 |
|
|
|
Virossa velkojan oikeusturva ontuu
|
Alle 30 000 kruunun suuruiset laskut voi Virossa j�tt�� huoletta maksamatta. Varsinkin jos on velkaa pienelle tai keskisuurelle yksityiselle yritykselle. Maassa ei ole protestilistaa tai muuta yhten�ist� julkista tietokantaa, jonne velkojat voisivat velallisensa ilmoittaa. Tavallisesti haluton velallinen pit�� haastaa oikeuteen. Oikeusprosessi vie aikaa ja ennen kaikkea maksaa paljon.
Lis�ksi velkojan on ennen ryhtymist��n mink��nlaisiin perint�toimiin hyv� varmistaa, ett� velan synnytt�neet sopimukset ovat kunnossa. Virossa kun ei ole tapana tehd� mit��n ilman kirjallista sopimusta. Sopimusteksti pit�� viel� tarkistuttaa osaavalla lakimiehell�.
Perinn�n ensimm�inen vaihe on kokeilla perint�toimistoa, joita on kahta eri tyyppi�. Tunnetut perint�toimistot ottavat toimeksiantomaksuna tavallisesti 500 kruunua tapaukselta. Se ei kyll�k��n takaa sit�, ett� asiakas saisi rahansa. Joskus tuntuu silt�, ett� jotkut perint�toimistot el�v�t pelk�st��n toimeksiantomaksuilla. Jos perint�toimisto saa kuitenkin velan peritty�, ei syntyneit� kuluja maksakaan velallinen vaan velkoja. Lis�ksi toimeksiantaja suorittaa perint�toimistolle velkasummasta noin 10 prosentin suuruisen palkkion. Tuntemattomammat perint�toimistot eiv�t ota toimeksiantomaksua, mutta laskuttavat perim�st��n summasta 20� 50 prosentin suuruisen palkkion.
Jos perint�toimisto ei saa velkoja perityksi, on ainoa vaihtoehto hakea rahoja oikeusteitse. Sit� varten pit�� palkata lakimies, joka laskuttaa 1 000� 2 500 kruunua tunnilta. Helpoissakin tapauksissa lakimiehen kulut nousevat useisiin tuhansiin kruunuihin.
Kun lakimies on sitten toimittanut tarpeelliset paperit oikeuteen, tekee oikeusistuin p��t�ksen siit� otetaanko juttu k�sittelyyn. Jos juttua k�sittelev� tuomari uskoo, ett� velallinen ei ole niin maksukykyinen, ett� pystyisi maksamaan valtiolle tulevat oikeudenk�yntikulut ja muut maksut, pit�� velkojan tallettaa noin 20 000 kruunun suuruinen takuumaksu, jonka valtio saa siin� tapauksessa, ett� velallinen on varaton.
 uuryrityksill� on varaa maksaa perint�kulut, jos niill� vain on halua ryhty� kalliiseen ja aikaa viev��n perint�operaatioon. Viron valtio huolehtii omista saatavistaan korkojen kanssa. Se nimitt�in perii viiv�styneist� veroista ja muista lakis��teisist� maksuista 0,12 prosentin koron � p�iv�ss�! Vuodessa se tekee vaatimattomat 43,8 prosenttia.
Velkojen perinn�n vaikeus ja kalleus koskettaa kovimmin pienyrityksi� ja nakertaa niiden uskoa yhteiskunnan kykyyn toimia oikeudenmukaisesti. Usein tilanne on sellainen, ett� koska pienyritys ei saa perityksi velkojaan, se ei pysty maksamaan valtiolle verojaan oikeaan aikaan ja joutuu n�in valtion harjoittaman koronkiskonnan uhriksi ja pahimmassa tapauksessa konkurssiin!
Rikolliset ovat oivaltaneet perinn�n vaikeudet. He py�ritt�v�t itse tai bulvaaniensa avulla edelleen velkaisia yrityksi��n ja j�tt�v�t omantunnon tuskitta laskunsa maksamatta. Ilman pelkoa mink��nlaisesta rangaistuksesta. Samalla rikastuen! Ehk�p� t�st� syyst� Virossa ei perint�� aina tehd�k��n lakien mukaisesti. Oman k�den oikeus on maan yleisin perint�keino.
H�TT�NEN
|
|
