 |
|
|
|
T a l o u s:
Virossa suunnitellaan ulkomaalaisille maatalousmaan ostamisen rajoittamista
|
Virossa suunnitellaan vakavissaan, että tulisi rajoittaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata - ja varsinkin maatalousmaan kauppoja pidetään tuomittavina.
| Virolaisen maanomistajan ongelma: Merenrantatontit kelpaavat, mutta peltomaita ei halua kukaan, ellei aivan pilkkahinnalla saa. |
| Viron suurinta puoluetta keskustaa johtaa veteraanipoliitikko Edgar Savisaar, joka haluaisi rajoittaa maan myymistä ulkomaalaisille. Puolentoista vuoden kuluttua pidettävien vaalien jälkeen se voisi olla mahdollista. |
| Italialainen Ernesto Preatoni on pelannut menestyksekkäästi virolaisilla kiinteistöillä. |
|
|
|
 iron suurin puolue Keskusta vaatii, että Viron tulee avata uudelleen neuvottelut Euroopan Unionin kanssa pääoman vapaata liikkumista käsittelevässä “korissa”, jota koskevat neuvottelut on jo lopetettu. Keskustaa kiinnostaa nimenomaan mahdollisuus rajoittaa maan myyntiä ulkomaalaisille. Populistinen aloite on nostanut keskustan kannatuksen 22 prosenttiin.
Maakysymys on Virossa historiallisestikin herkkä. Viron itsenäistyessä ensimmäistä kertaa yli 80 vuotta sitten kansallistettiin baltiansaksalaisten paroneiden suuret kartanot, joiden alaisuudessa monet virolaiset olivat raataneet torppareina ja jopa maaorjina.
Euroopan Unioni puolestaan edellyttää, että pääoman ja muiden tuotantopanosten, mukaanlukien maa, on oltava vapaasti ostettavissa ja myytävissä. Monetkin Euroopan Unionin ehdokasmaat ovat haranneet vastaan juuri maakysymyksessä. Esimerkiksi Puolassa on yritetty käydä kauppaa maakysymyksellä ja työvoiman vapaalla liikkumisella. Kun EU- maat ovat halunneet ylimenokautta Puolan työvoiman liikkumiselle on Puola vaatinut vastaavaa ylimenoaikaa maan myymiselle EU: n kansalaisille.
Peltomaa on Virossa halpaa
Maan hinta on Virossakin noussut, mutta nousu on koskenut kaupunkien keskustatontteja ja huvilarakentamiseen sopivia rantatontteja. Peltomaa syvällä maaseudulla ei suuria maksa, hehtaarihinta on useimmiten alle 1000 markkaa. Hinta on suhteessa maan mahdolliseen tuottavuuteen, joka on Virossa matala.
Maan hintaa laskee edelleen se, että sitä on tarjolla. Uuden itsenäisyyden aikoina maata on palautettu entisille omistajille tai heidän jälkeläisilleen roppakaupalla. Jos omistajalla ei ole varoja investoida tehomaatalouteen jäävät suuretkin maaomaisuudet tyhjän panttina seisomaan. Pankit eivät erityisen mielellään ota takuiksi vähäarvoisia peltomaita. Niinpä ei jääkään muuta ratkaisua, kuin myydä maa. Usein se menee naapuritilan isännälle, joka on saanut maatalousyrityksensä pyörimään, mutta joskus myös ulkomaalaiselle, joka luottaa maatalousmaan hintojen kohoamiseen. Jos Viro EU: n jäsenenä saisi maataloustuotteilleen edes osan nykyisistä tukiaisista, voisi seurauksena olla maatalousmaan hintojen nousu.
Presidentti pelkää maakeinottelua
Kissan on nostanut pöydälle myös Viron uusi presidentti Arnold Rüütel, joka entisenä Viron maataloudellisen korkeakoulun rehtorina seuraa tarkkaan, kuinka maalla eletään.
Alkuun Rüütel puhui yleisesti ulkomaalaisille tapahtuvan maan myynnin rajoittamisesta, mutta sitten hän tarkensi vastustavansa maakeinottelua.
Rüütel näkee ongelman siinäkin, että Viro avasi rajansa vapaiksi EU: n tuetulle maataloudelle: “Meidän maamiehet eivät tietenkään ole sellaisissa oloissa kilpailukykyisiä, kun eivät saa niitä tukiaisia, jotka EU mahdollistaa. Maataloudelle ei ole toimivaa talousympäristöä, minkä takia maan hinta on matala. Jotain maksavat vain merenrannat ja luonnonkauniit paikat ja nekin hinnat ovat monta kertaa matalammat kuin muualla maailmassa. Sen takia on epärealistista myydä maata ihan niin, että kuka tahtoo voi tulla ja ostaa”, huokailee Rüütel.
Presidentti ei tietenkään voi muuttaa voimassaolevaa lakia, joka antaa ulkomaalaiselle maanostajalle varsin vapaat kädet. Rajoitettu on oikeastaan vain mahdollisuutta myydä Viron itärajan pinnasta maata Venäjän kansalaisille.
Maamurheet voivat jarruttaa Viron EU- jäsenyyttä
Viron keskustapuolueen aloitteessa vaaditaan jo neuvotellun pääoman vapaata liikkumista koskevan paketin purkamista. Keskustapuolue haluaa Virolle joko ylimenokautta tai suorastaan pysyvää poikkeusta pelto- ja metsämaan sekä saarilla sijaitsevan maan myyntiin.
Viron pääministerin ulkopoliittinen neuvonantaja Simmu Tiik sanoo, että maan myyntimahdollisuus myös ulkomaalaisille oli säädetty Viron lainsäädännössä jo ennen EU- neuvottelujen aloittamista:
“Ei ole tiedossa valtioita, jotka olisivat EU: n jäsenyyteen astuessaan alkaneet kiristää myyntiehtoja”, sanoo Tiik.
Maabisnestä on Virossa tehty menestyksellisesti koko uuden itsenäisyyden ajan. Yksi suurimmista kiinteistömagnaateista on Italiasta Viroon siirtynyt Ernesto Preatoni, joka on tienannut miljardeja virolaisella maalla ja rakennuksilla. Tosin Preatonia eivät ole maatalousmaat suuremmin kiinnostaneet: Hän ja hänen firmansa Pro Kapital operoivat kaupunkien keskustoissa.
Myös Viron valtio ja tarkemmin sanottuna sen metsähallitusta vastaava elin ovat havainneet maabisneksen. Se hallitsee noin miljoonaa hehtaaria valtion metsiä ja suunnittelee myyvänsän alasta noin 20% yksityisille. Ainakin huonompikasvuisia matsämaita haluttaisiin myydä kesämökkitonteiksi. Ensimmäiset kokeet tehdään ensi keväänä Dirhamin niemellä Viron luoteisrannikolla.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik ja Postimees]
|
|
