13.9.2022 | Pääkirjoitus

Kirja elää ja voi hyvin Virossa

Tämän lehden kolumnisti ja kirjailija Ville Hytönen ennusti vuoden ensimmäisessä numerossa, että Viro on 2040-luvulla Euroopan menestynein valtio. Hän perusteli visiotaan sillä, että Viro ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan. Pidin hänen ajatuksistaan, mutta suhtauduin näihin ennustuksiin kyllä melko varauksellisesti.

Nyt tehdessäni tähän lehteen juttua virolaisten lukeneisuudesta ja lukuinnostuksesta, aloin ajatella asioita uudelleen. Kaivoin viimeaikaisia tutkimuksia, joista paljastui varsin myönteisiä yllätyksiä. Vaikka Viroa pidetään yleisesti digiloikan mallimaana, on kirjan arvostus säilynyt uuden teknologiankin vyörytyksessä korkeana.

Eurostatin viimeisen tutkimuksen mukaan virolaiset käyttävät eniten aikaa lukemiseen 15 tutkitusta Euroopan maasta. Suomi sijoittui tilastossa toiseksi, mutta esimerkiksi Ranska yllättäen viimeiseksi.

Lukeneisuus ei ole kuitenkaan mikään urheilukilpailu. Ei sillä ole väliä luetaanko Virossa kirjoja keskimäärin minuutti enemmän kuin Suomessa. Sen sijaan sillä on väliä, miten nämä erot kehittyvät.

Kirja tuntuu pysyvän virolaisnuoren käsissä tulevaisuudessa huomattavasti paremmin kuin suomalaisnuoren. Fakta on, että hyvän luku-ja kirjoitustaidon omaavat pärjäävät yksinkertaisesti elämässään paremmin ja heidän yleissivistyksensä on parempi.

Kirjojen lukeminen alkaa Virossa varhain. Maan koulusysteemi perustuu siihen, että lapset osaavat lukea jo ensimmäiselle luokalle mennessään. Ala-asteella luetaan neljästä viiteen kirjaa ja yläasteella luetaan jopa kahdeksan kirjaa vuodessa. Suomessa tämä määrä on 1–3 kirjaa vuodessa.

Koulutusalan ammattilaisen mukaan eräs suuri ero maiden koululaitoksissa on eri aineiden loppukokeiden asema. Suomessa ne eivät ole pakollisia, mutta Virossa ovat, ja ne ovat todella tärkeässä asemassa. Toinen suuri ero on peruskoulun arvostuksessa. Virossa koulua ja opetusta arvostetaan enemmän. Asenteet tulevat kotoa ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Meidän suomalaisten tulee olla iloisia ja tyytyväisiä siitä, että sukulaiskansamme menestyy myös tällä kulttuurin alalla.

Virossa kirjailija on usein myös kustantaja ja markkinoija. Se mahdollistaa monivivahteisen kirjallisuustarjonnan ja sen, että lukutoukan on mahdollista myös hankkia kirjoja hyllyynsä.

Petri Saraste

Päätoimittaja