9.6.2026 | Kulttuuri

Tallinnan vanhin museo täyttää vuosia

Teksti Timo Raussi 
Kuva Tallinnan kaupunginmuseo

Lorenz Heinrich Petersen: "Pietarin talo Kadriorgissa". Värjätty litografia (1860–1870), TLM G 7167

Jos veikkaat Tallinnan vanhimman museon sijaitsevan Vanhassakaupungissa, niin arvaapa uusiksi. Titteli kuuluu nimittäin Kadriorgissa, presidentinlinnan ja Kumun naapurustossa sijaitsevalle Pietari Suuren talolle eli kesäkartanolle, jollaiseksi sitä on myös kutsuttu.

Kyseinen rakennus – emmekä siis puhu taidemuseota nykyisin isännöivästä mahtipontisesta Kadriorgin palatsista vaan vaatimattomasta yksikerroksisesta talosta Mäekalda-tiellä, juhlistaa parhaillaan merkkivuotta. Se muutetiin museoksi ja avattiin yleisölle jo 220 vuotta sitten eli vuonna 1806.

Tallinnan raatihuoneen ylisihteeri Hinrich Fonne oli rakennuttanut talon perheelleen vuonna 1662. Reilua 50 vuotta myöhemmin, Suuren Pohjan sodan aikana Tallinnassa käydessään Pietari Suuri osti sen häneltä yhdessä taloa ympäröineiden tiluksien kera, koska piti viereiseltä korkealta törmältä avautuneesta näkymästä merelle ja kaupunkiin. Hän teetätti taloon kahden huoneen lisäosan, jossa myös majoittui vaimoineen varsinaisen palatsin rakennustöiden aikaan eli 1718-1725. Kuten historian tunneilta ehkä muistat tai olet matkailuteksteistä lukenut, tsaari ei koskaan ehtinyt lopullista palatsia varsinaisessa käyttötarkoituksessaan nähdä ja kokea.

Pietari Suuren kuoleman jälkeen talo kuten palatsikin jäivät pitkäksi aikaa lähes käyttämättömiksi. Vuonna 1804 Tallinnassa vieraillut keisari Aleksanteri I määräsi rapistuneen pikkutalon kunnostettavaksi ja lisäosan purettavaksi. Sen myötä rakennus sai nykyisen ulkoasunsa, ja pari vuotta myöhemmin sen tiloihin avattiin museo. Vuodesta 1941 lähtien talo on ollut osa Tallinnan kaupunginmuseon toimipisteverkostoa.

Tämän kesän ajan, syyskuun loppuun asti talomuseon eteishallissa ja porrasgalleriassa on esillä erikoisnäyttely, joka kertoo viroksi ja englanniksi tekstien, infografiikan ja arkistovalokuvien avulla museon tarinasta. Keskeinen rooli sen toiminnassa on yhä talon runsailla alkuperäisesineillä ja huonekaluilla, joita tsaarin Tallinnan-matkojen pysähdyspaikassa käytettiin jo 300 vuotta sitten ja jotka ovat säilyneet ehkä yllättävänkin hyväkuntoisina.

Näyttelyä varten eteisaulan seinälle on ripustettu väliaikaisesti myös maalaus, joka on erityinen. Viimeksi se on samalla paikalla ollut esillä 1930-luvun lopulla ja juuri ennen toista maailmansotaa. Kyseessä on Venäjää 1700-luvun lopulla hallinneen keisarinna Katariina II:n juhlamuotokuva.