Verkkouutinen Kekkosen sauna ja perinteinen savusauna lämmitettiin Suomen juhlavuoden kunniaksi

Mooskan savusauna sijaitsee Haanjassa, Võrun eteläpuolella. Võrulainen savusaunaperinne on hyväksytty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Suomi saunoo Virossa -kiertue matkasi torstaina Otepäähän ja Käärikulle. Ennen saunomista muisteltiin Otepään talviurheilumuseossa presidentti Kekkosen vierailua Neuvosto-Viroon vuonna 1964.

Kekkonen ehti vierailunsa aikana hiihtämään Käärikulla hiihtolenkin ja saunomaankin, joten vierailu jätti jälkensä myös Otepään seudulle. Käärikulla on Kekkosen nimikkosauna ja vuosittain järjestetään Kekkosen hiihdot.

Kekkosen saunaan kokoontui torstaina noin kolmekymmentä vierasta. Mukana oli myös Kansainvälisen saunaliiton puheenjohtaja Risto Elomaa. Hänen mukaansa Kekkosen saunalla on suuri symbolinen merkitys, vaikka kyseessä ei olekaan alkuperäinen sauna.

Saunakiertue huipentui perjantaina saunomiseen savusaunassa Võrun eteläpuolella Haanjassa. Valinta ei ollut sattumaa, sillä juuri võrulainen savusaunaperinne on hyväksytty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Mooskan talon kahdessa savusaunassa saunoi illan aikana lähes parikymmentä suomalaista, virolaista, liettualaista ja englantilaista vierasta.

Mooskan emäntä Eda Veeroja esitteli võrulaisen saunaperinteen tärkeimpiä tapoja saunassa laulamisesta vihtomiseen ja esivanhempien muistelemiseen. Juuri Veeroja oli yksi sauna-aktivisteista, jotka olivat ajamassa Unesco-hanketta.

Eda Veerojan mukaan paikallinen savusaunaperinne voi nykyään hyvin.

”Minusta tuntuu, että varsinkin nuoret ovat entistä enemmän innokkaasti mukana”, hän kertoi.

Veeroja on aktiivisesti mukana savusaunaperinteen säilyttämisessä, hän on järjestänyt sauna-aiheisia työpajoja jo 3 500 ihmiselle.

Teksti ja kuvat Mikko Virta

Lue lisää samasta aiheesta
Etelä-Viro juhlavuosi matkailu Otepää saun sauna savusauna Võru