 |
|
|
|
T a l o u s:
Virossa suunnitellaan ulkomaalaisille maatalousmaan ostamisen rajoittamista
|
Virossa suunnitellaan vakavissaan, ett� tulisi rajoittaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata - ja varsinkin maatalousmaan kauppoja pidet��n tuomittavina.
| Virolaisen maanomistajan ongelma: Merenrantatontit kelpaavat, mutta peltomaita ei halua kukaan, ellei aivan pilkkahinnalla saa. |
| Viron suurinta puoluetta keskustaa johtaa veteraanipoliitikko Edgar Savisaar, joka haluaisi rajoittaa maan myymist� ulkomaalaisille. Puolentoista vuoden kuluttua pidett�vien vaalien j�lkeen se voisi olla mahdollista. |
| Italialainen Ernesto Preatoni on pelannut menestyksekk��sti virolaisilla kiinteist�ill�. |
|
|
|
 iron suurin puolue Keskusta vaatii, ett� Viron tulee avata uudelleen neuvottelut Euroopan Unionin kanssa p��oman vapaata liikkumista k�sittelev�ss� �korissa�, jota koskevat neuvottelut on jo lopetettu. Keskustaa kiinnostaa nimenomaan mahdollisuus rajoittaa maan myynti� ulkomaalaisille. Populistinen aloite on nostanut keskustan kannatuksen 22 prosenttiin.
Maakysymys on Virossa historiallisestikin herkk�. Viron itsen�istyess� ensimm�ist� kertaa yli 80 vuotta sitten kansallistettiin baltiansaksalaisten paroneiden suuret kartanot, joiden alaisuudessa monet virolaiset olivat raataneet torppareina ja jopa maaorjina.
Euroopan Unioni puolestaan edellytt��, ett� p��oman ja muiden tuotantopanosten, mukaanlukien maa, on oltava vapaasti ostettavissa ja myyt�viss�. Monetkin Euroopan Unionin ehdokasmaat ovat haranneet vastaan juuri maakysymyksess�. Esimerkiksi Puolassa on yritetty k�yd� kauppaa maakysymyksell� ja ty�voiman vapaalla liikkumisella. Kun EU- maat ovat halunneet ylimenokautta Puolan ty�voiman liikkumiselle on Puola vaatinut vastaavaa ylimenoaikaa maan myymiselle EU: n kansalaisille.
Peltomaa on Virossa halpaa
Maan hinta on Virossakin noussut, mutta nousu on koskenut kaupunkien keskustatontteja ja huvilarakentamiseen sopivia rantatontteja. Peltomaa syv�ll� maaseudulla ei suuria maksa, hehtaarihinta on useimmiten alle 1000 markkaa. Hinta on suhteessa maan mahdolliseen tuottavuuteen, joka on Virossa matala.
Maan hintaa laskee edelleen se, ett� sit� on tarjolla. Uuden itsen�isyyden aikoina maata on palautettu entisille omistajille tai heid�n j�lkel�isilleen roppakaupalla. Jos omistajalla ei ole varoja investoida tehomaatalouteen j��v�t suuretkin maaomaisuudet tyhj�n panttina seisomaan. Pankit eiv�t erityisen mielell��n ota takuiksi v�h�arvoisia peltomaita. Niinp� ei j��k��n muuta ratkaisua, kuin myyd� maa. Usein se menee naapuritilan is�nn�lle, joka on saanut maatalousyrityksens� py�rim��n, mutta joskus my�s ulkomaalaiselle, joka luottaa maatalousmaan hintojen kohoamiseen. Jos Viro EU: n j�senen� saisi maataloustuotteilleen edes osan nykyisist� tukiaisista, voisi seurauksena olla maatalousmaan hintojen nousu.
Presidentti pelk�� maakeinottelua
Kissan on nostanut p�yd�lle my�s Viron uusi presidentti Arnold R��tel, joka entisen� Viron maataloudellisen korkeakoulun rehtorina seuraa tarkkaan, kuinka maalla elet��n.
Alkuun R��tel puhui yleisesti ulkomaalaisille tapahtuvan maan myynnin rajoittamisesta, mutta sitten h�n tarkensi vastustavansa maakeinottelua.
R��tel n�kee ongelman siin�kin, ett� Viro avasi rajansa vapaiksi EU: n tuetulle maataloudelle: �Meid�n maamiehet eiv�t tietenk��n ole sellaisissa oloissa kilpailukykyisi�, kun eiv�t saa niit� tukiaisia, jotka EU mahdollistaa. Maataloudelle ei ole toimivaa talousymp�rist��, mink� takia maan hinta on matala. Jotain maksavat vain merenrannat ja luonnonkauniit paikat ja nekin hinnat ovat monta kertaa matalammat kuin muualla maailmassa. Sen takia on ep�realistista myyd� maata ihan niin, ett� kuka tahtoo voi tulla ja ostaa�, huokailee R��tel.
Presidentti ei tietenk��n voi muuttaa voimassaolevaa lakia, joka antaa ulkomaalaiselle maanostajalle varsin vapaat k�det. Rajoitettu on oikeastaan vain mahdollisuutta myyd� Viron it�rajan pinnasta maata Ven�j�n kansalaisille.
Maamurheet voivat jarruttaa Viron EU- j�senyytt�
Viron keskustapuolueen aloitteessa vaaditaan jo neuvotellun p��oman vapaata liikkumista koskevan paketin purkamista. Keskustapuolue haluaa Virolle joko ylimenokautta tai suorastaan pysyv�� poikkeusta pelto- ja mets�maan sek� saarilla sijaitsevan maan myyntiin.
Viron p��ministerin ulkopoliittinen neuvonantaja Simmu Tiik sanoo, ett� maan myyntimahdollisuus my�s ulkomaalaisille oli s��detty Viron lains��d�nn�ss� jo ennen EU- neuvottelujen aloittamista:
�Ei ole tiedossa valtioita, jotka olisivat EU: n j�senyyteen astuessaan alkaneet kirist�� myyntiehtoja�, sanoo Tiik.
Maabisnest� on Virossa tehty menestyksellisesti koko uuden itsen�isyyden ajan. Yksi suurimmista kiinteist�magnaateista on Italiasta Viroon siirtynyt Ernesto Preatoni, joka on tienannut miljardeja virolaisella maalla ja rakennuksilla. Tosin Preatonia eiv�t ole maatalousmaat suuremmin kiinnostaneet: H�n ja h�nen firmansa Pro Kapital operoivat kaupunkien keskustoissa.
My�s Viron valtio ja tarkemmin sanottuna sen mets�hallitusta vastaava elin ovat havainneet maabisneksen. Se hallitsee noin miljoonaa hehtaaria valtion metsi� ja suunnittelee myyv�ns�n alasta noin 20% yksityisille. Ainakin huonompikasvuisia mats�maita haluttaisiin myyd� kes�m�kkitonteiksi. Ensimm�iset kokeet tehd��n ensi kev��n� Dirhamin niemell� Viron luoteisrannikolla.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik ja Postimees]
|
|
