 |
|
|
|
Oman kielen ja kulttuurin V�rumaa
|
V�rumaalaiset ovat ylpeit� omasta paikallisesta murteestaan ja setut taas puhuvat vallan omaa kielt��n.
| Setujen kulttuuriin kannattaa tutustua. |
|
|
|
 erinteet ja vanhat tavat ovat maakunnassa arvossaan ja niist� ollaan ylpeit�. V�run kaupunki perustettiin jo 1784, maakunta muodostettiin vuotta aiemmin. Viron v�est�st� alueella asuu nykyisin vain kolme prosenttia, mutta sill�kin m��r�ll� on ollut voimaa ja tahtoa kulttuurinsa yll�pitoon. Maakunnan n�ht�vyyksien joukossa on paljon todella vanhoja kohteita, kuten Kirump�� 1200- luvulta, Vastseliinan luostarin rauniot 1300- luvulta tai Urvasten kirkko 1200- luvulta. Vanhat asuinpaikat ja kartanot henkiv�t historiaa nekin, esim. ainutlaatuinen Rogosin kastellikartano on 1600- luvulta.
Maakunnan menneisyydest� yleiskuvan kivikaudesta alkaen saa V�rumaan museosta. Fr. R. Kreutzwaldin el�m�nty�lle on omistettu niin ik��n museo V�run kaupungissa ja M�nistessa sijaitsevassa ulkoilmamuseossa voi perehty� entisajan maalaisten elintyyliin. Setujen kulttuuria esitell��n Setu Muuseumitaressa Obnitsassa. Vanhojen kirkkojen arkkitehtuuri on kiinnostavaa ja kes�isin kirkoissa j�rjestet��n urkukonsertteja.
Maakunnasta l�ht�isin on monia virolaisen kulttuurin merkkihenkil�it�. Viron kansalliseepoksen Kalevipojan kirjoittaja oli V�run l��k�ri Fr. R. Kreutzwald. Monet kirjalijat, runoilijat ja tai teilijat ovat alueelta kotoisin. Haanjan urkumestarit Kriisat tunnetaan laajalti. Viron nykyurheilun kirkkaimmista t�hdist� v�rulaiset juuret ovat Erki Noolella, Raul Ollella, Sixten Sildill�, monilla koripalloilijoilla jne.
Setujen tapoihin ja kulttuuriin kannattaa tutustua. He ovat s�ilytt�neet omat tapansa, tunnetun lauluperinteens� ja kansallispuvut upeine koruineen. Ortodoksinen uskonto on keskeisell� sijalla heid�n el�m�ss��n. Vuosittain setut viett�v�t kuningaskunnan p�ivi�, joissa valitaan Pekon maanp��llinen sijainen.
Kes�inen tapahtumakalenteri on runsas: on urheilukilpailuja, rallia, mooottoripy�r�kokoontumisia, katukorista. Konsertteja ja musiikkifestivaaleja maakunnassa on monenlaisia, tunnetuimpiin kuulunevat folklore- festivaalit, hanurip�iv�t ja musiikki- ja laulujuhlat tai vaskisoitinp�iv�t. Markkinoita on monessa pit�j�ss� ja niiss� on kaupallisen humun lis�ksi kulttuuriohjelmaa ja viihdett�.
Luonnon rauhaa etsiv� l�yt�� vaihtelevasta maastosta lenkkeillen, ratsastaen, meloen, talvella hiiht�en tai lasketellen. Suur Munam�gi kohoaa 318 metriin, R�uge- j�rvi on maan syvin (38m). Muitakin luonnonenn�tyksi� V�rumaalla on tarjota, samoin kuin kansallis- ja luonnonpuistoja.
[Kuvat: Peeter Laurits]
|
|
