Tuoretta tietoa Virosta
4.5.2012 | Henkilö

Vanhankaupungin kummitusjuttuja ja muita tarinoita

Vanhankaupungin kummitusjuttuja ja muita tarinoita

Vanhankaupungin kummitusjuttuja ja muita tarinoita

Kierroksen aluksi hän johdatteli meidät Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevan talon aulaan, josta löytyi suuri Vanhankaupungin kartta. Sen äärellä Kuuskemaa tarjosi taustaksi vähän historiaa. Luennon aikana hän selvitti Tallinnan ainutlaatuisen menneisyyden merkkipaalut sekä tärkeimmät paikat. Selväksi tuli kaupungin jakautuminen kolmeen osaan: aatelisten yläkaupunkiin, josta löytyvät vanhimmat kivirakennukset, vanhojen muurien rajaamaan porvariston alakaupunkiin ja muurien ulkopuoliseen uuteen osaan.

Yli kaksi kilometriä pitkä Vanhankaupungin muuri oli aikoinaan lähellä merta satamien suunnalla. Maan kohoamisen vuoksi meri pakenee muuria. ”Nykyisellä tahdilla 30 000 vuoden kuluttua Tallinna ja Helsinki yhdistyvät”, kuvailee Kuuskemaa kehityksen jatkuvuutta. Vettä oli myös muualla muurien ympärillä. ”Ülemistejärvi oli yhteydessä Tallinnaa kiertävään vallihautaan.”

Vanhankaupungin asemakaavasta ei suoria katuja löydy. ”Johtuu siitä, että kadut ovat syntyneet vanhojen Raatihuoneentorille johtaneiden reittien perusteella, eivät suunnitelmallisesti.” Samalla tulee esille Tallinnan ainutlaatuisuus. ”Täällä on pienellä alueella paljon eri tyylisuuntia edustettuina monen vuosisadan ajalta.” Kaikkein vanhimmista kivirakennelmista on jäljellä vain esille kaivettuja perustuksia. Niitä on nähtävissä esimerkiksi Vapaudenaukion laidalla ja Suomen suurlähetystössä. ”Ne ovat ajalta, jolloin Helsinki oli vielä käpykylä”, Kuuskemaa toteaa vertailuksi.

Tallinnan isäntinä ovat vuoroillaan olleet tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, venäläiset ja lopulta virolaiset. ”Vaikutteita Tallinnaan on tullut idästä ja lännestä ja se näkyy. Täältä löytyy vanhaa goottilaista tyyliä, mutta myös postmodernia arkkitehtuuria, ja kaikkea siltä väliltä.”

Jos haluaa nähdä koko Vanhankaupungin kerralla, suosittelee Kuuskemaa menemään Olevisten kirkon tornin näköalatasanteelle. ”Kirkko oli ennen salaman aiheuttamaa tulipaloa 159 metriä korkea, mutta nykyään vain 123,7 metriä. Se palveli aikoinaan myös merenkulkijoita mainiona maamerkkinä.”

Monien valloittajien jäljiltä Vanhassakaupungissa on useita eri uskontokuntien kirkkoja ja myös luostari. ”Ne ovat kaikki käymisen arvoisia.”

Kun historia ja kaupungin yleiset erityispiirteet on käyty lyhyesti läpi, on aika lähteä kaduille. Ensimmäinen pysäkki on Rae Apteekki, joka on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti samassa osoitteessa toiminut apteekki. Sen hyllyiltä on lääkkeitä myyty vuodesta 1422.

Raatihuoneentorilta jatketaan eteenpäin Saiakangia pitkin Pikk-kadulle. Kapea kuja on saanut nimensä siitä, että keskiajalla sen varrella myytiin vain leipää (viroksi saia).

Seuraavaksi astumme sisään Marsipaanimuseoon ja -kauppaan. Kaupan perusti herra Stude 1806 ja siellä tehdään edelleen käsityönä upeita marsipaanitaideteoksia. Vitriinissä on esillä pieni nukke, joka on jo 77-vuotias. Sen on kauppaan palauttanut ostajan lapsenlapsi. Perinteitä kunnioitetaan käyttämällä paria sataa 1800-luvulta säilynyttä mallia. ”Aikoinaan uskottiin, että marsipaani lisää mieskuntoisuutta, ehkä tämä puoti oli siksi niin tärkeä”, tietää Kuuskemaa kertoa.

Kaupan ovelta suuntaamme Börsi käikille. Historiamuseon viereisen käytävän kivetykseen on upotettu tietoa Viron historian merkkivuosista aina jääkaudenpäättymisestä 10 000 vuotta sitten vuoteen 2418, jolloin maan itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 500 vuotta.

Kujalta käännytään Kiltatalon portille, joka tosin on kiinni. Draakoni- eli lohikäärmepihan edustalta näkyy hyvin mainitun Olevisten kirkon torni.

Seuraava kohde on kulman takana sijaitseva Nuku-museo ja teatteri. Sen ikkunassa on erikoinen höyryteatteri, joka lähtee puhisten käyntiin puhelinsoitolla.

Matkaa jatketaan Toompealle. Reitin varrella aivan muurin vieressä on kaurista esittävä patsas. ”Se liittyy Tallinnan vanhaan nimeen, Reval. Saman tarinan peruja on perinteinen tallinnalainen juoma-astia hirvejälgi.” ”Toompean, aatelisten asuttaman yläkaupungin, portit suljettiin joka ilta kymmeneltä, ei vihollisten vaan muiden kaupunkilaisten takia.”

Lühike jalan portin päällä Toompealta päin tultaessa on ampuma-aukko, siinä näyttäytyy säännöllisesti Justus-munkin haamu, tietää Kuuskemaa. Sisempi ovi, joka portilla on tallella, on 500 vuotta vanha.

Seuraavaksi näemme Neitsitornin, Kiek in de Kökin ja niitä yhdistävän muurin. Muurin ulkopuolelle jäävän puistoalueen alapuolella on vuoden 1219 tapahtumien muistomerkki, jossa on valkoinen risti punaisella pohjalla. Kuuskemaa tarinoi, että paikalla sai aikoinaan alkunsa Tanskan lipun tarina. Hän on itse ollut suunnittelemassa tänä vuonna paikalle valmistuvaa muistomerkkiä Tuli Lipp, johon tulee mukaan useita ristilippuja, myös Suomen.

Lyhyen kävelymatkan päässä on Inkerin bastion, jonka maanalainen käytävä yhdistää Ruotsin bastioniin. Paikka tunnetaan myös nimellä Harjumäki ja siellä on kaunis pyöreä kahvila. Enemmän Kuuskemaa innostuu kuitenkin mäkeä kiertävästä puurivistöstä, vanhoista puista saa voimaa. Mainituksi tulee myös Bastionikäytävissä kummitteleva vaalea lady.

Bastioneilta suuntaamme alas Vapaudenaukiolle. Sinne johtavien portaiden kaiteita koristavien pystien leijonavaakunat on nyt maalattu kirkkain värein. ”Neuvostoaikana ne olivat harmaita, mitään vanhojen aikojen tunnuksia ei saanut silloin olla esillä”, Kuuskemaa valistaa.

Harjukadulla huomaamme katukiveykseen kivistä asetellun ympyrän, jonka sisällä on risti. ”Tällä paikalla tapettiin 1535 kartanon herra Üksküll.” Se, miksi ja miten, on pidempi tarina.

Rootsi-Mihklin kirkko on seuraava kohde, siellä pidetään myös Tallinnan suomalaisen seurakunnan tilaisuuksia. Melkein sitä vastapäätä neljän talon rykelmän keskellä korkealla seinässä on kasvo-reliefi. ”Se on talon kummitus”, heittää Kuuskemaa naama peruslukemilla.

Nigulisten kirkon ovea kiertävässä koristelussa on erikoinen yksityiskohta, syrjällään oleva sydän. ”Se symboloi hyvän ja pahan ikuista taistelua ihmisten sieluista. Muutenkin kaikilla kuvioilla on yleensä symbolisia merkityksiä, niitä ei ole tehty vain koristeiksi.”

Vähän matkan päässä Rataskaevu- kadulla on Michel Sittowin talo, 1400–1500-luvuilla eläneen taidemaalarin koti. ”Virosta on aina tullut suhteellisen paljon taiteilijoita ja muusikkoja.”

Itse Rataskaevu on 1300-luvun mallin mukaan uudelleenrakennettu 1900-luvun jälkipuolella. Vesi kaivoon tuli Ülemistejärvestä, joten kovin puhdasta se ei ollut. Etenkään kun kaivoon oli tapana ”uhrata” siellä elävälle näkille kissanraatoja.

Kaivon vieressä on Tallinnan vanhin hotelli. St. Petersbourg on hieno design-hotelli paikalla, jossa maksullista majoitusta tarjottiin jo 1850-luvulla.

 

Jüri Kuuskemaa CV

* s. 1942 Tallinnassa

* Tarton yliopisto, taidehistoria 1965

* 1964–2009 Kadriorgin taidemuseossa eri tehtävissä

* 2010– Tallinnan kaupungin erikoisasiantuntija muun muassa Vanhaakaupunkia koskevissa asioissa

* 1987– Viron muinaismuistoyhdistyksen (Eesti Muinsuskaitse Selts) perustaja ja hallituksen jäsen.

 

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

 

Lue koko juttu näköislehdestä

Lue lisää samasta aiheesta

1.2.2024 | Henkilö

Vuoden 2023 matkailuvaikuttaja tarjoaa elämyksiä lukijoilleen

Vuoden 2023 matkailuvaikuttaja tarjoaa elämyksiä lukijoilleen

Viime vuoden lopussa Suomen matkailuala kokoontui vuotuiseen Finnish Travel Galaan palkitsemaan matkailualan yrittäjiä, vaikuttajia ja matkakohteita. Äänestyksiin kesä-heinäkuussa osallistui … Lue lisää

28.1.2024 | Henkilö

Heidi Iivari: ”Tartossa kulttuuri on käsitetty laajasti”

Heidi Iivari: ”Tartossa kulttuuri on käsitetty laajasti”

Heidi Iivari on asunut Tartossa lähes 18 vuotta. Nyt hänen kotikaupunkinsa paistattelee Euroopan kulttuuripääkaupunkina ja kuulimme parhaat kulttuuritärpit kaupunkiin. … Lue lisää

14.1.2024 | Henkilö

Nuoren Viron innostus siivitti Ella Kannisen opintoja Tartossa

Nuoren Viron innostus siivitti Ella Kannisen opintoja Tartossa

Marraskuun lumisateisena sunnuntaina Helsingin Kaapelitehdas on täynnä ihmisiä. Käytävillä myydään virolaisia tuotteita ja maakunnat sekä kaupungit esittelevät omia kohteitaan … Lue lisää

17.11.2023 | Henkilö

Kirjailija inspiroituu Virosta

Kirjailija inspiroituu Virosta

Kirjailija ja toimittaja Eveliina Talvitie ei ollut ennen Viroon muuttoaan mikään tyypillinen Tallinnan kävijä, mutta niinä kertoina kun kirjailija … Lue lisää

14.11.2023 | Henkilö

”Tanssi auttoi Suomeen sopeutumisessa” 

”Tanssi auttoi Suomeen sopeutumisessa” 

KatriRiihilahti on uransa huipulla oleva tanssija ja koreografi, jonka lähes kaikki suomalaiset tuntevat supersuositusta ”Tanssii tähtien kanssa” -ohjelmasta sekä … Lue lisää

1.9.2023 | Henkilö

J. Karjalainen: ”On hienoa nähdäeturivissä isä ja tytär tai äiti ja poika”

J. Karjalainen: ”On hienoa nähdäeturivissä isä ja tytär tai äiti ja poika”

Kuulun siihen ikäpolveen, joka muistaa vielä Jukka Tapio Karjalaisen työskennelleennuorena miehenä SEK-mainostoimistossa. Harva nykyinen faniehkä tietää, ettäennen mahtavaa musiikkiuraansa … Lue lisää

27.8.2023 | Henkilö

Hulvaton humoristi

Hulvaton humoristi

Kirjailija, käsikirjoittaja ja koomikko Antto Terras on ihastuttanut, ärsyttänyt ja naurattanut huumorillaan molemmin puolin Suomenlahtea jo pari vuosikymmentä. Hän … Lue lisää

24.8.2023 | Henkilö

Minnan kyydissä Tallinnassa

Minnan kyydissä Tallinnassa

Kaksi vuotta sitten Minna Rytylä teki rohkean päätöksen ja otti vastaan alkuopetuksen opettajan sijaisuuden Tallinnan suomalaisesta koulusta. Edessä oli … Lue lisää