 |
|
|
|
K o l u m n i:
Koirakuri ja kuri koer
|
 uri koer tarkoittaa kylttiä, joka virolaisen on ripustettava portilleen tai ovelleen varoitukseksi vihaisesta piskistä. Postiljooneja pureskelevat talonvahdit eivät ole tässä maassa mikään vitsi, vaan tosiasia. Karmeampiakin uutisia saa valitettavsti lukea lehdistä. Vuosi sitten kuoli nuori nainen suurten koirien käytyä päälle, sitten löydettiin Tartosta pienen pojan raadeltu ruumis, viimeksi kaksi vahtikoiraa järsi hengiltä työmaansa yövahdin.
Tarttolainen koiranpitäjä selvisi sakolla, koirat lopetettiin ja nyt on uusi petokarja kasvamassa, vaikka lupaa moiseen ei ko. henkilöllä enää ole. Lisää sakkoja. Naisen surmaajia ei ole tavoitettu, vahtikoirat lopetettiin ja asiaa selvitellään.
Vuosittain joutuu yli 3000 henkilöä turvatumaan lääkärin apuun lemmikieläinten puremien takia. Virossa ei peritä koiraveroa, mutta eipä ole juuri koirapuistojakaan. Koiran pitäminen käy valitettavan usein omistajalleen liian kalliiksi. Ratkaisu ongelmaan on helppo: rakki kadulle oman onnensa nojaan. Edes lopetuspiikkiin ei ainakaan eläkeläisillä ole varaa. Kaduilla vaeltelevat irtokoirat ovatkin varsinainen riesa, rokottamattomina ja isännättöminä niistä on tullut agressiivisia ja arvaamattomia. Virkavallalla on muutakin tekemistä kuin jahdata hylättyjä hauvoja. Tallinnassa toimii kodittomien elukoiden suojapaikka, mutta sen resurssit ottaa vastaan uusia hoivattavia, ovat hyvin rajoitetut. Apua sinne on annettu jopa Suomesta, paikalla on työskennellyt myös vapaaehtoisia suomalaisia.
Suomessa toimii Koirapakolaiset- niminen yhdistys, joka on vuoden mittaan tuonut Tallinnasta n. 100 koditonta koiraa. Eteenpäin ne myytiin muutamalla satasella, millä katettiin matka- yms. kulut. Nyt Suomen tulli ja maatalousministeriö ovat sitä mieltä, että pakolaiskoirista pitää maksaa tullimaksu ja arvonlisävero. Lisää kulkureita Tallinnan kaduille?
Hyvää rotukoiraa voi odottaa toisenlainen kohtalo. Se joutuu vorojen kynsiin. Näin kävi kolmen suomalaisnaisen viidelle ansioituneelle lemmikille, jotka voitokkaalta näyttelymatkalta palatessa olivat hetken autossa naisten poiketessa ostoksille. Niin auto kuin koirat vietiin vartijan silmien edestä. Onneksi suuren julkisuuskampanjan ja sinnikkäiden koiranomistajien sekä paikallisten koiraystävien avulla laihtuneet koirat löydettiin.
Mitähän virolainen haukku tuumaisi, jos tietäisi, että suomalaisille koirille tarjotaan nahkatakkeja, lentäjänlakkeja, ensiapulaukkuja, pehmoleluja kaiken muun maallisen hyvän lisäksi. Siirtyisivätköhän ne venepakolaisina lahden yli?
LAURA ROTKO
Yli 20 vuotta vähintään kahta koiraa kerralla hoitanut.
|
|
