 |
|
|
|
J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua
|
J�gevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon n�ht�v��.
|
|
|
 lueella sijaitsee lukuisia kartanoita, linnoitusten raunioita, arkeologisia muistomerkkej�, eri uskontokuntien kirkkoja, monia museoita. Luonnonsuojelualueet ja el�inpuistot tai viljellyt tarhat ovat olenainen osa n�ht�vyyksist�. Aktiivista lomaa etsiv� voi osallistua opastetuille retkille, ratsastaa maastossa tai maneeseilla. Ratsastustiloja on useampiakin ja lapsille on poniratsastusta tai k�rryajeluja. Vesist�ist� l�ytyy uimarantoja, niin j�rvist� kuin joistakin. Veneiden ja vesipolkupy�rien vuokraaminen maakunnasta onnistuu. Monet matkailutilat j�rjest�v�t erikseen omaa ohjelmaa, kun asiasta sovitaan etuk�teen.
P�ltsamaan kaupunki on nimetty Viron viinip��kaupungiksi, tuotetaanhan siell� erilaisia marja- ja hedelm�viinej� sek� vietet��n viinijuhlia. Linnan rauniot ja kirkko ymp�r�ivine vesineen, siltoineen ja puistoineen on kaunis kohde. Linnan museossa selvi�� seudun historia, viinikellarissa voi maistella paikallisia tuotteita. Toinen kaupunki maakunnassa on J�geva, hallinnollinen keskus.
Teemapuistoja
Maakunnassa on teemapuistoja, joissa voi perehty� flooraan ja faunaan. Luuan arboretum sijaitsee Palamusen kunnassa. Esill� on n. 750 erilaista puu- ja pensaslajia. Opastetaan my�s suomeksi.
Rein Joostilla on P�ltsamaan kaupungissa ruusutarha, jossa kasvaa yli 3000 ruusua, jotka edustavat 800 eri lajiketta.
Elistveren el�inpuisto on Tabiveren kunnassa. Puistossa el�imet ja linnut el�v�t luonnonl�heisess� ymp�rist�ss�. Saarem�isan kotiel�intarhassa ja yrttipuistossa Saaren kunnassa voi tutustua virolaisiin kotiel�imiin ja siipikarjaan.
Yrttipuistossa kasvatetaan sek� mausteett� l��kekasveja.
Suojelualueet
Endlan luonnonsuojelualueella on pintaa 7666 hehtaaria. M�r�n suoper�isen maaston keskelt� l�ytyy puroja ja jokia, niittyj�, soistunutta mets��. Merkittyj� reittej� ja pitkospuita pitkin voi liikkua ja katsella lintuja ja kasveja. N�k�tornikin on. Infoa saa alueen keskuksesta ouh. +372 77 63 133 ja + 372 77 45 339.
Alam- Pedjan luonnonsuojelualueella on l��ni� per�ti 260 neli�kilometri�.
Kiemuraiset joet, joenvarsiniityt, laajat suot ja ikimets�t ovat tyypillisi�. Ihmisk�den koskemattomilla alueilla viihtyv�t monet el�in- ja kasvilajit. Koska alue on kansainv�lisin sopimuksin suojeltu, tulee retkeilij�iden ottaa yhteys Looduskaitse�histu (Luonnonsuojeluj�rjest�) Kotkasiin, puh. + 372 7 428 149.
Vooremaan maastonsuojelualueeseen kuuluu liki 10 000 hehtaaria. Tyypillisi� alueelle ovat luode- kaakko- suuntaiset moreenisel�nteet, joita on yli 100 kappaletta. Suurimmat ovat Laius, Varbbevere, Aruk ja Roela. Sel�nteit� kansanperinne kutsuu kansalliseepoksen sankarin Kalevi pojan kynt�vaoiksi. Sel�nteiden v�liss� on 13 j�rve�.
Eri kulttuureja
P�ltsamaa ja J�gevamaa on kiinnostavia kohteita, koska niiss� voi perehty� erilaisiin kulttuureihin. Virolaisten historiaa, ven�j�nkielisten ja ortodoksien tapoja esitell��n museoissa ja mielikuvituksen voi antaa lent�� vanhoilla linnoituspaikoilla tai siirtolohkareilla, joista riitt�� legendoja.
Erityisesti Peipsi- j�rven rannoilla on ven�l�isten vanhauskoisten kirkkoja. Mustveess� my�s museo, Rajakyl�ss� (Rajak�la) luostari ja kellotorni, joihin voi tutustua ennalta sopien.
Muita museoita on pienist� kotiseutumuseoista erikoismuseoihin kuten Luuan t�ytettyjen el�inten ja lintujen, Mustveen vaakojen tai virolaisten saviesineiden museo Siimustissa.
Nykyajan k�sit�it� voi hankkia museoiden myyntipisteist� sek� alan liikkeist�. Kes�isin riitt�� my�s kyl�juhlia ja kulttuuritapahtumia, joista suurimmat ovat P�ltsamaalla.
|
|
