 |
|
|
|
Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia
|
Viron it�reunalla, suuren Peipsij�rven rannalla asuu paljon ven�l�isi� vanhauskoisia ortodokseja.
| Kallasten vanhauskoisten hautausmaa sijaitsee korkealla Peipsij�rven t�rm�ll�. |
|
|
|
 ulttuuri on omaper�inen ja siihen voi tutustua rannan kyliss�, pieniss� kirkoissa, ja vanhauskoisten museossa. Paikallisten traditioiden mukaisia ruokia tarjotaan Kolkjan kala- ja sipuliravintolassa.
Vanhauskoiset ovat pakolaisia, jotka 1700- luvun alkupuolella joutuivat suurin m��rin muuttamaan Ven�j�n valtakunnan syrj�kulmille vainon tielt�. Heit� siirtyi Peipsin rantojen lis�ksi esimerkiksi it�Karjalaan. Syyn� oli tsaari Pietari Suuren aloittama l�nsimaistamisen reformi, jonka seurauksena olisi pit�nyt mm. leikata parrat pois. Samoihin aikoihin tapahtui kummallinen uskonnollinen uudistus: Kun ristinmerkki oli ennen tehty kahdella ristityll� sormella siirryttiin �kolmisormij�rjestelm��n�. Tuntuu pienelt� seikalta, mutta maksoi hengen noin puolelle miljoonalle teloitetulle vanhauskoiselle ja ajoi loput sis�iseen maanpakoon.
Kolkja on yksi vahvimpia vanhauskoisten tukikohtia, mutta Peipsin rannalla on vanhauskoisten kyli� koko rivi: Kallaste, Nina, Kasep��, Varnja. Alku per�iset elinkeinot ovat viel�kin voimissaan.
Seutu tunnetaan kalastuksesta ja sipulinkasvatuksesta, jonka vuoksi virolaiset kutsuvatkin rannan asukkaita �sipuliven�l�isiksi�.
Museo ja ravintola
Kolkjan koulun yhteydess� on vanhauskoisten museo. Se on ainoa lajissaan maailmassa. Museossa voi tutustua tyypilliseen asumukseen, vaateparsiin, koruihin, ty�kaluihin ja moniin paikan p��lt� l�ydettyihin esineisiin. N�ht�vill� on my�s kirjoja, jotka on painettu muinaisslaavin eli kirkkoslavonian kielell�. Sill� kielell� toimivat vanhauskoisten jumalanpalvelukset. Sit� opetetaan Kolkjan koulussa lapsillekin, jotta he voisivat kirkonmenoja seurata. Museolla ei ole varsinaisia aukioloja, mutta oven avaajan ja oppaan saa kunnantalosta, puhelin +372- 7- 453 431.
Vanhauskoiset ovat perinteisesti el�neet kilometrien pituisissa rivikyliss�, jossa talot sijaitsevat kahden puolen yht� katua. Usein rivikyl� oli joen rannalla, Peipsill� ne seuraavat j�rven rantaviivaa.
Kolkjan kala- ja sipuliravintolassa tarjotaan ennenkaikkea paikallisiin raakaaineisiin tukeutuvia kalaruokia, jos kohta lihaakin on saatavana. Hinnat ovat Tallinnan ravintolahintoihin n�hden edullisia. Salaatit maksavat 5- 7 mk, keitot 7- 10 mk, kala- ja liharuuat 15- 25 mk.
Snetovitsaa ja Staroverin teet�
Kala- ja sipuliravintola on sisustettu vanhaven�l�isill� motiiveilla, mutta ei ole mik��n museoravintola, vaan moderni ruokapaikka. Sen ja samassa talossa sijaitsevan kulttuuritilan rakentamiseen sijoitti EU noin 1,6 Mmk.
Henkeen p��see mukaan tilaaamalla samovaarissa keitetty� Staroverin teet� (starover= vanhauskoinen) tai vaikka Kagor- kirkkoviini�. Alkuruuaksi sopii esimerkiksi Snetovitsa- keitto. Se on valmistettu kuoreesta, joka my�s norssin nimell� Suomessa tunnetaan. Kolkjassa osataan poistaa kuoreesta p�� ja sen mukana my�s sille ominainen haju. Kuore on kunniallinen lohikala ja sen valkea liha todella maukasta.
Toinen t�rke� Peipsin kala on muikku, mutta sit� ei ole listalla, koska kantojen vahvistamiseksi se on toistaiseksi rauhoitettu. Viron ja Ven�j�n v�linen raja kulkee keskell� Peipsi� ja molempien mai den kalastajat pyyt�v�t kalaa kilpaa - v�lill� v��r�ll� puolella rajaakin. Peipsin kuha on my�s tunnettu ja sit� on tarjolla monella tapaa. Peipsill� kalasta osataan tehd� my�s shaslik ja kalat�ytteiset blinit ovat vallan herkullisia.
Ravintola on maanantaisin suljettu. Muina arkip�ivin� se on auki 12- 21 ja sunnuntaisin 12- 18.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
