KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Joulukuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Yhteiskunta: Arnold R��telist� tulossa Virolle mainettaan parempi presidentti

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Ilm.ee •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




Y h t e i s k u n t a:
Arnold R��telist� tulossa Virolle mainettaan parempi presidentti


�Voi ei!�, huokasivat monet virolaiset syyskuussa, kun k�vi selv�ksi, ett� Arnold R��tel on Viron seuraava presidentti. R��telin synneiksi laskettiin kommunistinen menneisyys ja kielitaidottomuus.

Arnold R��tel yritt�� l�hent�� Viron kansaa ja Viron poliitikoita, jotka h�nen mielest��n ovat vieraantuneet toisistaan.
Arnold R��tel yritt�� l�hent�� Viron kansaa ja Viron poliitikoita, jotka h�nen mielest��n ovat vieraantuneet toisistaan.

Ennen marraskuun lopussa tehty� valtiovierailua Suomeen antautui presidentti R��tel suomalaisten poliittisten toimittajien pommitettavaksi.
Ennen marraskuun lopussa tehty� valtiovierailua Suomeen antautui presidentti R��tel suomalaisten poliittisten toimittajien pommitettavaksi.



monet vertasivat h�nt� v�istyneeseen presidentti Lennart Meriin ja tulivat tulokseen, ett� R��tel ei ole puoleksikaan niin henkev� ja sharmikas johtaja, kuin Meri oli.
R��telin kaksi ensimm�ist� kuukautta ovat nyt ohi, samoin ensimm�inen virallinen valtiovierailu, jonka R��tel teki Suomeen. Aikaa on kulunut v�h�n, mutta silt� n�ytt��, ett� R��telist� on kehittym�ss� Virolle mainettaan parempi presidentti, jonka tekemisi� ei tarvitse kenenk��n h�vet�.

R��tel nosti heti EU- ja Nato- kannatusta

Arnold R��tel on jo enn�tt�nyt tehd� ensimm�iset palvelukset Viron yhteiskunnalle. H�nen ansiostaan ovat l�hteneet selv��n nousuun sek� Euroopan Unionin ett� Nato- j�senyyden kannatuslukemat.
Lokakuun lopulla kannatti Euroopan Unioniin liittymist� 52% Viron ��nioikeutetuista kansalaisista, kun syyskuussa hanketta tuki vain 48%. Se ei ehk� riitt�isi kansan��nestyksess� j�senyyteen saakka.
Haastattelututkimuksen tehneen firman Emor analyytikko Aivar Voog sanoo, ett� suuren todenn�k�isyyden mukaan mielipiteit� on muokannut juuri Arnold R��tel, jolla on tukeva asema vanhemman polven ja heikommin toimeentulevien virolaisten joukossa. Juuri siell� on ollut havaittavissa kaikkein voimakkainta eurovastaisuutta. Laskusuhdannetta el�v�st� p��ministeri Mart Laarista ei ole ollut apua Euroopan Unionin propagoimisessa - pikemminkin p�invastoin. Maalla asuvat v�h�tuloiset ihmiset ja el�kel�iset eiv�t l�htisi Laarin johdolla edes paratiisiin.
My�s Naton kannatus lis��ntyi Virossa. Syyskuun 11. p�iv�n terrorihy�kk�yk sen j�lkeen se oli alimmillaan 56%, mutta lokakuun lopuksi se oli noussut 66%: iin. Presidentinvirkansa ensimm�isin� kuukausina on Arnold R��tel systemaattisesti painottanut kaikissa esiintymisiss��n sit�, ett� Viron pit�� liitty� niin Euroopan Unionin kuin Natonkin kanssa. Samoin k�ytt�ytyi tietysti my�s edellinen presidentti Lennart Meri, mutta h�nen sanomansa meni perille nuorille ja koulutetuille. R��tel on saanut saman vankkurin vet�jiksi my�s el�kel�iset ja v�h�tuloiset.

Landsbergis antoi takauksen

Arnold R��tel on saanut tukea my�s vallan kummalliselta taholta. Joku aika sitten k�vi Virossa Liettuan oikeiston johtaja Vytautas Landsbergis. Virolainen toimittaja yritti panna Landsbergisin suuhun jotakin R��teli� vastaan, mutta toisin k�vi.
�Olen tehnyt paljon yhteisty�t� Arnold R��telin kanssa varsinkin Baltian maiden itsen�istyess� ja se sujui aina hyvin. Jos virolaiset eiv�t halua n�hd� R��teliss� enemp�� kuin entisen kommunistin, niin se on teid�n ongelmanne�, t�r�ytti Landsbergis, jota nyt viimeisen� voi Baltian maissa syytt�� kommunistisympatioista.

Ven�j� ongelmana

R��tel suunnittelee selv�sti aktiivisempaa ja my�nteisemp�� Ven�j�- politiikkaa, kuin Virossa on t�h�n asti ollut. Samalla h�n joutuu etenem��n varovaisesti. Virossa on vaikka kuinka paljon poliitikkoja, jotka ovat jonkin edistysaskeleen n�hdess��n valmiita karjaisemaan: �No niin! Nyt vanha bolshevikki l�ysi toisen samanlaisen!�
Suomen vierailullaan R��tel antoi ymm�rt��, ett� suhteet Ven�j��n voisivat olla samantapaiset kuin Suomella. Siihen on viel� kuitenkin matkaa, sill� virolaisilla on suhtautumisessa ven�l�isiin viel� enemm�n historiallista painolastia, kuin suomalaisilla.
Presidentti R��tel n�kee, ett� suhteiden rakentaminen tulee aloittaa taloudesta ja kaupasta: �Viron ja Ven�j�n suhteet tulee rakentaa reaaliselle ja loogiselle pohjalle, mik� tarkoittaa ennenkaikkea sit�, ett� tulee kehitt�� moilempia puolia kiinnostavat ja molemmille hy�dylliset taloudelliset suhteet�.
R��tel arvelee, ett� muut suhteet kehittyv�t luonnollisessa yhteisty�ss� ja ett� ongelmat v�hitellen poistuvat.
Ongelmiahan t�ll� hetkell� riitt��. Ven�j� ei ole suostunut allekirjoittamaan rajasopimusta Viron kanssa, vaikka kaikki tekniset asiat on ratkaistu ja rajaa valvotaan molemmin puolin. Asia maistuu poliittisesti uhkaavalta. Jos rajasopimusta ei ole ei voi olla rajaloukkaustakaan, vaikka kuinka hiipailee naapurin puolelle.
Toinen ongelma on tietenkin Viron tuotteiden kaksinkertainen tulli Ven�j�lle. Se jarruttaa vienti� tai ainakin tekee sen kalliimmaksi, kun tuotteita pit�� hivuttaa it��n Suomen tai Ukrainan kautta. Tuplatullit tosin poistuvat heti, jos Ven�j� p��see maailman kauppaj�rjest�n WTO: n j�seneksi. J�rjest� ei niit� hyv�ksy ja sit�paitsi uuden j�senen voi torjua mik� tahansa nykyisist� j�senmaista - esimerkiksi Viro.

Paljon odotuksia

Etenkin maalaiskansan joukossa odotetaan Arnold R��telilt� paljon. On kuulunut ��ni�, ett� nyt nousevat el�kkeet, nyt alkaa maatalous taas kannattaa... Tosiasiassa perustuslaki antaa presidentille hyvin v�h�n mahdollisuutta vaikuttaa p�iv�n politiikkaan. Jotain R��tel arvelee kuitenkin voivansa tehd�:
�Tarkoitan ennenkaikkea presidentin v�litt�v�� roolia eri eturyhmien ja poliittisten voimien v�lill�.
Ensimm�isin� kuukausinaan R��tel onkin matkustellut ahkeraan Viron maaseudulla kaikenlaisissa kissanristi�isiss� ja pit�nyt yhteytt� takametsien miehiin, joita kutsutaan �toiseksi Viroksi� ja joka on pitk��n ollut ns. unohdettua kansaa.
�Olen vieraillut Viron eri kolkissa ja n�hnyt, kuinka suurta puutetta tunnetaan kaikkein alustavammastakin infosta, joka koskee taloudellisia ja poliittisia p��t�ksi�, huokaa R��tel.


[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Hyttynen: Virossa velkojan oikeusturva ontuu
Alle 30 000 kruunun suuruiset laskut voi Virossa j�tt�� huoletta maksamatta.

Kokki suosittelee: Kananmaksaa paahtoleiv�ll�
Ravintola Lybeckin vanhempi kokki Karli Hein suosittelee pikkuannokseksi paistettua kananmaksaa, jonka voi korvata my�s kalkkunan maksalla.

Kolumni: Koirakuri ja kuri koer
Kuri koer tarkoittaa kyltti�, joka virolaisen on ripustettava portilleen tai ovelleen varoitukseksi vihaisesta piskist�. Postiljooneja pureskelevat talonvahdit eiv�t ole t�ss� maassa mik��n vitsi, vaan tosiasia. Karmeampiakin uutisia saa valitettavsti lukea lehdist�.

N�ist� puhutaan
• Euroviisuista jo kismaa
• Viro p��si valvonnasta
• Lis�� puolueita

P��kirjoitus: Pienuus Viron talouden pulma
Euroopan Unioniin sinnikk��sti ensimm�isten uusien j�senten joukossa pyrkiv� Viro on pahan ongelman edess�: Noin 1,4 miljoonine asukkaineen se on keskikokoisen eurooppalaisen kaupungin suuruinen ja markkina- alueena viel�kin pienempi, sill� virolaisen k�yt�ss� oleva ostovoima ei ole viel� l�hell�k��n Euroopan keskitasoa.

Talous: Virossa suunnitellaan ulkomaalaisille maatalousmaan ostamisen rajoittamista
Virossa suunnitellaan vakavissaan, ett� tulisi rajoittaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata - ja varsinkin maatalousmaan kauppoja pidet��n tuomittavina.

Talousuutiset
• Virolaisten keskipalkka ja -el�ke
• Virolaisyritykset tekiv�t vuonna 2000 voittoa
• Mainonnan m��r� Virossa kasvaa

Uutta ja uudistettua
• Tallinnan y�el�m�
• Ideoita kotiin
• Apteekkipalvelut

Viro tutuksi: Hiljaa, todella hiljaa, joulun kellot
Neuvostoliitossa ja Neuvosto- Eestiss� ei vietetty joulua, sill� joulu on uskonnollinen juhla. Joulupukin sijasta lapsille toi lahjoja uuden vuoden y�n� Pohjoisnavalla asuva Pakkasukko ja joulukuusien sijasta kodeissa kynttil�t paloivat uuden vuoden kuusissa. Perheiss� tietenkin istuttiin uuden vuoden pitop�yt��n.

Viron luonto: Tallinnan talvilinnut
Tallinnassa ja sen ymp�rist�ss� talvehtii paljon lintuja. Olosuhteet ovat hyv�t. Vesilinnuille tarjoaa parhaat paikat Tallinnan lahti.


Yhteydet | Mediakortti | Tilastotietoa
E-mail: guidetoimetus@hotmail.com
Copyright � 1999-2002 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]