KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Joulukuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Viro tutuksi: Hiljaa, todella hiljaa, joulun kellot

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Ilm.ee •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




V i r o   t u t u k s i:
Hiljaa, todella hiljaa, joulun kellot


Neuvostoliitossa ja Neuvosto- Eestiss� ei vietetty joulua, sill� joulu on uskonnollinen juhla. Joulupukin sijasta lapsille toi lahjoja uuden vuoden y�n� Pohjoisnavalla asuva Pakkasukko ja joulukuusien sijasta kodeissa kynttil�t paloivat uuden vuoden kuusissa. Perheiss� tietenkin istuttiin uuden vuoden pitop�yt��n.

Vihre� oli joulun v�ri.
Vihre� oli joulun v�ri.

Joulupukki oli porvarillista hapatusta, Pakkasukko oli se oikea.
Joulupukki oli porvarillista hapatusta, Pakkasukko oli se oikea.



tallinnan neuvostoaikainen kaupunginjohto oli ilmeisesti koottu t�ysist� tomppeleista. Kysymys oli ainoastaan uuden vuoden kuusien myynnist�. Virallisten ohjeiden mukaan niiden myynti olisi pit�nyt aloittaa vasta 27.- 28. joulukuuta. Kaikki olisivat siten saaneet tuoreen puun ja kuusten v��rink�ytt� olisi samalla estetty.
Tumpelot Tallinnan kaupunginjohtajat meniv�t kuitenkin antamaan joka vuosi uuden vuoden kuusille myyntiluvan jo 22.- 23. joulukuuta. Kauniit kuuset myyd��n aina ensiksi, joten kaikilla oli kiire ostaa. Aikainen myyntiaika mahdollisesti kuusien v��rink�yt�n. Oli mahdoton erottaa kuka osti itselleen uuden vuoden kuusen ja kuka porvarillista hapatusta edustavan joulukuusen. Todella kiusallinen tilanne.
Aluksi joulun vastaisuus NeuvostoEestiss� oli todella tiukkaa. Kun Viro oli �vapautettu� 1944, v�ke� alettiin opettaa uuden is�nn�n tavoille. Joulua vietettiin salaa. Verhot ikkunoissa poltettiin kynttil�it� ja rohkeimmilla oli jopa pieni joulukuusi jossain nurkassa. Usein joku �koputti� eli ilmoitti naapurin joulunvietosta �sinne minne pit��kin� eli turvallisuusviranomaisille. Ty�paikalla tuli sitten vaikeuksia.

Protesti kirkossa

K�ytiin my�s joulukirkossa. Joulujumalanpalvelukset olivat illalla, ty�p�iv�n j�lkeen. Opettajat pantiin vastaamaan oppilaittensa aatteellisesta kasvatuksesta, ja monesti oli kirkon ovella opettaja repim�ss� lapsia pois vanhempiensa seurasta. Opettajien velvollisuuksiin kuului my�s selvitt�� keiden oppilaiden kodeissa joulua vietettiin. Viaton kysymys; �Mit� joulupukki teille toi� toi tuloksena nimilistan joka kulkeutui �sinne minne pit��kin�.
Stalinin kuoltua kuria h�ll�ttiin, joulun vietto ei ollut en�� vaarallista, ainoastaan kielletty�. Joulua vainottiin koska se oli kristillinen juhla. Uskonto taas oli Leninin mukaan �oopiumia kansalle�, ja uskonnollisuus tuli kitke� pois tieteellisen maailmankatsomuksen jaloista. Oikeastaan ainoa kristillinen tilaisuus johon kunnon kommunisti saattoi osallistua uraansa vaarantamatta oli hautajaiset. Katsottiin, ett� osallistuminen ei ollut henkil�kohtainen valinta vaan vainajan kunnioittamista.
Joulukirkon suosio kasvoi 60- ja 70- luvuilla. Kirkossa k�yminen oli er��nlainen protesti vallitsevaa yhteiskuntaj�rjestelm�� kohtaan ja iltaisin, etenkin kaupungeissa, piti j�rjest�� useita per�kk�isi� jumalanpalveluksia jotta kaikki halukkaat mahtuisivat.
Kotona joulunvietto jatkui vahvana perinteen�. Jouluruokien valmistaminen oli haaste sin�ns�, mit��n ei tietenk��n saanut kaupasta ja jo pelk�st��n raakaaineiden hankkiminen vaati perheen�ideilt� k�sitt�m�tt�m�n paljon aikaa ja vaivaa, makkaroiden ja sylttyjen valmistamisesta puhumattakaan. Perinteinen joulup�yt� notkui kuitenkin joka kodissa, se oli kunnia- asia, se oli pakko olla, ja pakon edess� tehd��n ihmeit�.
Jouluaatto ja joulup�iv� olivat tietenkin tavallisia ty�p�ivi� joten joulunvietto tapahtui iltaisin ja perhepiiriss�.

Viralliseksi pyh�p�iv�ksi

Ensimm�ist� kertaa joulua uskallettiin n�kyv�sti juhlia 1987 jolloin Virossa oli jo alkanut pyrkimys itsen�istymiseen. Mutta vasta seuraavana, laulavan vallankumouksen vuotena, parlamentti tohti julistaa joulupyh�t pyh�p�iviksi ja joulua vietettiin virallisesti ja luvan kanssa. Samoihin aikoihin Viroon tuli my�s virallinen Joulupukki, Suomesta tietenkin, ja Nesteen kustantamana. Joulupukki liikkui julkisuudessa, jutteli lasten kanssa ja jakoi makeisia. Jokainen virolaislapsi tiet�� nyt, ett� oikea Joulupukki asuu Korvatuntunturilla eik� miss��n Pohjoisnavalla.
Monessa perheess� jouluperinteet olivat ehtineet katketa ja jouluruokien teko taito kadota. Niinp� virolaisissa lehdiss� oli pitk�lti 90- luvulle aina joulun alla laajoja artikkeleita siit� kuinka sit� joulua pit�� viett�� ja kuinka jouluruokia laitetaan. T�m� �oikean joulunvieton� informaatio on osaltaan normittanut virolaista joulua ja yhten�ist�nyt jouluperinnett�.
Vasta 90- luvun puoliv�liss� punainen alkoi tulla joulun v�riksi. Alkuaikoina punav�riin liittyi liian paljon politiikkaa ja joulukoristeet olivat kultaa ja vihre��. Samoin alkuvuosina joulukortit olivat korostuneen uskonnollisia ja n�in erottuivat talvisista uuden vuoden korteista. Viro teki rahauudistuksen kes�kuussa 1992 ja aluksi palkat olivat noin sata markkaa kuukaudessa. Vasta alkukev��st� 1993 palkkojen nousu ylitti hintojen nousun ja ihmiset lakkasivat k�yhtym�st�. T�m� n�kyi vuoden 1993 jouluna. Silloin kaupoista loppuivat Barbit, vaikka yksi ihailtu nukke maksoi yli is�n viikkopalkan. Legotkin olivat loppua, mutta niit� sent��n saatiin viime tipassa lis��. Oli eletty taloudellisesti ras kaita aikoja, ensin ruplan hyperinflaatio 1991- 92, sitten raju rahauudistus, arki oli raskasta ja rahat eiv�t oikein riitt�neet edes v�ltt�m�tt�m��n el�miseen. Silti heti kun siihen oli edes pieni mahdollisuus, vanhemmat tinkiv�t kaikesta muusta ostaakseen lapsilleen sellaiset joululahjat joista lapset tuskin edes uskalsivat unelmoida.
Nyky��n joulunvietto Virossa on muuttunut normaaliksi. Viron elintarviketeollisuus on koonnut itsens� ja jouluherkkuja notkuvat kauppojen kylm�tiskit, en�� ei perheen�idin tarvitse y�t� my�ten tehd� verimakkaraa. Joulukirkko on edelleen suosiossa, mutta suosio on laskenut, en�� se ei ole poliittinen protesti. Joulu on kaupallistunut ja kaupallista joulua kritikoidaan aivan kuin Suomessakin. Erona on kuitenkin se, ett� vanhan ajan jouluja, Virossa salajouluja, ei haikailla takaisin. Joulunhenki tai pikemminkin sen puute kyll� puhuttaa, aivan kuten Suomessakin.


[Teksti: Antti Sarasmo]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Hyttynen: Virossa velkojan oikeusturva ontuu
Alle 30 000 kruunun suuruiset laskut voi Virossa j�tt�� huoletta maksamatta.

Kokki suosittelee: Kananmaksaa paahtoleiv�ll�
Ravintola Lybeckin vanhempi kokki Karli Hein suosittelee pikkuannokseksi paistettua kananmaksaa, jonka voi korvata my�s kalkkunan maksalla.

Kolumni: Koirakuri ja kuri koer
Kuri koer tarkoittaa kyltti�, joka virolaisen on ripustettava portilleen tai ovelleen varoitukseksi vihaisesta piskist�. Postiljooneja pureskelevat talonvahdit eiv�t ole t�ss� maassa mik��n vitsi, vaan tosiasia. Karmeampiakin uutisia saa valitettavsti lukea lehdist�.

N�ist� puhutaan
• Euroviisuista jo kismaa
• Viro p��si valvonnasta
• Lis�� puolueita

P��kirjoitus: Pienuus Viron talouden pulma
Euroopan Unioniin sinnikk��sti ensimm�isten uusien j�senten joukossa pyrkiv� Viro on pahan ongelman edess�: Noin 1,4 miljoonine asukkaineen se on keskikokoisen eurooppalaisen kaupungin suuruinen ja markkina- alueena viel�kin pienempi, sill� virolaisen k�yt�ss� oleva ostovoima ei ole viel� l�hell�k��n Euroopan keskitasoa.

Talous: Virossa suunnitellaan ulkomaalaisille maatalousmaan ostamisen rajoittamista
Virossa suunnitellaan vakavissaan, ett� tulisi rajoittaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata - ja varsinkin maatalousmaan kauppoja pidet��n tuomittavina.

Talousuutiset
• Virolaisten keskipalkka ja -el�ke
• Virolaisyritykset tekiv�t vuonna 2000 voittoa
• Mainonnan m��r� Virossa kasvaa

Uutta ja uudistettua
• Tallinnan y�el�m�
• Ideoita kotiin
• Apteekkipalvelut

Viron luonto: Tallinnan talvilinnut
Tallinnassa ja sen ymp�rist�ss� talvehtii paljon lintuja. Olosuhteet ovat hyv�t. Vesilinnuille tarjoaa parhaat paikat Tallinnan lahti.

Yhteiskunta: Arnold R��telist� tulossa Virolle mainettaan parempi presidentti
�Voi ei!�, huokasivat monet virolaiset syyskuussa, kun k�vi selv�ksi, ett� Arnold R��tel on Viron seuraava presidentti. R��telin synneiksi laskettiin kommunistinen menneisyys ja kielitaidottomuus.


Yhteydet | Mediakortti | Tilastotietoa
E-mail: guidetoimetus@hotmail.com
Copyright � 1999-2002 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]