KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Joulukuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Talous: Virossa suunnitellaan ulkomaalaisille maatalousmaan ostamisen rajoittamista

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Ilm.ee •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




T a l o u s:
Virossa suunnitellaan ulkomaalaisille maatalousmaan ostamisen rajoittamista


Virossa suunnitellaan vakavissaan, ett� tulisi rajoittaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata - ja varsinkin maatalousmaan kauppoja pidet��n tuomittavina.

Virolaisen maanomistajan ongelma: Merenrantatontit kelpaavat, mutta peltomaita ei halua kukaan, ellei aivan pilkkahinnalla saa.
Virolaisen maanomistajan ongelma: Merenrantatontit kelpaavat, mutta peltomaita ei halua kukaan, ellei aivan pilkkahinnalla saa.

Viron suurinta puoluetta keskustaa johtaa veteraanipoliitikko Edgar Savisaar, joka haluaisi rajoittaa maan myymist� ulkomaalaisille. Puolentoista vuoden kuluttua pidett�vien vaalien j�lkeen se voisi olla mahdollista.
Viron suurinta puoluetta keskustaa johtaa veteraanipoliitikko Edgar Savisaar, joka haluaisi rajoittaa maan myymist� ulkomaalaisille. Puolentoista vuoden kuluttua pidett�vien vaalien j�lkeen se voisi olla mahdollista.

Italialainen Ernesto Preatoni on pelannut menestyksekk��sti virolaisilla kiinteist�ill�.
Italialainen Ernesto Preatoni on pelannut menestyksekk��sti virolaisilla kiinteist�ill�.



viron suurin puolue Keskusta vaatii, ett� Viron tulee avata uudelleen neuvottelut Euroopan Unionin kanssa p��oman vapaata liikkumista k�sittelev�ss� �korissa�, jota koskevat neuvottelut on jo lopetettu. Keskustaa kiinnostaa nimenomaan mahdollisuus rajoittaa maan myynti� ulkomaalaisille. Populistinen aloite on nostanut keskustan kannatuksen 22 prosenttiin.
Maakysymys on Virossa historiallisestikin herkk�. Viron itsen�istyess� ensimm�ist� kertaa yli 80 vuotta sitten kansallistettiin baltiansaksalaisten paroneiden suuret kartanot, joiden alaisuudessa monet virolaiset olivat raataneet torppareina ja jopa maaorjina.
Euroopan Unioni puolestaan edellytt��, ett� p��oman ja muiden tuotantopanosten, mukaanlukien maa, on oltava vapaasti ostettavissa ja myyt�viss�. Monetkin Euroopan Unionin ehdokasmaat ovat haranneet vastaan juuri maakysymyksess�. Esimerkiksi Puolassa on yritetty k�yd� kauppaa maakysymyksell� ja ty�voiman vapaalla liikkumisella. Kun EU- maat ovat halunneet ylimenokautta Puolan ty�voiman liikkumiselle on Puola vaatinut vastaavaa ylimenoaikaa maan myymiselle EU: n kansalaisille.

Peltomaa on Virossa halpaa

Maan hinta on Virossakin noussut, mutta nousu on koskenut kaupunkien keskustatontteja ja huvilarakentamiseen sopivia rantatontteja. Peltomaa syv�ll� maaseudulla ei suuria maksa, hehtaarihinta on useimmiten alle 1000 markkaa. Hinta on suhteessa maan mahdolliseen tuottavuuteen, joka on Virossa matala.
Maan hintaa laskee edelleen se, ett� sit� on tarjolla. Uuden itsen�isyyden aikoina maata on palautettu entisille omistajille tai heid�n j�lkel�isilleen roppakaupalla. Jos omistajalla ei ole varoja investoida tehomaatalouteen j��v�t suuretkin maaomaisuudet tyhj�n panttina seisomaan. Pankit eiv�t erityisen mielell��n ota takuiksi v�h�arvoisia peltomaita. Niinp� ei j��k��n muuta ratkaisua, kuin myyd� maa. Usein se menee naapuritilan is�nn�lle, joka on saanut maatalousyrityksens� py�rim��n, mutta joskus my�s ulkomaalaiselle, joka luottaa maatalousmaan hintojen kohoamiseen. Jos Viro EU: n j�senen� saisi maataloustuotteilleen edes osan nykyisist� tukiaisista, voisi seurauksena olla maatalousmaan hintojen nousu.

Presidentti pelk�� maakeinottelua

Kissan on nostanut p�yd�lle my�s Viron uusi presidentti Arnold R��tel, joka entisen� Viron maataloudellisen korkeakoulun rehtorina seuraa tarkkaan, kuinka maalla elet��n.
Alkuun R��tel puhui yleisesti ulkomaalaisille tapahtuvan maan myynnin rajoittamisesta, mutta sitten h�n tarkensi vastustavansa maakeinottelua.
R��tel n�kee ongelman siin�kin, ett� Viro avasi rajansa vapaiksi EU: n tuetulle maataloudelle: �Meid�n maamiehet eiv�t tietenk��n ole sellaisissa oloissa kilpailukykyisi�, kun eiv�t saa niit� tukiaisia, jotka EU mahdollistaa. Maataloudelle ei ole toimivaa talousymp�rist��, mink� takia maan hinta on matala. Jotain maksavat vain merenrannat ja luonnonkauniit paikat ja nekin hinnat ovat monta kertaa matalammat kuin muualla maailmassa. Sen takia on ep�realistista myyd� maata ihan niin, ett� kuka tahtoo voi tulla ja ostaa�, huokailee R��tel.
Presidentti ei tietenk��n voi muuttaa voimassaolevaa lakia, joka antaa ulkomaalaiselle maanostajalle varsin vapaat k�det. Rajoitettu on oikeastaan vain mahdollisuutta myyd� Viron it�rajan pinnasta maata Ven�j�n kansalaisille.

Maamurheet voivat jarruttaa Viron EU- j�senyytt�

Viron keskustapuolueen aloitteessa vaaditaan jo neuvotellun p��oman vapaata liikkumista koskevan paketin purkamista. Keskustapuolue haluaa Virolle joko ylimenokautta tai suorastaan pysyv�� poikkeusta pelto- ja mets�maan sek� saarilla sijaitsevan maan myyntiin.
Viron p��ministerin ulkopoliittinen neuvonantaja Simmu Tiik sanoo, ett� maan myyntimahdollisuus my�s ulkomaalaisille oli s��detty Viron lains��d�nn�ss� jo ennen EU- neuvottelujen aloittamista:
�Ei ole tiedossa valtioita, jotka olisivat EU: n j�senyyteen astuessaan alkaneet kirist�� myyntiehtoja�, sanoo Tiik.
Maabisnest� on Virossa tehty menestyksellisesti koko uuden itsen�isyyden ajan. Yksi suurimmista kiinteist�magnaateista on Italiasta Viroon siirtynyt Ernesto Preatoni, joka on tienannut miljardeja virolaisella maalla ja rakennuksilla. Tosin Preatonia eiv�t ole maatalousmaat suuremmin kiinnostaneet: H�n ja h�nen firmansa Pro Kapital operoivat kaupunkien keskustoissa.
My�s Viron valtio ja tarkemmin sanottuna sen mets�hallitusta vastaava elin ovat havainneet maabisneksen. Se hallitsee noin miljoonaa hehtaaria valtion metsi� ja suunnittelee myyv�ns�n alasta noin 20% yksityisille. Ainakin huonompikasvuisia mats�maita haluttaisiin myyd� kes�m�kkitonteiksi. Ensimm�iset kokeet tehd��n ensi kev��n� Dirhamin niemell� Viron luoteisrannikolla.


[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik ja Postimees]






Hyttynen: Virossa velkojan oikeusturva ontuu
Alle 30 000 kruunun suuruiset laskut voi Virossa j�tt�� huoletta maksamatta.

Kokki suosittelee: Kananmaksaa paahtoleiv�ll�
Ravintola Lybeckin vanhempi kokki Karli Hein suosittelee pikkuannokseksi paistettua kananmaksaa, jonka voi korvata my�s kalkkunan maksalla.

Kolumni: Koirakuri ja kuri koer
Kuri koer tarkoittaa kyltti�, joka virolaisen on ripustettava portilleen tai ovelleen varoitukseksi vihaisesta piskist�. Postiljooneja pureskelevat talonvahdit eiv�t ole t�ss� maassa mik��n vitsi, vaan tosiasia. Karmeampiakin uutisia saa valitettavsti lukea lehdist�.

N�ist� puhutaan
• Euroviisuista jo kismaa
• Viro p��si valvonnasta
• Lis�� puolueita

P��kirjoitus: Pienuus Viron talouden pulma
Euroopan Unioniin sinnikk��sti ensimm�isten uusien j�senten joukossa pyrkiv� Viro on pahan ongelman edess�: Noin 1,4 miljoonine asukkaineen se on keskikokoisen eurooppalaisen kaupungin suuruinen ja markkina- alueena viel�kin pienempi, sill� virolaisen k�yt�ss� oleva ostovoima ei ole viel� l�hell�k��n Euroopan keskitasoa.

Talousuutiset
• Virolaisten keskipalkka ja -el�ke
• Virolaisyritykset tekiv�t vuonna 2000 voittoa
• Mainonnan m��r� Virossa kasvaa

Uutta ja uudistettua
• Tallinnan y�el�m�
• Ideoita kotiin
• Apteekkipalvelut

Viro tutuksi: Hiljaa, todella hiljaa, joulun kellot
Neuvostoliitossa ja Neuvosto- Eestiss� ei vietetty joulua, sill� joulu on uskonnollinen juhla. Joulupukin sijasta lapsille toi lahjoja uuden vuoden y�n� Pohjoisnavalla asuva Pakkasukko ja joulukuusien sijasta kodeissa kynttil�t paloivat uuden vuoden kuusissa. Perheiss� tietenkin istuttiin uuden vuoden pitop�yt��n.

Viron luonto: Tallinnan talvilinnut
Tallinnassa ja sen ymp�rist�ss� talvehtii paljon lintuja. Olosuhteet ovat hyv�t. Vesilinnuille tarjoaa parhaat paikat Tallinnan lahti.

Yhteiskunta: Arnold R��telist� tulossa Virolle mainettaan parempi presidentti
�Voi ei!�, huokasivat monet virolaiset syyskuussa, kun k�vi selv�ksi, ett� Arnold R��tel on Viron seuraava presidentti. R��telin synneiksi laskettiin kommunistinen menneisyys ja kielitaidottomuus.


Yhteydet | Mediakortti | Tilastotietoa
E-mail: guidetoimetus@hotmail.com
Copyright � 1999-2002 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]