13.10.2021 | Viro

100-vuotias Viron arkkitehtiliitto valitsi kymmenen merkittävää virolaista rakennusta

Teksti Timo Huttunen, kuva Andrei Chertkov

Viron arkkitehtiliitto (EAL) vietti perjantaina 8. lokakuuta 100-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlan kunniaksi liitto valitsi vuosisadan ajalta kymmenen arkkitehtuuriltaan tärkeää virolaista rakennusta.

”Tavoitteena oli valita hyviä kohteita, jotka ovat kestäneet aikaa”, kertoi Viron arkkitehtiliiton puheenjohtaja Andro Mänd.

”Arkkitehtuurilla, jolla on pysyvä arvo, tarkoitetaan sitä, että rakennuksen arkkitehtoninen kokonaisuus on säilynyt siinä muodossa millaiseksi arkkitehti sen alun perin suunnitteli. Yksi tunnustuksen tavoitteista on myös kohentaa Neuvostoliiton aikaisen arkkitehtuurin mainetta”, Mänd lisäsi.

Viron arkkitehtiliiton valitsemat rakennukset ovat:

Viron parlamenttitalo eli Riigikogu (1920–1922), arkkitehdit Herbert Johanson, Eugen Habermann
Pärnun Rannahoone (1938-1939), arkkitehti Olev Siinmaa
Tallinnan paloasema (1939), arkkitehti Herbert Johanson
Tallinnan laululava (1960), arkkitehdit Alar Kotli, Henno Sepmann
Lillepaviljon (1960) ja Kohvik Tuljak Tallinnassa (1964–1966), arkkitehti Valve Pormeister
Jänedan maatalouskoulun rakennus (1975), arkkitehti Valve Pormeister
Raplan KEK-hallintorakennus (1977), arkkitehti Toomas Rein
Tehvandin hiihtourheilukeskus Otepäällä (1978), arkkitehdit Peep Jänes, Tõnu Mellik
Tallinnan Linnahall (1980), arkkitehdit Raine Karp, Riina Altmäe
Karja-kadun kukkakauppa (1978-1983), arkkitehti Vilen Künnapu
Tuomariston jäsenen ja Viron arkkitehtuurimuseon johtajan Triin Ojarin mukaan valitut kymmenen kohdetta ovat tunnettuja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä rakennuksia, joissa on innovatiivisia teknologisia ratkaisuja, ne ovat hienosti suunniteltu ja niissä on erinomaisia ratkaisuja sisä- ja ulkotilojen yhdistämisessä.

”Kaikki valitut rakennukset kuuluvat Viron arkkitehtuurihistorian parhaimmistoon. Tunnustus vain vahvistaa rakennusten merkitystä”, Ojari totesi.

”Tuomaristo perusti arviointinsa ensisijaisesti rakennusten arkkitehtoniseen laatuun sekä arvioi niiden yhteyttä ympäröivään kaupunkitilaan tai maisemaan”, sanoi Ojari .

Tällä kertaa kilpailussa tarkasteltiin vain julkista arkkitehtuuria. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää uusi kilpailu vuosisadan parhaiden omakotitalojen valitsemiseksi.