Kolmen kopla syksyisessä Narvassa
Teksti ja kuvat Susanna Poikela
Narvan raatihuoneentori iltavalaistuksessa.
Miten sujuu matka Viron itäisimpään kaupunkiin kahden koiran kanssa? Ja mitä kaikkea Narva tarjoaa karvaisille matkakumppaneille ja heidän ihmisilleen? Jos aiot matkustaa niin, että koirat kulkevat mukana alusta loppuun, Narva on yllättävän vaivaton ja vieraanvarainen kohde.
Junamatka Tallinnasta Narvaan sujuu ongelmitta. Varmuuden vuoksi olen ottanut mukaani kantolaukun, jos hihnassa matkustaminen ei olisi sallittua. Nelijalkaiset nukkuvat kuitenkin tyytyväisinä jaloissani koko matkan ajan. Narvan juna-asemalla vastassa on Airbnb-isäntämme Aleksandr, joka kyyditsee meidät majoitukseen. Asunto sijaitsee historiallisessa rakennuksessa kivenheiton päässä Valge Kõrvits -ravintolasta.
Taloesittelyn jälkeen suuntaan raatihuoneelle, joka on yksi harvoista säilyneistä barokkiaikaisista rakennuksista Narvassa. Upean punaiseksi maalatun rakennuksen tiloissa toimii nykyisin matkailuinfo ja kaupunginvaltuusto. Raatihuoneella on myös avattu virtuaalinäyttely, joka vie kävijän aikaan ennen toista maailmansotaa ja näyttää, millainen Narva oli ennen 1944 maaliskuun pommituksia.
Narvanjokea pitkin kohti iltaa ja Ro-Ro Art Clubia
Lounastan tutuksi tulleessa Valge Kõrvitsassa. Ramen on kelpo ja koirani saavat rapsutuksia tarjoilijoilta ja kokilta. Ruokailun jälkeen otamme suunnaksi Narvanjoen. Saavuttuamme rantaan lähdemme kävelemään rantapromenadia Joaorgin rantatalolta kohti Pimeää puutarhaa (Pimeaed). Meillä ei ole koirien kanssa kiirettä mihinkään. Istahdamme Hermannin linnan tuntumaan katselemaan rajajoen hiljaista virtausta. Vastarannalla kohoaa jykevä Iivananlinna. Viikonloppuisin kävelykadulla on yleensä vilinää, mutta nyt tunnelma on raukea. Kalastajia näkyy molemmin puolin joentörmää.
Illalla suuntamme Baar Ro-Ro Art Clubille, jossa en ole aiemmin käynyt. Baari on sisältä oikein viihtyisä ja sopivasti boheemi. Tilaan valkoviinin ja napostelulautasen sisältä. Viini on huoneenlämpöistä, mutta saa kelvata. Napostelulautanen sen sijaan yllättää: lautanen kukkuroillaan kalmarirenkaita, sipulirenkaita, makkaraa, kanaa ja juustoja. Istun ulkona joen äärellä nauttien herkkulautasestani ja hämärtyvästä lauantai-illasta.
Paluumatkalla majapaikkaan kuljemme Pimeän puutarhan läpi. Narvaa on joskus pidetty turvattomana myöhään liikuttaessa, mutta ainakin nyt vastaamme tulee vain tavallisia narvalaisia ja muutama turisti. Jos kävely ei innosta, saatavilla on myös Boltin sähköpotkulautoja.
Kohti Nartia ja Kreenholmin tehdasaluetta
Seuraavana päivänä odottaa myöhäinen aamiainen Kahvila Munassa. Airbnb-isäntä tarjoutuu viemään minut autolla. Yritän kieltäytyä, koska matkaa kahvilaan on vain puolisen kilometriä. “Ei, se ei käy kuuloonkaan”, hän vastaa. Kahvila toimii Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksen tiloissa. Tilaan täyttävän munakkaan ja kahvin. Koirat istuvat jaloissani ja saavat tietenkin muutaman makupalan. Koiraraati on yksimielinen: ”Lisää tätä!”
Ennen kotimatkaa haluan vielä pistäytyä Taidegalleria Nartissa. Kävelemme rantapromenadille raatihuoneen edustalla sijaitsevan puiston läpi ja seuraamme jokea jonkin matkaa. Saavumme Kreenholmin tehtaan alueelle, jossa työläisille rakennetut vanhat asuintalot ovat onneksi osittain säilyneet pommituksilta ja tulipaloilta. Nartissa teemme lyhyen taidekierroksen ja tutustumme taideresidenssin perusnäyttelyyn, joka kertoo Kreenholmin tehtaan ajoista, talon historiasta ja tehdasalueesta. Kreenholmin tehtaalla järjestetään myös opastettuja kierroksia.
Matka alkaa kääntyä kohti loppuaan. Hengitän sisääni Narvan aurinkoista sunnuntaipäivää ja leikitän koiria hetken Joalan puistossa ennen junamatkaa takaisin Tallinnaan. Viihdyimme kaikki mainiosti. Narva tarjosi sopivasti nähtävää, viihtyisiä puistoja ja kauniita maisemia myös koirien kanssa matkustavalle.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
Lue lisää samasta aiheestakoiran kanssa matkalla koiran kanssa viroon matkustaminen koiran kanssa Narvanjoki narvan linna narvan nähtävyydet Narvan raatihuone
