Tuoretta tietoa Virosta
11.6.2023 | Historia

Laulava vallankumous

Kesällä 1988 Neuvosto-Eestissä laulettiin. Laulettiin aikaisemmin kiellettyjä lauluja, uusia ja vanhoja isänmaallisia lauluja. Elettiin Viron Laulavaa vallankumousta.
Teksti Antti Sarasmo
Kuvitus The Baltic Guiden arkisto/Hannu Lukkarinen

Laulava vallankumous

 

Tallinnan laululavalle oli kokoontunut kesäyössä ehkä 100 000 ihmistä eli noin kymmenen prosenttia Neuvosto-Eestin virolaisesta väestöstä, kaikkialta Virosta. Neljä peräkkäistä kaunista kesäyötä, neljä kokoontumista laululavalle ja neljä ikimuistoista iltaa, jolloin kerrankin, vuosikymmenten jälkeen sai vapaasti olla virolainen ja siitä ylpeä. Laulettiin ja heilutettiin kiellettyjä Viron tasavallan lippuja, oltiin henkisesti vapaita.

Tätä olikin Viron Laulava vallankumous. Vapauduttiin henkisesti neuvostomiehityksestä ja alettiin olla virolaisia, Viron kansalaisia. Viro palautti sitten itsenäisyytensä elokuussa 1991, mutta se oli enää vain virallinen teko. Mielissään virolaiset olivat tehneet oman vallankumouksensa jo kesällä 1988.

 

Laulun voima

Viron Laulava vallankumous alkoi yölaulujuhlista 10.–14.6.1988. Talvella ja keväällä Virossa oli perustettu monia poliittisia yhdistyksiä, jollaisia periaatteessa ei Neuvostoliitossa sallittu. Maa sihisi poliittisesta toimeliaisuudesta mutta suurin väkijoukkoihin se ei ollut vielä levinnyt.

Tartossa vietettiin perinteisiä viihdemusiikin päiviä 14. toukokuuta 1988. Nyt pop-iskelmä korvaantui aivan toisenlaisella musiikilla. Täpötäydelle Tarton laululavalle esitettiin ”viisi isänmaallista laulua”. Melodiat olivat tarttuvia ja sanat sellaisia, että ne menivät suoraan sydämiin.

Laulusarjan nimi ”viisi isänmaallista laulua” viittasi virolaisten kansalliseen heräämiseen 1800-luvulla. Maaorjina vuosisatoja eläneet virolaiset saivat henkisen omakuvan rakennuspalikat, kun Carl Robert Jakobson piti kolme ”kolme isänmaallista puhetta” eli esitelmää virolaisten historiasta 1868–1870. ”Viidellä isänmaallisella laululla” oli sama sytyttävä vaikutus kuin edellisen vuosisadan puheilla, ne sanoittivat sen mitä ihmiset sisimmissään tunsivat. 

Kuukautta myöhemmin Tallinnassa olivat perinteiset keskiaikajuhlat eli Vanhankaupungin päivät. Ohjelmaan kuuluivat konsertit Raatihuoneen aukiolla. Tällä kertaa ohjelmisto oli vähän erilainen ja kun soittoluvan aika Raatihuoneen torilla täyttyi, lähdettiin yhdessä, niin soittajat kuin yleisökin, jatkamaan iltaa laululavalle. Yhteinen epävirallinen konsertti aloitti laulavan vallankumouksen ja silloin ei vielä kukaan edes ounastellut tulevien öiden satatuhatpäistä yleisömerta.

 

Poliittinen laululiike Virossa

Laulavan vallankumouksen sytytti poliittinen laululiike. Käytännössä kaikki virolaiset artistit tekivät poliittisia lauluja 1987–1991. Toiset kappaleet olivat suorasukaisempia kuin toiset. 

Yksi erikoisuus oli kantrimusiikin suosio. Neuvosto-Eestin kapinallinen nuoriso soitti amerikkalaista musiikkia, ihan vaan kapinoidakseen. Viron nykyinen presidentti Alar Karis soitti opiskeluaikanaan bändissä, joka esitti opiskelijabileissä tanssimusiikkia ja tyyli oli tietenkin kantri.

Kaikkea valvottiin, jokaista bändiä seurattiin ja jokaisesta julkisesta esiintymisestä raportoitiin. Vain epävirallisesti pystyi olemaan kriittinen, muuten lauluilla oli lyhyt loppu. Levyttämään pääsivät vain poliittisesti harmittomat yhtyeet ja levylle pääsivät vain poliittisesti vaarattomat laulut. Sitten 1988 tuuli kääntyi ja ”rokkarit” saivat sellaisen aseman kansakunnan mielenmaisemassa, ettei moista ole muualla ollut. 

Menneisyys ja nykyisyys löivät kättä musiikissa, vanhoja runoja sävellettiin ja kiellettyjä lauluja alettiin esittää ilman lupaa. Uusia kappaleita syntyi jatkuvasti. Sanat olivat tärkeitä, mutta niitä suomalaisen on vaikea ymmärtää, koska niin paljon niihin kätkeytyi piilomerkityksiä. Kuuluisimmat säkeet olivat ”viidestä isänmaallisesta laulusta”: 

”Eestlane olen ja eestlaseks jään”

”Virolainen olen ja virolaiseksi jään,

koska minut virolaiseksi luotiin.

Virolainen olla on uljasta ja hienoa

vapaasti isoisän malliin.”

Nationalismin korostaminen, neuvostokansalaisuuden väheksyminen, historiallinen romantismi porvarillisen Viron tasavallan aikaan, Neuvostoliiton vastaisuus… Paljon pahaa jo yhdessä säkeistössä.

 

Miksi laulava vallankumous?

Kuorolaulu oli ja on virolaisten juttu. Musiikki ja vironkieliset laulut olivat jotain omaa, joka virolaisille oli jäänyt jäljelle neuvostomiehityksestä huolimatta. Henkisessä murroskohdassa kansa vaistomaisesti kerääntyi sellaisen ympärille, joka oli aitoa ja virolaista. 

 

Musiikki, rokkarit ja Laulava vallankumous

  • Laulavan vallankumouksen muusikkoja on haastatellut muusikko Harri Rinne. Kirja kertoo ihmisten ajatuksista ja siitä, miten ”rokkarit” kokivat uuden kansallisen heräämisen.
    Harri Rinne: Laulava vallankumous – Viron rocksukupolven ihme (2007)
  • Video Rentaaplus-yhtyeen esityksestä, mukana nykyinen presidentti Alar Karis
    https://menu.err.ee/media/video/1359560?contentId=1608323534
  • Justament (Viipuri on heidän ainoa suomenkielinen kappaleensa) oli Laulavan
    vallankumouksen ja poliittisen laululiikkeen suorasukaisimpia edustajia.
    Pääsi levyttämään Viron itsenäistyttyä.
    https://youtu.be/cGVpQ35rx
    1o

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia

Lue lisää samasta aiheesta
1988 harri rinne laulava vallankumous Laululava neuvosto-eesti Raatihuneen tori viisi isänmaallista laulua yölaulujuhlat

30.8.2023 | Historia

Ilmainen sisäänpääsy Tallinnan kaupungin museoihin 

Ilmainen sisäänpääsy Tallinnan kaupungin museoihin 

Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Tallinnassa saa nauttia kaupungin museoiden kokoelmista ja näyttelyistä ilmaiseksi. Museosunnuntaihin (3.9.) osallistumiseksi tulee kuitenkin rekisteröityäennakkoon … Lue lisää

19.8.2023 | Historia

Sodan loppu

Sodan loppu

Viron perustuslain mukaisesti presidentin tehtäviä hoitava pääministeri Jüri Uluots nimitti 18.9.1944 uuden hallituksen, jonka pääministeri oli Otto Tief. Viron … Lue lisää

14.8.2023 | Historia

Sotamuseo historiallisessa kartanossa

Sotamuseo historiallisessa kartanossa

Viimsin kartanossa, Johan Laidonerin entisessä huvilassa sijaitseva sotamuseo on Viron ainoa valtiollinen sotamuseo. Museo toimii Viron puolustusministeriön alaisuudessa. Museon … Lue lisää

2.8.2023 | Ravintolat

Kävelykierros Vanhankaupungin legendaarisiin kahvilapaikkoihin

Kävelykierros Vanhankaupungin legendaarisiin kahvilapaikkoihin

Tallinnan kaupunginmuseo tarjoaa suomenkielisen opastetun kierroksen Tallinnan vanhimpiin ja tunnetuimpiin kahviloihin. Kierros järjestetään 4.8. kello 12 ja se alkaa … Lue lisää

24.7.2023 | Mainos | Vapaa-aika

Etelä-Virossa on paljon nähtävää ja koettavaa

Mainos Etelä-Virossa on paljon nähtävää ja koettavaa

Etelä-Viro tarkoittaa lähes neljäsosaa Virosta ja se on täynnä eri kieliä ja kulttuureja, villiä luontoa sekä historiaa vuosisatojen varrelta. … Lue lisää

17.7.2023 | Mainos | Vapaa-aika

Virtuaalitodellinen aikamatka herättää Tallinnan Harju-kadun historian eloon

Mainos Virtuaalitodellinen aikamatka herättää Tallinnan Harju-kadun historian eloon

Tarton yliopiston yhtiö OÜ Blueray tekee tänä kesänä ”VR Tallinn 1939/44” -nimisiä virtuaalitodellisuusaikamatkoja Tallinnassa. Aikamatkoja on kaksi. Ne vievät … Lue lisää

17.6.2023 | Kulttuuri

Lasihissillä keskiaikaisen kirkon torniin

Lasihissillä keskiaikaisen kirkon torniin

Lähes vuoden remontin jälkeen Tallinnan vanhassakaupungissa sijaitseva Nigulisten museo on avattu uudelleen. Laajojen rakennustöiden yhteydessä valmistuneet hissi ja näköalatasanne … Lue lisää

5.6.2023 | Historia

Kiek in de Kökin linnoitusmuseossa on avattu näyttely virolaisesta kahvilakulttuurista

Kiek in de Kökin linnoitusmuseossa on avattu näyttely virolaisesta kahvilakulttuurista

Kiek in de Kökin linnoitusmuseon Lyhyen jalan porttitornissa on avattu virolaisesta kahvilakulttuurista kertova ”Lõputu kohvijoomine” eli jatkuva kahvin juominen … Lue lisää