Tuoretta tietoa Virosta
7.3.2020 | Historia

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuottaKirjailija Jaan Krossin tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa Uppiniskaisuuden kronikka ja Keisarin hullu.

Suomalaisten ehkä parhaiten tuntema virolainen kirjailija on Jaan Kross. Kaikki Krossin proosateokset monipuolisesta tuotannosta on suomennettu, ja hän on suomennetuin virolainen kirjailija. Kross  oli myös Helsingin yliopiston kunniatohtori.

Ennen proosaa Jaan Kross tunnettiin runoilijana, ja hän alkoi ensimmäisenä käyttää vapaata mittaa. Kross oli toistuvasti Nobel-ehdokkaana, mutta hartaasta odotuksesta huolimatta maailman arvostetuinta kirjallisuuspalkintoa ei Viroon saatu. Kross kuoli 27.12.2007.

Helmikuussa Virossa vietettiin näyttävästi 19.2.1920 syntyneen Krossin satavuotisjuhlia, eikä Suomessakaan juhlavuosi jäänyt huomiotta. Virossa syntymäpäivänä liputettiin, ja posti julkaisi Jaan Kross -postimerkin.

Helmikuussa ilmestyi Krossin pienoisromaani Taivaankivi Jouko Vanhasen suomentamana.

 

Juhani Salokannel on suomentanut Krossin teoksista puolen tusinaa ja kirjoittanut tästä elämäkerran Sivistystahto. Hänen mielestään taito valaista historiaa mukaansatempaavalla tavalla teki Krossista suomalaistenkin rakastaman kirjailijan.

“Kross vei meidät mukanaan naapurimaan historiaan, jossa on ollut vuosisatojen varrella niin paljon meille tuntematonta.”

Myös Salokannelta itseään on kiehtonut se, miten Kross on osannut yhdistää vauhdikkaan toiminnan, vetävät juonet ja korkean taiteellisen tason.

“Vauhti ja jännitys liitetään tavallisesti viihdekirjallisuuteen, mutta pohtiessaan suuria filosofisia kysymyksiä Kross osaa liittää niihin toimintaa ja tunnetta aina rakkauskuvauksiin saakka.”

“Nykylukijoille, ja erityisesti nuorille, Kross antaa erinomaisen ja elävän oppitunnin historiasta, jonka tunteminen on aivan välttämätöntä. Ja historiaa on jo toisen maailmansodan aika, josta Kross on kirjoittanut paljon.”

Suomentajana Salokannel tapasi Krossin toistuvasti ja tunsi hänet hyvin. Ihmisenä Kross oli hänen mielestään loistavan älykäs, tieto- ja salaviisas ja erittäin huumorintajuinen.

“Leppeän oloinen kotosalla, mutta tosiasiassa hänellä oli aivan rautainen tahto.”

Olisiko Krossin pitänyt saada kirjallisuuden Nobel?

“Tietysti.” 

 

Teksti Arja Korhonen, kuva Viron kansallisarkisto / Gunnar Loss

 

Lue lisää samasta aiheesta
jaan kross jaan kross 100 jaan kross juhlavuosi jouko vanhanen keisarin hullu käännöskirjallisuus nobel palkinto uppiniskaisuuden kronikka

18.6.2026 | Historia

Nurkassa naksui Marras

Nurkassa naksui Marras

Marras oli kuoleman sanansaattaja. Kun Marraksen naksunta kuultiin savupirtin hämärässä, tiedettiin, että talonväestä joku kuolee lähitulevaisuudessa. Tavallisesti Marras naksui rukkinurkassa: … Lue lisää

9.6.2026 | Historia

Matkalle aikojen halki Tartossa

Matkalle aikojen halki Tartossa

  Tartto valmistautuu aloittamaan ydinkeskustassaan uuden Siuru-kulttuurikeskuksen rakennustyöt, mutta ensin tontilla on suoritettava arkeologisia tutkimuksia. Paikan päällä yleisölle järjestetään 12.6. … Lue lisää

16.4.2026 | Historia

Varustusta, joka kestää rajummatkin ritarileikit

Varustusta, joka kestää rajummatkin ritarileikit

Jos Viron historialliset linnoitukset ovat mielestäsi nähtävyyksinä museomaisen ikäviä, kivimuureista ja ampuma-aukoista koostuvia rakennelmia ilman mukaansatempaavaa sisältöä, emme voi … Lue lisää

24.2.2026 | Historia

Helmikuun 24. on Viron itsenäisyyspäivä – ja sen lisäksi…?

Helmikuun 24. on Viron itsenäisyyspäivä – ja sen lisäksi…?

Miksi Viron itsenäisyyspäivää vietetään juuri 24. helmikuuta eikä jo edellispäivänä, jolloin maan itsenäisyysjulistus eli ”Manifesti kaikille Vironmaan kansoille” luettiin … Lue lisää

22.2.2026 | Historia

Baltian ihmisketju

Baltian ihmisketju

Kun kello oli seitsemän illalla, alkoi ketjua pitkin kulkea viesti: ”Vapaus!” huudettiin kolmella kielellä. Yli kaksi miljoonaa ihmistä muodosti … Lue lisää

26.12.2025 | Historia

Idästä tuulee

Idästä tuulee

Salaisesta lisäpöytäkirjasta tiedettiin kyllä jo syksyllä 1939. Sen pääperiaatteet olivat tiedossa, mutta harva halusi ottaa uhkan vakavasti. Helpompaa oli … Lue lisää

11.12.2025 | Historia

Tallinnan kaupunkielämän museo uudistui

Tallinnan kaupunkielämän museo uudistui

Tallinnan kaupunkielämän museo on avannut lähes vuoden kestäneiden uudistustöiden jälkeen monipuoliset näyttelynsä taas yleisölle. Museo antaa vierailijoille käsityksen siitä, … Lue lisää

19.8.2025 | Historia

Salkku lompakkona

Salkku lompakkona

Lopulta inflaatio oli niin pitkällä, ettei pieniä ruplan seteleitä enää laskettu. Ne niputettiin sadan kappaleen nipuiksi, ja näitä nippuja … Lue lisää