OLET T�SS�: etusivu > extra > Kekkonen K��rikun vetonaulana SIS�LT�: Etusivu • Artikkelit • Kolumnit • Extra • Mit� miss� milloin • HAKU Baltic Guide:sta NETI.ee:sta VIRON KARTTA Estonian Atlas S�� VIROSSA Weather underground • BNS • Delfi.ee • Meriennuste • LASKIN FIM= EEK

Kekkonen K��rikun vetonaulana -Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa K��rikun ladulla. Syyskuun 3. p�iv�n� j�rjeste��n Kekkosen radalla laajempi keppik�velytapahtuma. KK lasketteli sujuvasti m�ke� alas, mutta per�ss�hiiht�j�t, yliopiston verkkareihin sonnustautuneet KGB: n miehet meniv�t mukkelismakkelis. Pyssyt lensiv�t hankeen ja niit� etsittiin pitk��n, kertoo Mart Kaas K��rikun Spordibaasista, joka on Tarton Yliopiston alainen urheilukeskus. Kaas on ollut luomassa Kekkosen rataa, 14 kilometri� pitk�� reitti�, jota voi hiiht��, juosta, py�r�ill� tai ratsastaa. Rata sopii hyvin perheille ja kuntoilijoille, sen varrella voi nauttia ev�it�, tutkia luontoa ja hankkia lis�tietoa nelj�st� eri infopisteest�, joita on reitin varrella. Opasteet ovat hyv�t, taloilla ja m�ennyppyl�ill� on kyltit ja km- merkinn�t. Vuosittain j�rjestett�v�lle hiihtotapahtumalle maaliskuun ensimm�isen� sunnuntaina inspiraatio tuli juuri Kekkosen hiihdosta. Nykyinen latu noudattelee varsin tarkoin UKK: n hiiht�m��. Ladun profiili on vaihteleva, startti urheilustadionilla on 127 metri� meren pinnan ylpuolella, korkein kohta on Harim�gi, 211 metri� meren pinnasta. Virolaisista huippuhiiht�jist� esim. Andrus Veerpalu tekee n. 60 prosenttia harjoituksistaan K��rikun maastossa, jossa lunta riitt�� ja se pysyy. Kekkonen n�kyy K��rikulla muutenkin. J�rven rannalla on sauna, joka valmistui presidentin vierailuksi. Saunaa voi k�ytt��, vaikka sit� aiotaankin kunnostaa. Pysyv� valokuvan�yttely kertoo arvovieraan visiitist�, lis�ksi hotellissa voi seurata suomenkielist� 20 minuutin mittaista filmi� Kekkosen k�ynnist�. Tulossa on my�s nimikkohuone. Mart Kaas sanoo, ett� tulevaisuuden visioihin kuuluu nimenomaan mielenkiintoisten el�mysten jakaminen, luon nossa oleiluun ja koko perheen tai firman kuntoiluun panostaminen. Palveluita aiotaan laajentaa konferenssimahdollisuuksia ja terveyshoitoja tarjoamalla. Nytkin voi tilata paikalle esim. hierojan. Majoitustilaa on 200 henkil�lle, lis�ksi voi telttailla, k�ytt�� kuntosalia, palloilusalia, stadionia, tenniskentti� jne. Urheiluv�lineit� vuokrataan. Hotelli on uusi, muut rakennukset kaipaavat remonttia, siis rahaa. Lis�tietoja: www.kaariku.ee ja www.hot.ee/kekkoserada/kekkoserada-m.htm

Etel�- Viron erikoissivut Viron etel�isiss� maakunnissa matkailija tekee l�yt�j�. Silmien edess� voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat p�iv�ns� n�hnyt. Voit t�rm�t� harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja j�rvilla - yleens� harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viett�� aikaasi suurilla festareilla, r�v�k�iss� kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehty� historiaan. Hansan perinteit� Viljandinmaalla Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sis�maassa. Vesireitit ovat taanneet kaupank�ynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansap�iv�t ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma viel� nyky��n. J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua J�gevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon n�ht�v��. Miksi Pekka k�y Tartossa? Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpi�, asukkaitakin on yhteens� vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ik�vystym��n p��se. Oman kielen ja kulttuurin V�rumaa V�rumaalaiset ovat ylpeit� omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kielt��n. Otep��ll� panostetaan polkupy�r�ilij�ihin Polkupy�r�ilij�it� ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siit� l�ytyv�t Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillam�en, P�rnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otep��n kaupunkien kartat sek� erilliset reitit ja et�isyydet. Peipsille tulossa kulttuuripuisto EU: n Phare- ohjelma on p��tt�nyt antaa rahaa Peipsij�rven seudulla sijaitseville n�ht�vyyksille ja kulttuurikohteille. P�lvasta l�ytyy Viron koskemattomin luonto Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta P�lvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta. Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa Tartossa on omaper�inen ravintola: P�ssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian v��rtti. Sangasten rukiilla oli aatelinen kylv�j� Sangasten linnan is�nt�, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki el�m�nty�ns� Viron maanviljelyn hyv�ksi. Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia Viron it�reunalla, suuren Peipsij�rven rannalla asuu paljon ven�l�isi� vanhauskoisia ortodokseja.

E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]