Tuoretta tietoa Virosta
6.12.2017 | Luonto

Kansallislinnut kiikarissa

Kansallislinnut kiikarissaSuomalaisia on koskettanut laulujoutsenten pariuskollisuus. Suomen kansallislinnuksi laulujoutsen valittiin vuonna 1981.

Joutsenretki kokosi suomalaisia ja virolaisia Matsaluun satavuotiaan Suomen kunniaksi.

 

Tuuli tuivertaa marraskuisena lauantaina meren rannalla. Ollaan Haeskassa, Matsalunlahden pohjoisrannalla.

Syysmuuton lintumassat ovat jo räpytelleet paremmille ruoka-apajille. Poissa ovat kymmenientuhansien lintujen hanhi- ja sorsaparvet ja niitä kiikaroivat lintuharrastajaporukat. 

 

Haeskan upeilta rantaniityiltä löytyy marraskuussakin paljon katseltavaa, jos vain osaa etsiä. Tällä kertaa kiikarissa ovat etenkin Suomen kansallislinnut, laulujoutsenet.

Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestetylle joutsenretkelle on tullut kolmisenkymmentä suomalaista ja virolaista luonnonystävää.

Joutsenia näkyy runsaasti ruokailemassa rantavedessä, mutta ne ovat pääosin kyhmyjoutsenia. Kaksi nukkuvaa hahmoa näyttää kuitenkin solakammilta ja kun ne nostavat päänsä siiven alta, paljastuvat ne laulujoutseniksi.

Lisää kansallislintuja löytyy ruovikon takaa ruokailemasta. Siellä niillä on mukava tuulensuoja.

 

Haeska on suomalaisten rakastama lintupaikka, yksi Viron suosituimmista. Tuulingun talon pihapiirissä sijaitsevassa lintutornissa käy muuttoaikoina vilkas kiikarointi.

”Suomalaisia lintuharrastajia täällä on käynyt jo 1980-luvun puolivälistä alkaen. Nyt täällä käy jo kiinalaisiakin”,  Tuulingun talon isäntä Ants Ale kertoo.

Ants Alen mukaan joutsenilla on Haeskan kanssa muutakin yhteistä. Paikka oli viime vuosisadan alkupuolella suosittu joutsenten metsästyspaikka.

”Niiden metsästys oli silloin kuitenkin enemmän herrojen huvia. Paikalliset talonpojat vain auttoivat lisätienestin toivossa.”

Alkuaikoina metsästysretkillä kävivät saksalaiset, myöhemmin neuvostoajan puoluepomot. Joutsenten ampuminen oli silkkaa huvittelua. Ale vertaa sitä vaikkapa golfin peluuseen. 

Joutsenten metsästys loppui Matsalun suojelualueen perustamiseen vuonna 1957.

Joutsenten tilanne Suomessa oli 1950-luvulla hälyttävä. Arvioiden mukaan maassa pesi vain 15 joutsenparia. Syynä vähyyteen oli ennen kaikkea metsästys.

Joutsenten pelastuminen oli ihme, mistä saa kiittää kirjailija Yrjö Kokkoa, jonka uupumaton valistustyö valkolintujen puolesta kantoi pikkuhiljaa hedelmää.

Kokon kirjat Ne tulevat takaisin ja Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu saivat suomalaisten asenteet vähitellen muuttumaan. Kansallislinnuksi joutsen valittiin 1981. Nyt Suomessa pesii jo
10 000 joutsenparia.

Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu on Virossakin kulttikirjan maineessa. Eräs retkeläinen kertoo, että moni virolainen on lukenut sen suomeksi ja harmittelee, ettei sitä ole vielä käännetty viroksi. 

Joutsen yhdistää suomalaisia ja virolaisia myös kielessä. Haap­salulainen lintuharrastaja ja luonto-opas Tarvo Valker kertoo, että joutsenen vanha vironkielinen nimi on joutsin.

Suomeksi joutsenta taas on kutsuttu aikoinaan nimillä luikko ja luikka. Viroksi joutsen on luik.

Valker myös nostaa esiin Lennart Meren, joka nimitti itämerensuomalaisia vesilinnun kansaksi, joille joutsen oli pyhä.

Joutsenen trumpettimainen ääni taas inspiroi Jean Sibeliusta, joka kertoi sen olevan ”yksi elämän suuria vaikutelmia”.

Matsalussakin joutsenen ääntä päästään kuulemaan. Jotain majesteettista, ja perisuomalaista, kansallislinnun kumeassa töräyttelyssä on.

Teksti Mikko Virta, kuvat Mikko Virta, Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

 

Lue lisää samasta aiheesta
haeska joutsen joutsenretki kansallispuisto lintutarkkailu luonnonpuisto ornitologia

29.1.2021 | Luonto

Suuri osa Viron punkeista kantaa jotain tautia – eniten tauteja kantavia punkkeja on Tarton, Viljandin ja Tallinnan seuduilla

Suuri osa Viron punkeista kantaa jotain tautia – eniten tauteja kantavia punkkeja on Tarton, Viljandin ja Tallinnan seuduilla

Viron terveystutkimuslaitos TAI julkaisi viime viikolla tuoreen punkkitutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan noin 62 prosenttia punkeista kantoi jotain tautia. Yli 20 … Lue lisää

22.1.2021 | Luonto

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron metsähallituksen eli RMK:n mukaan Viron soilla on luontopolkuja yhteensä jo noin 90 kilometriä. Niistä pitkospuiden osuus on noin 55 … Lue lisää

21.1.2021 | Luonto

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden puu Virossa on kataja (viroksi kadakas). Kataja kasvaa Virossa yleisenä koko maassa, mutta suuria katajikkoja on etenkin maan länsiosissa … Lue lisää

16.11.2020 | Luonto

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Itämeren matkailufoorumin (Baltic Sea Tourism Forum) yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa kestävän matkailun kilpailu. Voittajat valittiin kolmessa sarjassa: Itämeren maiden kestävin … Lue lisää

16.10.2020 | Luonto

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Keemun tornin juurella tuuli puhaltaa kylmästi Matsalunlahdelta. Edellispäivän Aila-myrskyn jälkeen se tuntuu lähinnä vain hellältä henkäykseltä.  Taivas on lintuja täynnä. … Lue lisää

7.10.2020 | Luonto

Seitsemän virolaista kohdetta valittiin kestävän matkailun top 100 -listalle

Seitsemän virolaista kohdetta valittiin kestävän matkailun top 100 -listalle

Virosta valittiin peräti seitsemän kohdetta maailmanlaajuiselle sadan kestävyyteen tähtäävän matkakohteen listalle. Mukana listalla ovat Pärnu, Tartto, Rakvere, Saarenmaa, Hiidenmaa, Lahemaa … Lue lisää

16.9.2020 | Luonto

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi Lihulassa – luontodokumentteja voi nähdä myös Pärnussa ja Tartossa

Matsalun luontoelokuvafestivaali järjestetään 16.–27. syyskuuta Lihulassa ja muualla Virossa. Festivaalin päätapahtumapaikkana toimii Lihulan kulttuuritalo. Elokuvia voi Lihulan lisäksi nähdä myös … Lue lisää

11.9.2020 | Luonto

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Jalkapatikalla kohti Latviaa – The Baltic Guide testasi Rannikon vaellusreitin

Riianlahden ylle on kerääntynyt tummia pilviä ja tuulee navakasti, kun astun rantahietikolle hotelli Lepaninan lähellä. Tarkoituksena on patikoida rantaa pitkin … Lue lisää

Suunnittele tulevia matkoja valtavan juttuarkistomme avulla.

Pidä Viro mielessä!

Mene juttuarkistoon PDF
Sulge