OLET T�SS�: etusivu > extra > Sangasten rukiilla oli aatelinen kylv�j� SIS�LT�: Etusivu • Artikkelit • Kolumnit • Extra • Mit� miss� milloin • HAKU Baltic Guide:sta NETI.ee:sta VIRON KARTTA Estonian Atlas S�� VIROSSA Weather underground • BNS • Delfi.ee • Meriennuste • LASKIN FIM= EEK

Sangasten rukiilla oli aatelinen kylv�j� Sangasten linnan is�nt�, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki el�m�nty�ns� Viron maanviljelyn hyv�ksi. Sangasten tudor- tyylinen linna on vaikuttava n�ht�vyys, jonka historiaan ja merkitykseen p��see tutustumaan opastetuilla kierroksilla. aaja- alaisesti asioista kiinnostuneen herran ty�peltona oli Sangasten rukiin kehitteleminen, hein�maiden viljely, peltoalojen kuivattaminen, hevosjalostus ja karjankasvatus. Pietarin huonekaluteollisuutta varten kasvatettiin linnan alueella pajua. Yliopiston kunniatohtorin arvon kreivi von Berg sai ansioistaan 1929. Kreivin puoliso Maria oli suomalainen tsaarin hovineito. Suomalaiset sukuyhteydet ovat edelleenkin linnassa esineist�n ja kuvien kautta n�ht�vill�. Kreivi von Bergin el�m�nty� jatkuu puolestaan J�geva Sordikatsejaamassa (lajien koeasemalla) sek� Sangasten koepisteess�, jossa testataan rukiin s�ilyvyytt�. Linna rakennettiin 1881, tudorien tyyliin, jolloin esikuvana k�ytettiin Windsorin palatsia. Kreivin aika p��ttyi tietyll� tapaa sopivasti: h�n ei ehtinyt n�hd� linnansa kohtaloa neuvostoaikoina. Irtaimisto oli myyty, hevoset k�yskenteliv�t sota- aikana korkeaholvisessa bankettisalissa, pioneerit majoittuivat leireilem��n vuosikausiksi linnan tilohin. Paikat rappeutuivat. Nykyisin linna on kunnan omistuksessa - tosin von Bergin suku tavoittelee sit� takaisin - ja toimii konferenssi- ja majoitustilana. Tiloja remontoidaan. Matkailija p��see tutustumaan opastetulle kierrokselle sis�tiloihin tai 54 hehtaarin suuruiseen puistoon, jossa on erilaisia merkittyj� reittej�. Bergin ajan henke� voi ihastella mets�styssalissa, jonka seinill� on taljoja ja trofeita, jotka eiv�t ole alkuper�isi� eiv�tk� niiden veroisia. Kupolikattoinen juhlasali on vaikuttava ja monia kauniita yksityiskohtia on kirjastossa. Pieni museokin on Bergien el�m�st�. Kummitushuone l�ytyy asiaankuuluvasti. Linnaan kuuluvia lampia kunnostetaan. Osa useista ulkorakennuksista seisoo pystyss�, osa, kuten vesitorni, kaipaa kovasti remontoimista. Sangastessa on majoituskapasiteettia n. 100 henkil�lle, suuri kokoussali ja pieni� seminaaritiloja. Retki� j�rjestet��n kanooteilla, busseilla, pienlentokoneilla tai liitokoneilla l�hiymp�rist��n. Linnassa on legendoista, kummituksista tai puiston harvinaisuuksista kertovia ekskursioneja. Toukokuun 26. 27. p�iv�n� Bergin p�iv�t, jolloin omistaudutaan mets�stykselle, mets�styskoirille ja mets�taloudelle. Lis�tietoja saa puh. +372 76 79 300 tai fax +372 79 303, e- mail: sloss@hot.ee

Etel�- Viron erikoissivut Viron etel�isiss� maakunnissa matkailija tekee l�yt�j�. Silmien edess� voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat p�iv�ns� n�hnyt. Voit t�rm�t� harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja j�rvilla - yleens� harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viett�� aikaasi suurilla festareilla, r�v�k�iss� kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehty� historiaan. Hansan perinteit� Viljandinmaalla Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sis�maassa. Vesireitit ovat taanneet kaupank�ynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansap�iv�t ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma viel� nyky��n. J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua J�gevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon n�ht�v��. Kekkonen K��rikun vetonaulana -Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa K��rikun ladulla. Miksi Pekka k�y Tartossa? Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpi�, asukkaitakin on yhteens� vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ik�vystym��n p��se. Oman kielen ja kulttuurin V�rumaa V�rumaalaiset ovat ylpeit� omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kielt��n. Otep��ll� panostetaan polkupy�r�ilij�ihin Polkupy�r�ilij�it� ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siit� l�ytyv�t Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillam�en, P�rnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otep��n kaupunkien kartat sek� erilliset reitit ja et�isyydet. Peipsille tulossa kulttuuripuisto EU: n Phare- ohjelma on p��tt�nyt antaa rahaa Peipsij�rven seudulla sijaitseville n�ht�vyyksille ja kulttuurikohteille. P�lvasta l�ytyy Viron koskemattomin luonto Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta P�lvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta. Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa Tartossa on omaper�inen ravintola: P�ssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian v��rtti. Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia Viron it�reunalla, suuren Peipsij�rven rannalla asuu paljon ven�l�isi� vanhauskoisia ortodokseja.

E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]