Tuoretta tietoa Virosta
1.7.2014 | Kulttuuri

Keitä ne virolaiset oikein ovat?

Keitä ne virolaiset oikein ovat?

Viro ei ole kovin suuri maa, mutta asukkaita on moneksi.

Tutkimusten mukaan kaikkein vaaleahiuksisimmat löytyvät Rakveren ja Koillis-Viron alueelta. Tummatukkaisia on saarilla ja Kaakkois-Virossa. Pisimmät virolaiset ovat Saarenmaalla ja Hiidenmaalla, lyhimpiä ovat setukaiset.

Virolaiset ovat kutsuneet omaa kieltään nimellä eesti keel 1800- luvun lopulta alkaen. Ennen sitä he kutsuivat itseään maarahvaaksi ja kieltään maakieleksi. Virossa puhutaan eri murteita, joiden pääryhminä ovat pohjois- ja etelä-virolaiset murteet. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat saarten, lännen, keski- ja itämurteet. Etelässä puhutaan Mulgin, Tarton ja Võrun murteita. Setukaisten murre (tai kieli) lasketaan usein omaksi ryhmäkseen. Saarenmaalaiset eivät osaa lausua õ-kirjainta, vaan sanovat sen tilalla ö. Muut ilkkuvatkin sanomalla heitä söörömöölösiksi. Liivinlahdella sijaitseva pikkusaari Kihnu ylpeilee sillä, että sen kieli ja kulttuuri ovat Unescon suojeluksessa.

Väkiluku on Virossa laskenut viime vuosina ja väestö on keskittynyt taajamiin. Viron asukkaista virolaisia on 69 prosenttia ja venäläisiä 25 prosenttia.

Virolaiseen kansanluonteen yksi piirre on ärapanemine eli toisten vioista tai erilaisuuksista irvailu. Virossa on peräti ohjelma nimeltään Ärapanija. Naapuriheimolaisista on Virossa selkeät käsitykset ja virolaisen paras jälkiruoka on kuulemma toinen virolainen. Esittelemme Rein Lauksin kuvituksen avulla muutamia virolaisten omia käsityksiä maamiehistään.

Tallinnalaiset ovat muualla asuvien mielestä pilattuja (viroksi: ära rikutud) virolaisia. ”Olemme Tallinnasta, me maksamme”, on tunnetusta elokuvasta elämään jäänyt lause.

Tallinnalaiset ajavat mielellään katumaasturinsa niin perille kuin mahdollista, oli kyse joko kaupasta, hiekkarannasta tai luontokohteesta.

Satakielen monet nimet

■ Satakieli laulaa koko Virossa. Kirjakielessä se on ööbik, eteläisissä murteissa sisask ja Mulgin murteessa kirigüü. Kihnussa laulutaituria kutsutaan nimellä üebik.

Peipsijärven rannoilla asuvat vanhauskoiset ovat olleet alueella satoja vuosia. Heidän sipulinsa ja kalansa ovat maan perinneruokaa. Kalaa säilötään monin tavoin: savustetaan, marinoidaan ja kuivataan. Kevättalvella rajavartiostolla on työtä pelastaessaan pilkkijöitä jäälautoilta.

Kihnun saari on pitänyt omaperäisyytensä. Naiset ajavat sivuvaunullisilla moottoripyörillä kansallispuvuissaan ja miehet haaveilevat hylkeenpyynnin kiellon loppumisesta. Kihnu on merkitty Unescon maailmanperintökohteeksi.

Luoteisrannikon ruotsalaisalueet tyhjenivät sodan lopulla. Monet alueen nimet muistuttavat vielä rantaruotsalaisten ajasta. Muutama vanhus puhuu enää ruotsia.

Tartto on Viron Ateena, siellä asuu Viron lukeneisto. Todellinen tarttolainen asuu puutalossa ja Tallinnassa käydessään ei vahingossakaan yövy pääkaupungissa.

Länsi-Viron kiviset maat eivät oikein tuota, mutta isoisän rakentamassa talossa voi elää vielä pitkään, ja vanha neuvostotraktorikin toimii vielä. Mulgimaalla, Viron eteläosassa, on vehreyttä ja maanviljelijät ovat vauraita.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO JA MIKKO VIRTA, KUVITUS REIN LAUKS

Lue lisää samasta aiheesta

6.2.2023 | Mainos | Kulttuuri

Tallinn Music Week vie keväiseen Tallinnaan uuden musiikin, taiteen ja ruokaelämysten löytöretkelle 

Mainos Tallinn Music Week vie keväiseen Tallinnaan uuden musiikin, taiteen ja ruokaelämysten löytöretkelle 

10.–14.5. Viron Tallinna täyttyy uudesta musiikista ja monipuolisista kulttuurielämyksistä. 15. kertaa järjestettävä Tallinn Music Week (TMW) on Euroopan yksi … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Ravintolat

camera icon5
Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Mainos Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Raplamaan maakunta sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Tallinnasta, joten alueella on helppo vierailla. Lumisten metsien ja kauniiden suoalueiden Raplamaassa … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Vapaa-aika

Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Mainos Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Etelä-Virossa on monta maakuntaa ja monta erilaista kulttuurialuetta. Alueelta löytyy vanhoja perinteitä ja tapoja, koskematonta luontoa sekä rauhaa ja … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Viro

Viron kuumimman lomakaupungin vuosi on täynnä tekemistä

Mainos Viron kuumimman lomakaupungin vuosi on täynnä tekemistä

Kylpyläloma Pärnussa Vuonna 1838 avattiin Pärnun ensimmäinen kylpylä. Kaupungin sijainti, lempeä hiekkaranta, raikas ilma, vehreät puistot ja kaupunkielämä yhdessä … Lue lisää

2.2.2023 | Kulttuuri

Nigulisten kirkon torniin pääsee pian myös hissillä

Nigulisten kirkon torniin pääsee pian myös hissillä

Adamson-Ericin museon lähettyvillä sijaitsevan Nigulisten kirkon museoon on valmistumassa torniin vievä hissi ja näköalatasanne. Ne otetaan käyttöön tämän vuoden … Lue lisää

1.2.2023 | Kulttuuri

Ikoniset ja kuuluisat käsilaukut Adamson-Ericin taidemuseossa

Ikoniset ja kuuluisat käsilaukut Adamson-Ericin taidemuseossa

Adamson-Ericin taidemuseossa Tallinnan vanhassakaupungissa pääsee tutustumaan mielenkiintoiseen poikkileikkaukseen käsilaukkujen historiasta ja kuuluisimmista laukkumalleista. Näyttely on avoinna 12. maaliskuuta asti. … Lue lisää

26.1.2023 | Historia

Tallinnan laululavalla on laulettu, tanssittu ja tehty vallankumous

Tallinnan laululavalla on laulettu, tanssittu ja tehty vallankumous

Tallinnan laululavan vierailukeskuksen näyttely kertoo Tallinnan laululavan historiasta ja yli 150 vuotta vanhasta laulujuhlaperinteestä. ”Näyttelymme rakentuu kolmesta osasta: Ensimmäinen … Lue lisää

22.1.2023 | Historia

Tallinnan ilmaisiin museosunnuntaihin tulee jatkossa rekisteröityä ennakkoon

Tallinnan ilmaisiin museosunnuntaihin tulee jatkossa rekisteröityä ennakkoon

Tallinnan kaupungin hallitsemissa museoissa vierailu on ollut ilmaista jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina maaliskuusta 2022 lähtien. Tapahtumasta on tullut niin … Lue lisää