6.2.2026 | Viro

Ülemiste haluaa 24/7-kaupunginosaksi

Teksti Timo Raussi 
Kuvat Lehdistökuvat / Gunnar Kurusk ja Rail Baltic

T1:n puolelta yli radan katsoen oikealta pilkottaa Ülemiste-keskus ja keskellä uusi hotellitorni.

Tallinnassa lentokentän sekä Narvaan ja Tarttoon vievän rautatien välissä sijaitseva Ülemiste City -toimistotaloalue muuntuu jo lähivuosina matkailijoita ja asukkaita kiinnostavaksi, elämää ympäri vuorokauden sykkiväksi minikaupunginosaksi. Näin uskoo aluetta Ülemiste-kauppakeskuksen ja Mainor-kiinteistökehitysyhtiön avulla hallitseva, Viron menestyksekkäimpiin yrittäjäsukuihin kuuluva Pärnitsan perhe.

Muutoksen vetureita on kolme tai oikeastaan jopa neljä. Parhaillaan T1- ja Ülemiste-kauppakeskusten väliin rakennetaan tulevaisuuden Rail Baltic -junia sekä näillä tietämin vuodesta 2028 alkaen nykyisiäkin Viron sisäisiä junayhteyksiä palvelevaa Linda-terminaalia. Lentokentälle kulkevat raitiovaunut pääsevät takaisin reitilleen sen ali tulevan kesän aikana. Valmistuttuaankin Linda jää tosin keskuksista irralliseksi ”torsoksi” eli suoria sisäkulkuyhteyksiä tarjoamattomaksi ylikulkusillan ja odotussalin yhdistelmäksi.

Toinen alueen kehitystä tukeva trendi on Tallinnan lentokentän jo pari vuotta kasvaneet matkustajamäärät. Niiden odotetaan vielä jopa kaksinkertaistuvan terminaalilaajennuksen myötä vuoteen 2030 mennessä.

Linda-terminaali on sisältä kovin pelkistetty Viron ja Rail Baltica -junien odotussali.

Ülemiste-keskus ympäristöineen mullistuu

Jo tänään Ülemiste kuhisee päiväsaikaan elämää. Viron suurimmassa kauppakeskuksessa, jota johtaa Mainorinkin halltuksessa istuva Guido Pärnits, vieraili viime vuonna 7,1 miljoonaa asiakasta. Osa heistä on toimistotyöntekijöitä, joita arkisin alueella on kerrallaan jopa 18 000. Jos medialle eilen esitetyt visiot toteutuvat, siirtää kauppakeskus pääsisäänkäyntinsä Lindan valmistumisen myötä niin sanotusti takaseinustalleen eli juna-aseman ja nykyisen parkkihallinsa puolelle.

Keskus aikoo laajentua myös alas- ja ylöspäin. Suunnitteilla on pysäköinti- ja logistiikkatilojen vienti maan alle sekä maanpäällisten uusien liiketilojen päälle rakennettavat asuntokerrokset hieman espoolaisen Iso Omenan tyyliin. Uuden pääsisäänkäynnin ja Lindan ylikulkusillan alkupään edustalle on tarkoitus maisemoida Eurooppa-puistoksi kutsuttava jalankulkuaukio.

Mainor-kehitysyhtiö, jonka toimitusjohtaja on Guidon poika Sten Pärnits, etsii puolestaan rahoitusta useampaankin projektiin. Yksi niistä on saman aukion reunalle kohoava peräti 24-kerroksinen, muun muassa hotellin ja konferenssikeskuksen sisältävä tornitalo. Sen ulkoilmeestä vastaa Linda-terminaalinkin luonut Zaha Hadid -arkkitehtitoimisto.

Toimistotaloalueelle on tarkoitus rakentaa 400 asuntoa, mutta mitenhän niiden viihtyvyyteen lentomelu vaikuttaa?

Lentokentän ja junaradan välinen Ülemiste tihenee uusien asuin-, toimisto- ja vapaa-ajan rakennusten myötä.

Kylpylä, asuntoja ja vanhainkoti

Jotta Ülemiste City muuntuisi vain päivisin aktiivisesta työpaikkakeskittymästä 24/7-yhteisöksi, tarvitsee se hotellin ohella lisää vapaa-ajan palveluja sekä käyttäjiä niille. Mainor onkin solminut jo aiesopimuksen, joka tuo nykyisten toimistotalojen väliin vuodeksi 2028 Mustamäen Elamus Span ja Viimsi Span kaltaisen sauna- ja kylpyläkeskuksen. Ravintoloiden osalta, jotka toistaiseksi ovat keskittyneet vain lounastarjoiluun, ei Mainor kommentoi muuta kuin sen, että kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ohjailee vapaa markkinatalous.

Jo nyt Ülemistessä toimii IT-, rahoitus-, fintech- ja terveysteknologiayritysten seassa runsaasti erilaisia työterveys-, lääkäri- ja kuntoutuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Niiden valikoima täydentyy vuonna 2027 hoivapalveluilla eli kolmanteen valmistuvaan terveystaloon muuttavalla yksityisellä vanhainkodilla. Mainorin vuoteen 2030 tähtäävä visio sisältää myös ainakin 400 kerrostaloasunnon rakennuttamisen. Niiden myötä Ülemistessä voi jatkossa asua, työskennellä tai oppia päivittäin jopa 25 000 ihmistä.

Pääomaa kaiken edellä kerrotun toteuttamiseen Pärnitsat kertovat tarvittavan noin 500 miljoonaa euroa. Kehitysyhtiö valmisteleekin kansainvälisille sijoittajille aiotun joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskua.