 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
Arnold Rüütelistä tulossa Virolle mainettaan parempi presidentti
|
“Voi ei!”, huokasivat monet virolaiset syyskuussa, kun kävi selväksi, että Arnold Rüütel on Viron seuraava presidentti. Rüütelin synneiksi laskettiin kommunistinen menneisyys ja kielitaidottomuus.
| Arnold Rüütel yrittää lähentää Viron kansaa ja Viron poliitikoita, jotka hänen mielestään ovat vieraantuneet toisistaan. |
| Ennen marraskuun lopussa tehtyä valtiovierailua Suomeen antautui presidentti Rüütel suomalaisten poliittisten toimittajien pommitettavaksi. |
|
|
|
 onet vertasivat häntä väistyneeseen presidentti Lennart Meriin ja tulivat tulokseen, että Rüütel ei ole puoleksikaan niin henkevä ja sharmikas johtaja, kuin Meri oli.
Rüütelin kaksi ensimmäistä kuukautta ovat nyt ohi, samoin ensimmäinen virallinen valtiovierailu, jonka Rüütel teki Suomeen. Aikaa on kulunut vähän, mutta siltä näyttää, että Rüütelistä on kehittymässä Virolle mainettaan parempi presidentti, jonka tekemisiä ei tarvitse kenenkään hävetä.
Rüütel nosti heti EU- ja Nato- kannatusta
Arnold Rüütel on jo ennättänyt tehdä ensimmäiset palvelukset Viron yhteiskunnalle. Hänen ansiostaan ovat lähteneet selvään nousuun sekä Euroopan Unionin että Nato- jäsenyyden kannatuslukemat.
Lokakuun lopulla kannatti Euroopan Unioniin liittymistä 52% Viron äänioikeutetuista kansalaisista, kun syyskuussa hanketta tuki vain 48%. Se ei ehkä riittäisi kansanäänestyksessä jäsenyyteen saakka.
Haastattelututkimuksen tehneen firman Emor analyytikko Aivar Voog sanoo, että suuren todennäköisyyden mukaan mielipiteitä on muokannut juuri Arnold Rüütel, jolla on tukeva asema vanhemman polven ja heikommin toimeentulevien virolaisten joukossa. Juuri siellä on ollut havaittavissa kaikkein voimakkainta eurovastaisuutta. Laskusuhdannetta elävästä pääministeri Mart Laarista ei ole ollut apua Euroopan Unionin propagoimisessa - pikemminkin päinvastoin. Maalla asuvat vähätuloiset ihmiset ja eläkeläiset eivät lähtisi Laarin johdolla edes paratiisiin.
Myös Naton kannatus lisääntyi Virossa. Syyskuun 11. päivän terrorihyökkäyk sen jälkeen se oli alimmillaan 56%, mutta lokakuun lopuksi se oli noussut 66%: iin. Presidentinvirkansa ensimmäisinä kuukausina on Arnold Rüütel systemaattisesti painottanut kaikissa esiintymisissään sitä, että Viron pitää liittyä niin Euroopan Unionin kuin Natonkin kanssa. Samoin käyttäytyi tietysti myös edellinen presidentti Lennart Meri, mutta hänen sanomansa meni perille nuorille ja koulutetuille. Rüütel on saanut saman vankkurin vetäjiksi myös eläkeläiset ja vähätuloiset.
Landsbergis antoi takauksen
Arnold Rüütel on saanut tukea myös vallan kummalliselta taholta. Joku aika sitten kävi Virossa Liettuan oikeiston johtaja Vytautas Landsbergis. Virolainen toimittaja yritti panna Landsbergisin suuhun jotakin Rüüteliä vastaan, mutta toisin kävi.
“Olen tehnyt paljon yhteistyötä Arnold Rüütelin kanssa varsinkin Baltian maiden itsenäistyessä ja se sujui aina hyvin. Jos virolaiset eivät halua nähdä Rüütelissä enempää kuin entisen kommunistin, niin se on teidän ongelmanne”, täräytti Landsbergis, jota nyt viimeisenä voi Baltian maissa syyttää kommunistisympatioista.
Venäjä ongelmana
Rüütel suunnittelee selvästi aktiivisempaa ja myönteisempää Venäjä- politiikkaa, kuin Virossa on tähän asti ollut. Samalla hän joutuu etenemään varovaisesti. Virossa on vaikka kuinka paljon poliitikkoja, jotka ovat jonkin edistysaskeleen nähdessään valmiita karjaisemaan: “No niin! Nyt vanha bolshevikki löysi toisen samanlaisen!”
Suomen vierailullaan Rüütel antoi ymmärtää, että suhteet Venäjään voisivat olla samantapaiset kuin Suomella. Siihen on vielä kuitenkin matkaa, sillä virolaisilla on suhtautumisessa venäläisiin vielä enemmän historiallista painolastia, kuin suomalaisilla.
Presidentti Rüütel näkee, että suhteiden rakentaminen tulee aloittaa taloudesta ja kaupasta: “Viron ja Venäjän suhteet tulee rakentaa reaaliselle ja loogiselle pohjalle, mikä tarkoittaa ennenkaikkea sitä, että tulee kehittää moilempia puolia kiinnostavat ja molemmille hyödylliset taloudelliset suhteet”.
Rüütel arvelee, että muut suhteet kehittyvät luonnollisessa yhteistyössä ja että ongelmat vähitellen poistuvat.
Ongelmiahan tällä hetkellä riittää. Venäjä ei ole suostunut allekirjoittamaan rajasopimusta Viron kanssa, vaikka kaikki tekniset asiat on ratkaistu ja rajaa valvotaan molemmin puolin. Asia maistuu poliittisesti uhkaavalta. Jos rajasopimusta ei ole ei voi olla rajaloukkaustakaan, vaikka kuinka hiipailee naapurin puolelle.
Toinen ongelma on tietenkin Viron tuotteiden kaksinkertainen tulli Venäjälle. Se jarruttaa vientiä tai ainakin tekee sen kalliimmaksi, kun tuotteita pitää hivuttaa itään Suomen tai Ukrainan kautta. Tuplatullit tosin poistuvat heti, jos Venäjä pääsee maailman kauppajärjestön WTO: n jäseneksi. Järjestö ei niitä hyväksy ja sitäpaitsi uuden jäsenen voi torjua mikä tahansa nykyisistä jäsenmaista - esimerkiksi Viro.
Paljon odotuksia
Etenkin maalaiskansan joukossa odotetaan Arnold Rüüteliltä paljon. On kuulunut ääniä, että nyt nousevat eläkkeet, nyt alkaa maatalous taas kannattaa... Tosiasiassa perustuslaki antaa presidentille hyvin vähän mahdollisuutta vaikuttaa päivän politiikkaan. Jotain Rüütel arvelee kuitenkin voivansa tehdä:
“Tarkoitan ennenkaikkea presidentin välittävää roolia eri eturyhmien ja poliittisten voimien välillä”.
Ensimmäisinä kuukausinaan Rüütel onkin matkustellut ahkeraan Viron maaseudulla kaikenlaisissa kissanristiäisissä ja pitänyt yhteyttä takametsien miehiin, joita kutsutaan “toiseksi Viroksi” ja joka on pitkään ollut ns. unohdettua kansaa.
“Olen vieraillut Viron eri kolkissa ja nähnyt, kuinka suurta puutetta tunnetaan kaikkein alustavammastakin infosta, joka koskee taloudellisia ja poliittisia päätöksiä”, huokaa Rüütel.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
