24.2.2021 | Viro

Paljon onnea 103-vuotias Viro!

Teksti Timo Huttunen, 
kuva Nikola Johnny Mirkovic / Unsplash

Viro julistautui itsenäiseksi Venäjästä 24. helmikuuta 1918. Tämä oli mahdollista, koska Venäjän armeija ja koko imperiumin valtakoneisto romahtivat ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen seurauksena.

Alku ei ollut lupaava. Ensimmäinen itsenäisen Viron vapauden aika oli lyhyt, vain yksi päivä. Saksan armeija kun miehitti Viroa. Saksalaiset eivät halunneet Viron itsenäistyvän ja vangitsivat väliaikaisen hallituksen pääministerin Konstantin Pätsin.

Kun saksalaiset vetäytyivät ja Saksa marraskuussa 1918 hävisi ensimmäisen maailmansodan, hyökkäsi Venäjällä vallan ottanut puna-armeija Viroon. Hyökkäystä seurasi yli vuoden mittainen Viron vapaussota. Viro pyysi hädissään apua ulkovalloilta.

Kutsu kuultiin Suomessa, jossa sisällisota oli loppunut edellisenä keväänä. Suomessa perustettiin kaksi vapaaehtoisjoukkoa. Niiden ylipäälliköksi nimitettiin kenraalimajuri Martin Wetzer.

Ensimmäinen suomalainen joukko koostui eteläsuomalaisista ja ruotsinkielisistä vapaaehtoisista. Sen vahvuus oli 1 156 miestä ja sitä johti ruotsalainen majuri Martin Ekström.

Pohjoisempana Suomessa asuneet liittyivät virolaisen everstiluutnantti Hans Kalmin johtamaan ”Pohjan Poikiin”. Tähän osastoon liittyi kaikkiaan noin 2 213 miestä.

Ensimmäiset suomalaisvapaaehtoiset ylittivät Suomenlahden 30. joulukuuta 1918. Seuraavana päivänä vankileiriltä vapautunut pääministeri Konstantin Päts piti suomalaisille puheen Tallinnassa.

Suomalaisilla oli ratkaiseva rooli Pohjois-Viron vapauttamisessa. Tammikuun 12. päivänä vuonna 1919 valloitettiin Rakvere ja kuusi päivää myöhemmin Narva.

”Pohjan pojat” osallistuivat lisäksi helmikuun 1919 alussa Pajun kartanon mailla Valgamaalla suureen taisteluun venäläisiä vastaan.

Jo helmikuun 1919 loppuun mennessä oli venäläisjoukot ajettu maasta pois.

Lisää Viron itsenäisyyden alusta voi lukea Antti Sarasmon kirjoittamasta artikkelista.