 |
|
|
|
V i r o n l u o n t o:
Tallinnan talvilinnut
|
Tallinnassa ja sen ymp�rist�ss� talvehtii paljon lintuja. Olosuhteet ovat hyv�t. Vesilinnuille tarjoaa parhaat paikat Tallinnan lahti.
| Kyhmyjoutsen on kotiutunut Tallinnan lahdelle my�s talviseksi asukkaaksi. Seurana sill� on paljon pienempi� vesilintuja. |
|
|
|
 e j��tyy harvoin t�ysin umpeen, sill� lahti on avoin pohjois- ja l�nsituulille, jotka nakkaavat jo muodostuneen j��n rannoille. Toinen tekij�, joka pit�� lahden avoinna, on tietenkin jatkuva laivaliikenne.
Muut kuin vesilinnut l�yt�v�t talvehtimiskohtia puutarhakaupunginosista, kuten esim. N�mme ja Pirita. Sielt� l�ytyy aina jotakin murua kupuun ja sit�paitsi monet omakotitalojen asukkaat sy�tt�v�t lintuja tunnollisesti l�pi talven.
Tallinnan lahden rannoilla on talvisin n�ht�v�n� satoja ellei tuhansia kyhmyjoutsenia, jotka eiv�t ole vaivautuneet lent�m��n kauemmaksi talvehtimaan. Joinakin pakkastalvina ovat joutsenet j��neet pulaan, jolloin tallinnalaiset ovat massaliikkeen� s�nn�nneet niit� sy�tt�m��n. Kiinni j��tyneet on autettu irti ja viety l�mmittelem��n. Tallinnaan onkin kehittynyt joutsenpopulaatio, joka ilmeisesti vain odottelee kasvihuoneilmi�t�.
My�s muita vesilintuja on paljon. Tallinnan lahdessa ovat edustettuina l�pi talven useimmat Suomestakin tutut vesilintulajit, hein�sorsat, telk�t, tavit ja koskelot. My�s lokit p�rj��v�t Virossa yli talven. Niiden lis�ksi on eksoottisempiakin lintuja kuten merimetsoja. Ne ovat viime aikoina runsastuneet Virossa reippaasti ja taitavina kalastajina saaneet tietenkin kaikkien kalamiesten vihat niskoilleen.
Lent�v� hiili
Mustarastas on Tallinnalle tyypillinen puutarhojen lintu. Saatuaan poikasensa lentoon se katoaa jonnekin maaseudun rauhaan ja ilmaantuu taas puutarhoihin lumen tultua maahan. Aidanvierustoilla k�y aika p�lin�, kun mustarastaat sy�v�t sinne j��neit� omenoita ja p��ryn�it� tai ehk�p� omenoihin j��neit� matoja.
Kun muut rastaat ovat syksyll� menneet menojaan j�� mustarastas talveksi sinnittelem��n. Useammin kuin kerran olen h�mm�stynyt lent�v�� hiilt�. Taloni pihalla on nimitt�in talvisin nelitonninen kivihiiilikasa, joka talven mittaan hupenee. Yleens� se on suojattu lumelta pressulla ja kun poistan peitteen p�l�ht�� yksi kivihiili eli mustarastas sielt� lentoon. Ilmeisesti pressun alla on ollut l�mpim�mpi y�py� kuin paljaan taivaan alla.
Talia ja siemeni�
Talitintit ovat tietenkin jokaisen pihamaan koristus ja niit� on paljon. Niit� ruokin sianl�skill�, joka ei Virossa paljon maksa - t�ytyy vain katsoa, ettei kyseess� ole �soolapekk� eli suolattu l�ski, joka kuuluu paikallisen asujaskunnan traditionaalisiin herkkuihin. L�ski on ripustettava puun oksalle esimerkiksi sipulis�kist� tehdyn verkon sis��n. Muuten varikset viev�t l�skin saman tien menness��n. Vaikka lintujahan ne ovat variksetkin.
Silloin t�ll�in l�skiaterioille eksyy my�s sinija h�m�tiaisia, jotka muuten ovat enemm�n metsien kuin puutarhojen asukkaita.
Pussillinen auringonkukan siemeni� lintulaudalla houkuttelee paikalle hervottoman m��r�n varpusia ja muita pikkulintuja. Auringonkukan siemeni� saa halvalla jokaisesta kivijalkakaupasta. Ven�l�iset
pureskelevat niit� koko ajan ja monin paikoin kadut ovat kirjavanaan �sihvkan� kuoria, joita r�iskell��n suupielest� menem��n. Joskus on puutarhassa talvella suurta juhlaa, kun paikalle ilmaantuu parvi koreita punatulkkuja. Ne tekev�t nopeasti selv�� pihlajan - ja ruusunmarjoista ja jatkavat sitten matkaansa.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
