Tuoretta tietoa Virosta
15.12.2022 | Kolumnit

Yksin virolaisessa metsässä

Kuva Andrei Chertkov

Yksin virolaisessa metsässäVille Hytönen tuntee virolaisessa metsässä yhteyttä puiden kanssa.

Ville Hytösen kolumni
Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva suomalainen toimittaja-kirjailija.

 

Olen jälleen kerran yksin metsässä. Se kaikki lievä pelko ja äärimmäinen tarkkaavaisuus puiden oksistoihin ja pensaskorkeudelle, joka vielä minulla oli muuttaessani metsän ääreen, on jo kadonnut. 

Rantakorven polkujen paksut juuret tuntuvat jalkojen alla ja vettä puskeva suo tuoksuu vallatessaan keväällä enemmän sammalta ja välillä koko polunkin. Tunnen pikemminkin yhteyttä puuston kanssa. Yritän piirtää ilmaan lehtien havinaa. Nuuhkin ilmasta eläimen tuoksua.

 

Kun virolainen ajattelee kotimaansa luontoa, hänelle nousee todennäköisesti ensimmäisten asioiden joukossa mieleen Fred Jüssi. Kun kuulen hänen nimensä, ajattelen heti Matsalun luonnonpuistoa, pitkiä saappaita, vanhaa miestä kujertamassa erilaisia linnunääniä pitkin soiden pitkospuita. 

Jüssi on vielä paljon enemmän kuin Pirkka-Pekka Petelius radion Luontoillassa. Hän on useamman sukupolven ekologinen omatunto ja luonnonsuojelun ikoni.

Fred Jüssin elämäntarina ei ole tavallisin. Vuonna 1935 Ranskalle kuuluvalla karibialaisella Aruban saarella syntynyt virolaispoika palasi vanhempiensa kanssa pian miehitettävään kotimaahansa jo lapsena. Hän kouluttautui biologiksi ja työskenteli opettajana ja valtion palveluksessa virkamiehenä. 

Julkisen uransa Jüssi aloitti nauhoitettuaan eläinten ääniä. Hän sai useammankin ohjelman Viron radioon ja muodostui nopeasti virolaisen luonnon ihmisääneksi. Jüssiltä kysytäänkin usein ensimmäisenä mielipidettä avohakkuista tai sellutehtaiden perustamisista.

“Tuuli voi olla hyvä seuralainen. Se voi kertoa vaarasta mutta myös rauhoittaa”, Fred Jüssi kertoo Jaan Tootsenin ohjaamassa luonto- ja henkilödokumentissa Fred Jüssi. Olemise ilu (2020). Vaimonsa kuoleman jälkeen hän on viettänyt elämäänsä melko yksin metsässä samoillen, jopa joulut. ”Jollen saisi olla yksin, olisin jonkun luona kylässä vain leikkimässä joulunviettoa.” 

Pian Jüssi kukkuu käen lailla ja odottaa tovin. Käki vastaa ja rauha laskeutuu hänen silmiinsä. Näen Karibialla syntyneessä metsän rakastajassa jotain korostunutta virolaisuutta; sen virolaisuuden kauneimman ja herkimmän puolen, jota usein hänen ikäisensä piilottelevat. 

 

Jatkan yhä syvemmälle metsään. Kostea korpi muuttuu kuivaksi maaksi, joka nousee laaksosta hitaasti ylöspäin. Ajattelen jostain syystä Viljandia, jossa minulla oli asunto Kantrekülan vanhassa puutalolähiössä. Vaikka olen Viron pohjoisrannikolla, sekapuumetsä ja muurahaiskekojen peittämä kangas muistuttavat Keski-Viron metsiä.

Uppoan syvemmälle siihen kulttuurimaisemaan, viljandilaisen seitsenlapsisen Kalju ja Helju Voitkan perheen kahteen pieneen kapinalliseen Üloon ja Aivariin. He olivat jo pienestä pitäen kurittomia näpistelijöitä, mutta tullessaan aikuisikään, pojista tuli anarkistisia ja ihailtuja symboleja, neuvostovastarinnan merkkejä.

Ülo ja Aivar toteuttivat armeijakutsun tultua perinteistä virolaista vastarintaa. Heitä ei nähtäisi neuvostoharmaissa, vaan he uppoaisivat korpeen metsäveljien tapaan. Veljekset pakenivat puuston katveeseen ja piileskelivät miliisiä niin tehokkaasti hyvin piilotetuissa metsäbunkkereissaan, ettei heitä saatu kiinni vuosikausiin. He varastivat ja metsästivät ruokansa, vetivät jossain vaiheessa bunkkeriinsa jopa sähköt.

Vasta Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen miehet pidätettiin vanhempiensa talolta. Kärsittyään rangaistuksensa Aivar Voitka oli menossa naimisiin, mutta pakeni häitä metsään. Ympyrä sulkeutui. Metsä veti puoleensa niin kuin aina. 

Kun Aivar pakeni avioliittoaan metsään, Fred Jüssi päätti viettää kaiken vapaa-aikansa metsässä vaimonsa kuoleman jälkeen. Kuten jälkimmäinen heistä on todennut, meille on annettu jo kaikki. Hän tarkoittaa luontoa.

“Tiedostaminen on olennaista”, Jüssi sanoo dokumentissa. “Kaikki mitä tarvitsemme, on jo ympärillämme. Meille on annettu suuntaviiva, jota seurata. Se suunta on jokaisen oma.” 

Suunta on olennainen, ei päämäärä. Virolainen halu palata metsään. 

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia

Lue lisää samasta aiheesta
Aruba Fred Jüssi korpi Matsalu metsä Pirkka-Pekka Petelius ville hytönen

20.1.2023 | Kolumnit

Maaseutu tyhjenee ja virolaiset kaupunkilaistuvat

Maaseutu tyhjenee ja virolaiset kaupunkilaistuvat

Muuttoliike maalta kaupunkeihin jatkuu. Tilanne on ollut Virossa samanlainen koko uuden itsenäisyyden ajan. Vaikka asuntojen hinnat ovat aivan eri … Lue lisää

24.11.2022 | Kolumnit

Virossa ei valiteta inflaatiosta ja energian hinnan noususta

Virossa ei valiteta inflaatiosta ja energian hinnan noususta

Ukrainan sota ja sen aiheuttama energian hintojen nousu ovat aiheuttaneet Virossa Euroopan suurimman inflaation, mutta virolaiset valittavat asiasta yllättävän … Lue lisää

14.8.2022 | Kolumnit

Virosta tulee kuudes pohjoismaa. Tottukaamme siihen

Virosta tulee kuudes pohjoismaa. Tottukaamme siihen

Se oli jumalallisen suosion merkki. Taivaasta laskeutui valkoristinen punalippu, jota alettiin kutsua Dannebrogiksi. Se laskeutui Tanskan kuninkaan Valdemar Valloittajan … Lue lisää

30.6.2022 | Kolumnit

Žorikin muistoksi

Žorikin muistoksi

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva suomalainen toimittaja-kirjailija. Tammikuussa 2022 tapahtui se mikä oli joka tapauksessa edessä … Lue lisää

13.5.2022 | Kolumnit

Pikkuveljestä tuli isoveli – Viro ohjaa Suomea Natoon

Pikkuveljestä tuli isoveli – Viro ohjaa Suomea Natoon

Virossa Suomen Nato-jäsenyyttä tuetaan varauksettomasti. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja keskustelun Nato-hakemuksesta Suomessa alettua, sanoi pääministeri Kaja Kallas, että Viro on … Lue lisää

13.2.2022 | Kolumnit

Hölmöläisten kylästä Hölmöjenmaahan

Hölmöläisten kylästä Hölmöjenmaahan

”Ne oli niin hölmöjä, että ne kantoivat säkillä valoa sisään ja toisella säkillä pimeää ulos!” huutaa poikani auton takapenkiltä. … Lue lisää

23.1.2022 | Kolumnit

Naapurimaiden koronatoimet ovat olleet erilaisia

Naapurimaiden koronatoimet ovat olleet erilaisia

Suomessa monet koronarajoitukset ovat kaatuneet, koska ne on todettu perustuslain vastaisiksi. Tämän vuoksi jotkut koronatoimet on tehty myöhässä tai ne … Lue lisää

28.7.2021 | Kolumnit

Autolauttahaveri osoitti Saarenmaan liikenteen haavoittuvuuden – Silta olisi ratkaisu ongelmiin

Autolauttahaveri osoitti Saarenmaan liikenteen haavoittuvuuden – Silta olisi ratkaisu ongelmiin

Keskiviikkona 21. heinäkuuta tapahtunut autolauttaonnettomuusMuhun saarella osoitti Viron mantereen ja Saarenmaan välisen lauttaliikenteen haavoittuvuuden. Pienikin muutos kuljetuskapasiteetissä aiheuttaa täyden … Lue lisää