 |
|
|
|
Vanhauskoiset tarjoavat Peipsillä kalaa ja sipulia
|
Viron itäreunalla, suuren Peipsijärven rannalla asuu paljon venäläisiä vanhauskoisia ortodokseja.
| Kallasten vanhauskoisten hautausmaa sijaitsee korkealla Peipsijärven törmällä. |
|
|
|
 ulttuuri on omaperäinen ja siihen voi tutustua rannan kylissä, pienissä kirkoissa, ja vanhauskoisten museossa. Paikallisten traditioiden mukaisia ruokia tarjotaan Kolkjan kala- ja sipuliravintolassa.
Vanhauskoiset ovat pakolaisia, jotka 1700- luvun alkupuolella joutuivat suurin määrin muuttamaan Venäjän valtakunnan syrjäkulmille vainon tieltä. Heitä siirtyi Peipsin rantojen lisäksi esimerkiksi itäKarjalaan. Syynä oli tsaari Pietari Suuren aloittama länsimaistamisen reformi, jonka seurauksena olisi pitänyt mm. leikata parrat pois. Samoihin aikoihin tapahtui kummallinen uskonnollinen uudistus: Kun ristinmerkki oli ennen tehty kahdella ristityllä sormella siirryttiin “kolmisormijärjestelmään”. Tuntuu pieneltä seikalta, mutta maksoi hengen noin puolelle miljoonalle teloitetulle vanhauskoiselle ja ajoi loput sisäiseen maanpakoon.
Kolkja on yksi vahvimpia vanhauskoisten tukikohtia, mutta Peipsin rannalla on vanhauskoisten kyliä koko rivi: Kallaste, Nina, Kasepää, Varnja. Alku peräiset elinkeinot ovat vieläkin voimissaan.
Seutu tunnetaan kalastuksesta ja sipulinkasvatuksesta, jonka vuoksi virolaiset kutsuvatkin rannan asukkaita “sipulivenäläisiksi”.
Museo ja ravintola
Kolkjan koulun yhteydessä on vanhauskoisten museo. Se on ainoa lajissaan maailmassa. Museossa voi tutustua tyypilliseen asumukseen, vaateparsiin, koruihin, työkaluihin ja moniin paikan päältä löydettyihin esineisiin. Nähtävillä on myös kirjoja, jotka on painettu muinaisslaavin eli kirkkoslavonian kielellä. Sillä kielellä toimivat vanhauskoisten jumalanpalvelukset. Sitä opetetaan Kolkjan koulussa lapsillekin, jotta he voisivat kirkonmenoja seurata. Museolla ei ole varsinaisia aukioloja, mutta oven avaajan ja oppaan saa kunnantalosta, puhelin +372- 7- 453 431.
Vanhauskoiset ovat perinteisesti eläneet kilometrien pituisissa rivikylissä, jossa talot sijaitsevat kahden puolen yhtä katua. Usein rivikylä oli joen rannalla, Peipsillä ne seuraavat järven rantaviivaa.
Kolkjan kala- ja sipuliravintolassa tarjotaan ennenkaikkea paikallisiin raakaaineisiin tukeutuvia kalaruokia, jos kohta lihaakin on saatavana. Hinnat ovat Tallinnan ravintolahintoihin nähden edullisia. Salaatit maksavat 5- 7 mk, keitot 7- 10 mk, kala- ja liharuuat 15- 25 mk.
Snetovitsaa ja Staroverin teetä
Kala- ja sipuliravintola on sisustettu vanhavenäläisillä motiiveilla, mutta ei ole mikään museoravintola, vaan moderni ruokapaikka. Sen ja samassa talossa sijaitsevan kulttuuritilan rakentamiseen sijoitti EU noin 1,6 Mmk.
Henkeen pääsee mukaan tilaaamalla samovaarissa keitettyä Staroverin teetä (starover= vanhauskoinen) tai vaikka Kagor- kirkkoviiniä. Alkuruuaksi sopii esimerkiksi Snetovitsa- keitto. Se on valmistettu kuoreesta, joka myös norssin nimellä Suomessa tunnetaan. Kolkjassa osataan poistaa kuoreesta pää ja sen mukana myös sille ominainen haju. Kuore on kunniallinen lohikala ja sen valkea liha todella maukasta.
Toinen tärkeä Peipsin kala on muikku, mutta sitä ei ole listalla, koska kantojen vahvistamiseksi se on toistaiseksi rauhoitettu. Viron ja Venäjän välinen raja kulkee keskellä Peipsiä ja molempien mai den kalastajat pyytävät kalaa kilpaa - välillä väärällä puolella rajaakin. Peipsin kuha on myös tunnettu ja sitä on tarjolla monella tapaa. Peipsillä kalasta osataan tehdä myös shaslik ja kalatäytteiset blinit ovat vallan herkullisia.
Ravintola on maanantaisin suljettu. Muina arkipäivinä se on auki 12- 21 ja sunnuntaisin 12- 18.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
