ExtraVanhat numeroteesti osa
Logo

Toukokuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > extra
> Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia

Viron it�reunalla, suuren Peipsij�rven rannalla asuu paljon ven�l�isi� vanhauskoisia ortodokseja.

Kallasten vanhauskoisten hautausmaa sijaitsee korkealla Peipsij�rven t�rm�ll�.
Kallasten vanhauskoisten hautausmaa sijaitsee korkealla Peipsij�rven t�rm�ll�.



kulttuuri on omaper�inen ja siihen voi tutustua rannan kyliss�, pieniss� kirkoissa, ja vanhauskoisten museossa. Paikallisten traditioiden mukaisia ruokia tarjotaan Kolkjan kala- ja sipuliravintolassa.
Vanhauskoiset ovat pakolaisia, jotka 1700- luvun alkupuolella joutuivat suurin m��rin muuttamaan Ven�j�n valtakunnan syrj�kulmille vainon tielt�. Heit� siirtyi Peipsin rantojen lis�ksi esimerkiksi it�Karjalaan. Syyn� oli tsaari Pietari Suuren aloittama l�nsimaistamisen reformi, jonka seurauksena olisi pit�nyt mm. leikata parrat pois. Samoihin aikoihin tapahtui kummallinen uskonnollinen uudistus: Kun ristinmerkki oli ennen tehty kahdella ristityll� sormella siirryttiin �kolmisormij�rjestelm��n�. Tuntuu pienelt� seikalta, mutta maksoi hengen noin puolelle miljoonalle teloitetulle vanhauskoiselle ja ajoi loput sis�iseen maanpakoon.
Kolkja on yksi vahvimpia vanhauskoisten tukikohtia, mutta Peipsin rannalla on vanhauskoisten kyli� koko rivi: Kallaste, Nina, Kasep��, Varnja. Alku per�iset elinkeinot ovat viel�kin voimissaan.
Seutu tunnetaan kalastuksesta ja sipulinkasvatuksesta, jonka vuoksi virolaiset kutsuvatkin rannan asukkaita �sipuliven�l�isiksi�.

Museo ja ravintola

Kolkjan koulun yhteydess� on vanhauskoisten museo. Se on ainoa lajissaan maailmassa. Museossa voi tutustua tyypilliseen asumukseen, vaateparsiin, koruihin, ty�kaluihin ja moniin paikan p��lt� l�ydettyihin esineisiin. N�ht�vill� on my�s kirjoja, jotka on painettu muinaisslaavin eli kirkkoslavonian kielell�. Sill� kielell� toimivat vanhauskoisten jumalanpalvelukset. Sit� opetetaan Kolkjan koulussa lapsillekin, jotta he voisivat kirkonmenoja seurata. Museolla ei ole varsinaisia aukioloja, mutta oven avaajan ja oppaan saa kunnantalosta, puhelin +372- 7- 453 431.
Vanhauskoiset ovat perinteisesti el�neet kilometrien pituisissa rivikyliss�, jossa talot sijaitsevat kahden puolen yht� katua. Usein rivikyl� oli joen rannalla, Peipsill� ne seuraavat j�rven rantaviivaa.
Kolkjan kala- ja sipuliravintolassa tarjotaan ennenkaikkea paikallisiin raakaaineisiin tukeutuvia kalaruokia, jos kohta lihaakin on saatavana. Hinnat ovat Tallinnan ravintolahintoihin n�hden edullisia. Salaatit maksavat 5- 7 mk, keitot 7- 10 mk, kala- ja liharuuat 15- 25 mk.

Snetovitsaa ja Staroverin teet�

Kala- ja sipuliravintola on sisustettu vanhaven�l�isill� motiiveilla, mutta ei ole mik��n museoravintola, vaan moderni ruokapaikka. Sen ja samassa talossa sijaitsevan kulttuuritilan rakentamiseen sijoitti EU noin 1,6 Mmk.
Henkeen p��see mukaan tilaaamalla samovaarissa keitetty� Staroverin teet� (starover= vanhauskoinen) tai vaikka Kagor- kirkkoviini�. Alkuruuaksi sopii esimerkiksi Snetovitsa- keitto. Se on valmistettu kuoreesta, joka my�s norssin nimell� Suomessa tunnetaan. Kolkjassa osataan poistaa kuoreesta p�� ja sen mukana my�s sille ominainen haju. Kuore on kunniallinen lohikala ja sen valkea liha todella maukasta.
Toinen t�rke� Peipsin kala on muikku, mutta sit� ei ole listalla, koska kantojen vahvistamiseksi se on toistaiseksi rauhoitettu. Viron ja Ven�j�n v�linen raja kulkee keskell� Peipsi� ja molempien mai den kalastajat pyyt�v�t kalaa kilpaa - v�lill� v��r�ll� puolella rajaakin. Peipsin kuha on my�s tunnettu ja sit� on tarjolla monella tapaa. Peipsill� kalasta osataan tehd� my�s shaslik ja kalat�ytteiset blinit ovat vallan herkullisia.
Ravintola on maanantaisin suljettu. Muina arkip�ivin� se on auki 12- 21 ja sunnuntaisin 12- 18.


[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Etel�- Viron erikoissivut
Viron etel�isiss� maakunnissa matkailija tekee l�yt�j�. Silmien edess� voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat p�iv�ns� n�hnyt. Voit t�rm�t� harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja j�rvilla - yleens� harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viett�� aikaasi suurilla festareilla, r�v�k�iss� kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehty� historiaan.

Hansan perinteit� Viljandinmaalla
Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sis�maassa. Vesireitit ovat taanneet kaupank�ynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansap�iv�t ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma viel� nyky��n.

J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua
J�gevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon n�ht�v��.

Kekkonen K��rikun vetonaulana
-Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa K��rikun ladulla.

Miksi Pekka k�y Tartossa?

Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa
Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpi�, asukkaitakin on yhteens� vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ik�vystym��n p��se.

Oman kielen ja kulttuurin V�rumaa
V�rumaalaiset ovat ylpeit� omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kielt��n.

Otep��ll� panostetaan polkupy�r�ilij�ihin
Polkupy�r�ilij�it� ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siit� l�ytyv�t Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillam�en, P�rnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otep��n kaupunkien kartat sek� erilliset reitit ja et�isyydet.

Peipsille tulossa kulttuuripuisto
EU: n Phare- ohjelma on p��tt�nyt antaa rahaa Peipsij�rven seudulla sijaitseville n�ht�vyyksille ja kulttuurikohteille.

P�lvasta l�ytyy Viron koskemattomin luonto
Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta P�lvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta.

Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa
Tartossa on omaper�inen ravintola: P�ssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian v��rtti.

Sangasten rukiilla oli aatelinen kylv�j�
Sangasten linnan is�nt�, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki el�m�nty�ns� Viron maanviljelyn hyv�ksi.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]