Tuoretta tietoa Virosta
6.12.2017 | Luonto

Kansallislinnut kiikarissa

Kansallislinnut kiikarissaSuomalaisia on koskettanut laulujoutsenten pariuskollisuus. Suomen kansallislinnuksi laulujoutsen valittiin vuonna 1981.

Joutsenretki kokosi suomalaisia ja virolaisia Matsaluun satavuotiaan Suomen kunniaksi.

 

Tuuli tuivertaa marraskuisena lauantaina meren rannalla. Ollaan Haeskassa, Matsalunlahden pohjoisrannalla.

Syysmuuton lintumassat ovat jo räpytelleet paremmille ruoka-apajille. Poissa ovat kymmenientuhansien lintujen hanhi- ja sorsaparvet ja niitä kiikaroivat lintuharrastajaporukat. 

 

Haeskan upeilta rantaniityiltä löytyy marraskuussakin paljon katseltavaa, jos vain osaa etsiä. Tällä kertaa kiikarissa ovat etenkin Suomen kansallislinnut, laulujoutsenet.

Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestetylle joutsenretkelle on tullut kolmisenkymmentä suomalaista ja virolaista luonnonystävää.

Joutsenia näkyy runsaasti ruokailemassa rantavedessä, mutta ne ovat pääosin kyhmyjoutsenia. Kaksi nukkuvaa hahmoa näyttää kuitenkin solakammilta ja kun ne nostavat päänsä siiven alta, paljastuvat ne laulujoutseniksi.

Lisää kansallislintuja löytyy ruovikon takaa ruokailemasta. Siellä niillä on mukava tuulensuoja.

 

Haeska on suomalaisten rakastama lintupaikka, yksi Viron suosituimmista. Tuulingun talon pihapiirissä sijaitsevassa lintutornissa käy muuttoaikoina vilkas kiikarointi.

”Suomalaisia lintuharrastajia täällä on käynyt jo 1980-luvun puolivälistä alkaen. Nyt täällä käy jo kiinalaisiakin”,  Tuulingun talon isäntä Ants Ale kertoo.

Ants Alen mukaan joutsenilla on Haeskan kanssa muutakin yhteistä. Paikka oli viime vuosisadan alkupuolella suosittu joutsenten metsästyspaikka.

”Niiden metsästys oli silloin kuitenkin enemmän herrojen huvia. Paikalliset talonpojat vain auttoivat lisätienestin toivossa.”

Alkuaikoina metsästysretkillä kävivät saksalaiset, myöhemmin neuvostoajan puoluepomot. Joutsenten ampuminen oli silkkaa huvittelua. Ale vertaa sitä vaikkapa golfin peluuseen. 

Joutsenten metsästys loppui Matsalun suojelualueen perustamiseen vuonna 1957.

Joutsenten tilanne Suomessa oli 1950-luvulla hälyttävä. Arvioiden mukaan maassa pesi vain 15 joutsenparia. Syynä vähyyteen oli ennen kaikkea metsästys.

Joutsenten pelastuminen oli ihme, mistä saa kiittää kirjailija Yrjö Kokkoa, jonka uupumaton valistustyö valkolintujen puolesta kantoi pikkuhiljaa hedelmää.

Kokon kirjat Ne tulevat takaisin ja Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu saivat suomalaisten asenteet vähitellen muuttumaan. Kansallislinnuksi joutsen valittiin 1981. Nyt Suomessa pesii jo
10 000 joutsenparia.

Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu on Virossakin kulttikirjan maineessa. Eräs retkeläinen kertoo, että moni virolainen on lukenut sen suomeksi ja harmittelee, ettei sitä ole vielä käännetty viroksi. 

Joutsen yhdistää suomalaisia ja virolaisia myös kielessä. Haap­salulainen lintuharrastaja ja luonto-opas Tarvo Valker kertoo, että joutsenen vanha vironkielinen nimi on joutsin.

Suomeksi joutsenta taas on kutsuttu aikoinaan nimillä luikko ja luikka. Viroksi joutsen on luik.

Valker myös nostaa esiin Lennart Meren, joka nimitti itämerensuomalaisia vesilinnun kansaksi, joille joutsen oli pyhä.

Joutsenen trumpettimainen ääni taas inspiroi Jean Sibeliusta, joka kertoi sen olevan ”yksi elämän suuria vaikutelmia”.

Matsalussakin joutsenen ääntä päästään kuulemaan. Jotain majesteettista, ja perisuomalaista, kansallislinnun kumeassa töräyttelyssä on.

Teksti Mikko Virta, kuvat Mikko Virta, Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

 

Lue lisää samasta aiheesta
haeska joutsen joutsenretki kansallispuisto lintutarkkailu luonnonpuisto ornitologia

24.9.2022 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan syysnäyttely alkaa tänään – puutarha esittelee syötäviä luonnonantimia

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan syysnäyttely alkaa tänään – puutarha esittelee syötäviä luonnonantimia

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan perinteinen syysnäyttely järjestetään puutarhan Palmutalossa 24. syyskuuta–2. lokakuuta. Näyttely on avoinna kello 11–19. Vierailijat pääsevät tutustumaan … Lue lisää

18.9.2022 | Luonto

Elokuu oli Virossakin ennätyksellisen lämmin

Elokuu oli Virossakin ennätyksellisen lämmin

Elokuu 2022 oli Virossa lämpimin sataan vuoteen ja toiseksi kuumin koko mittaushistorian aikana. Syyskuun toisen puoliskon ennustetaan olevan lämmin, … Lue lisää

16.8.2022 | Luonto

Ensi viikonloppuna Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa on esillä satoja tomaattilajikkeita

Ensi viikonloppuna Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa on esillä satoja tomaattilajikkeita

19.–21. elokuuta kello 11–19 Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetään suosittu Tomaattifestivaali, jossa esitellään satoja lajikkeita tomaatteja ja paprikoita. Tomaattifestivaalin kuraattorin … Lue lisää

6.8.2022 | Luonto

Kaksivarvaslaiskiainen muutti Tallinnan eläintarhaan

Kaksivarvaslaiskiainen muutti Tallinnan eläintarhaan

Yksi maailman hitaimmista nisäkkäistä, kaksivarvaslaiskiainen on nytTallinnan eläintarhassa. Kaksivarvaslaiskiainen on eläin, joka tarvitsee lämpimän ja kostean sademetsäympäristön. Sen paksussa … Lue lisää

3.8.2022 | Luonto

Huomenna Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa opetellaan viikatteella niittämistä

Huomenna Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa opetellaan viikatteella niittämistä

Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa pääsee torstaina 4. elokuuta kello 12–15 taas oppimaan ja harjoittelemaan viikatteella niittämistä. Samalla tutustutaan niittykasveihin. Niittopäivänä … Lue lisää

31.7.2022 | Luonto

camera icon5
Suopulahduksia ja merellistä luontoa

Suopulahduksia ja merellistä luontoa

Pärnu on Viron kesäpääkaupunki ja tuttu kohde myös suomalaisille matkailijoille. Pärnun maakunnassa sijaitsevat kohteet sen sijaan ovat vielä monilta … Lue lisää

9.7.2022 | Luonto

Heinäkuu on Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa ranskalainen kuukausi

Heinäkuu on Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa ranskalainen kuukausi

Tallinnan kasvitieteellinen puutarhan heinäkuu on omistettu Ranskalle. Puutarhassa järjestetään yhteistyössä Ranskan suurlähetystön kanssa kierroksia, luentoja, työpajoja, näyttelyitä sekä muuta … Lue lisää

29.6.2022 | Vapaa-aika

Asuntoautolla matkaaville on Virossa tarjolla jopa 136 leirintäaluetta. Esittelemme 20 suurempaa ja pienempää kohdetta ympäri maata.

Asuntoautolla matkaaville on Virossa tarjolla jopa 136 leirintäaluetta. Esittelemme 20 suurempaa ja pienempää kohdetta ympäri maata.

Pohjois-Viro Vanamõisa Caravanpark 1Jos ei halua lähteä kovin pitkälle Tallinnasta, niin silloin hyvä leiriytymispaikka on Vanamõisan karavaanaripuisto vain kuuden … Lue lisää