tekee l�yt�j�. Silmien edess� voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat p�iv�ns� n�hnyt. Voit t�rm�t� harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja j�rvilla - yleens� harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viett�� aikaasi suurilla festareilla, r�v�k�iss� kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehty� historiaan.

Hansan perinteit� Viljandinmaalla
Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sis�maassa. Vesireitit ovat taanneet kaupank�ynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansap�iv�t ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma viel� nyky��n.

Kekkonen K��rikun vetonaulana
-Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa K��rikun ladulla.

Miksi Pekka k�y Tartossa?

Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa
Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpi�, asukkaitakin on yhteens� vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ik�vystym��n p��se.

Oman kielen ja kulttuurin V�rumaa
V�rumaalaiset ovat ylpeit� omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kielt��n.

Otep��ll� panostetaan polkupy�r�ilij�ihin
Polkupy�r�ilij�it� ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siit� l�ytyv�t Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillam�en, P�rnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otep��n kaupunkien kartat sek� erilliset reitit ja et�isyydet.

Peipsille tulossa kulttuuripuisto
EU: n Phare- ohjelma on p��tt�nyt antaa rahaa Peipsij�rven seudulla sijaitseville n�ht�vyyksille ja kulttuurikohteille.

P�lvasta l�ytyy Viron koskemattomin luonto
Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta P�lvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta.

Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa
Tartossa on omaper�inen ravintola: P�ssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian v��rtti.

Sangasten rukiilla oli aatelinen kylv�j�
Sangasten linnan is�nt�, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki el�m�nty�ns� Viron maanviljelyn hyv�ksi.

Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia
Viron it�reunalla, suuren Peipsij�rven rannalla asuu paljon ven�l�isi� vanhauskoisia ortodokseja.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]