ExtraVanhat numeroteesti osa
Logo

Toukokuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > extra
> Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Ruutia, kirjallisuutta ja valoa Tartossa

Tartossa on omaper�inen ravintola: P�ssirohukelder, ruutikelllari, jonne poikkeaminen on asian v��rtti.

Caf� Wilde
Caf� Wilde

Ruutikellari
Ruutikellari



holveista tulee mieleen kirkko, korkeutta on 11 metri� ja seinill� paksuutta kaksi ja puoli. Kellari on s�ilynyt vuodesta 1778. Vuosisatojen saatossa on se on toiminut erilaisten tavaroiden varastona, tieteellisten kokeiden laboratoriona , kahvilaravintolana. Perusteellisen remontin ja entis�innin j�lkeen avattiin nykyinen ravintola.
Jykeville penkeille ja tuoleille mahtuu 250 asiakasta ruokineen ja juomineen. Vanhat esineet ja tietysti tynnyrit ovat ainutta rekvisiitta. Oluen yst�ville tarjotaan punaista, kellaria varten maalla pantua omaa olutta. Miesten ja naisten jano on arvioitu erilaiseksi: miesten tuoppi vet�� litran, naisten puoli. Julkkiksilla on omat nimikkotuoppinsa.
Hinnat ovat edullisia, keitti� edustaa virolais- saksalaista suuntaa.
P�ssirohukelder on Tarton raatihuoneen takana m�ess�.

Caf� Wilde

on sekin kiintoisa paikka Tartossa. Alakerran kahviossa tuoksuvat leivonnaiset. Kahvi- ja teelaatuja on useita. Keski- eurooppalainen tunnelma syntyy, kun asiakkaat lueskelevat kaikessa rauhassa lehti� tai kirjoja. Samassa yhteydess� on hyv� kirjakauppa. Yl�kerrassa on pubin puoli, jossa meno on rennompaa. Aiemmin paikalla sijainneesta painotalosta muistona on painokoneita.
Osoite on Vallikraavi 4.

Ahhaa ja Valo

Tarton yliopiston tiedekeskus Ahhaan kes�n suurn�yttelyn teemana on valo, sen ilmi�t , muodot ja k�ytt� eri laitteissa. Ihmisen n�k�kyky saa uutta valaistusta kuten stereogrammit ja kaleidoskoopitkin. N�yttely on Vanemuisen Konserttitalossa avoinna toukokuun 26. p�iv�st� 15. hein�kuuta klo 10- 18. Lippujen hinnat ovat: yleislippu 40 kruunua, perhelippu 95 kruunua, opiskelijat, koululaiset ja el�kel�iset 30 kruunua, ryhm�t 25 kruunua/ hl� (tilauksesta).








Etel�- Viron erikoissivut
Viron etel�isiss� maakunnissa matkailija tekee l�yt�j�. Silmien edess� voi kohota aatelislinna, joka tosin on parhaat p�iv�ns� n�hnyt. Voit t�rm�t� harvinaisiin kasveihin, huhuilla luolissa, tarpoa soilla, meloa joilla ja j�rvilla - yleens� harrastaa kuntoilua tai urheilua ja nauttia luonnonrauhasta. Toisaalta voit viett�� aikaasi suurilla festareilla, r�v�k�iss� kansanjuhlissa tai korkeatasoisissa kulttuuritapahtumissa tai perehty� historiaan.

Hansan perinteit� Viljandinmaalla
Viljandin kaupunki on vanha hansakaupunki, vaikka se tuntuukin sijaitsevan sis�maassa. Vesireitit ovat taanneet kaupank�ynnin sujuvuuden kauppaliiton kukoistusaikoina. Hansap�iv�t ovatkin Viljandin kaupungissa suurtapahtuma viel� nyky��n.

J�gevamaa tarjoaa aktiivista lomailua
J�gevamaan maa- kunta tarjoaa erityisesti historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle paljon n�ht�v��.

Kekkonen K��rikun vetonaulana
-Presidentti Urho Kaleva Kekkonen hiihteli 1964 maaliskuussa K��rikun ladulla.

Miksi Pekka k�y Tartossa?

Nuori, pieni ja toimelias Valgamaa
Valgamaan maakunta on Viron nuorimpia ja pienimpi�, asukkaitakin on yhteens� vain n. 40 000. Aktiviteetteja on tarjolla niin paljon, ettei ik�vystym��n p��se.

Oman kielen ja kulttuurin V�rumaa
V�rumaalaiset ovat ylpeit� omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kielt��n.

Otep��ll� panostetaan polkupy�r�ilij�ihin
Polkupy�r�ilij�it� ajatellen on Virossa valmistunut uusi, koko maan kattava kartta. Siit� l�ytyv�t Tallinnan, Tarton, Narvan, Sillam�en, P�rnun, Viljandin, Rakveren ja tietysti Otep��n kaupunkien kartat sek� erilliset reitit ja et�isyydet.

Peipsille tulossa kulttuuripuisto
EU: n Phare- ohjelma on p��tt�nyt antaa rahaa Peipsij�rven seudulla sijaitseville n�ht�vyyksille ja kulttuurikohteille.

P�lvasta l�ytyy Viron koskemattomin luonto
Viron kaakkoiskulmalla on pieni maakunta P�lvamaa, jossa on mahdollista tutustua koskemattomaan luontoon, vaikka kyse ei olekaan kansallispuistosta.

Sangasten rukiilla oli aatelinen kylv�j�
Sangasten linnan is�nt�, kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg (1845- 1938) teki el�m�nty�ns� Viron maanviljelyn hyv�ksi.

Vanhauskoiset tarjoavat Peipsill� kalaa ja sipulia
Viron it�reunalla, suuren Peipsij�rven rannalla asuu paljon ven�l�isi� vanhauskoisia ortodokseja.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]