Tuoretta tietoa Virosta
6.12.2017 | Luonto

Kansallislinnut kiikarissa

Kansallislinnut kiikarissaSuomalaisia on koskettanut laulujoutsenten pariuskollisuus. Suomen kansallislinnuksi laulujoutsen valittiin vuonna 1981.

Joutsenretki kokosi suomalaisia ja virolaisia Matsaluun satavuotiaan Suomen kunniaksi.

 

Tuuli tuivertaa marraskuisena lauantaina meren rannalla. Ollaan Haeskassa, Matsalunlahden pohjoisrannalla.

Syysmuuton lintumassat ovat jo räpytelleet paremmille ruoka-apajille. Poissa ovat kymmenientuhansien lintujen hanhi- ja sorsaparvet ja niitä kiikaroivat lintuharrastajaporukat. 

 

Haeskan upeilta rantaniityiltä löytyy marraskuussakin paljon katseltavaa, jos vain osaa etsiä. Tällä kertaa kiikarissa ovat etenkin Suomen kansallislinnut, laulujoutsenet.

Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestetylle joutsenretkelle on tullut kolmisenkymmentä suomalaista ja virolaista luonnonystävää.

Joutsenia näkyy runsaasti ruokailemassa rantavedessä, mutta ne ovat pääosin kyhmyjoutsenia. Kaksi nukkuvaa hahmoa näyttää kuitenkin solakammilta ja kun ne nostavat päänsä siiven alta, paljastuvat ne laulujoutseniksi.

Lisää kansallislintuja löytyy ruovikon takaa ruokailemasta. Siellä niillä on mukava tuulensuoja.

 

Haeska on suomalaisten rakastama lintupaikka, yksi Viron suosituimmista. Tuulingun talon pihapiirissä sijaitsevassa lintutornissa käy muuttoaikoina vilkas kiikarointi.

”Suomalaisia lintuharrastajia täällä on käynyt jo 1980-luvun puolivälistä alkaen. Nyt täällä käy jo kiinalaisiakin”,  Tuulingun talon isäntä Ants Ale kertoo.

Ants Alen mukaan joutsenilla on Haeskan kanssa muutakin yhteistä. Paikka oli viime vuosisadan alkupuolella suosittu joutsenten metsästyspaikka.

”Niiden metsästys oli silloin kuitenkin enemmän herrojen huvia. Paikalliset talonpojat vain auttoivat lisätienestin toivossa.”

Alkuaikoina metsästysretkillä kävivät saksalaiset, myöhemmin neuvostoajan puoluepomot. Joutsenten ampuminen oli silkkaa huvittelua. Ale vertaa sitä vaikkapa golfin peluuseen. 

Joutsenten metsästys loppui Matsalun suojelualueen perustamiseen vuonna 1957.

Joutsenten tilanne Suomessa oli 1950-luvulla hälyttävä. Arvioiden mukaan maassa pesi vain 15 joutsenparia. Syynä vähyyteen oli ennen kaikkea metsästys.

Joutsenten pelastuminen oli ihme, mistä saa kiittää kirjailija Yrjö Kokkoa, jonka uupumaton valistustyö valkolintujen puolesta kantoi pikkuhiljaa hedelmää.

Kokon kirjat Ne tulevat takaisin ja Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu saivat suomalaisten asenteet vähitellen muuttumaan. Kansallislinnuksi joutsen valittiin 1981. Nyt Suomessa pesii jo
10 000 joutsenparia.

Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu on Virossakin kulttikirjan maineessa. Eräs retkeläinen kertoo, että moni virolainen on lukenut sen suomeksi ja harmittelee, ettei sitä ole vielä käännetty viroksi. 

Joutsen yhdistää suomalaisia ja virolaisia myös kielessä. Haap­salulainen lintuharrastaja ja luonto-opas Tarvo Valker kertoo, että joutsenen vanha vironkielinen nimi on joutsin.

Suomeksi joutsenta taas on kutsuttu aikoinaan nimillä luikko ja luikka. Viroksi joutsen on luik.

Valker myös nostaa esiin Lennart Meren, joka nimitti itämerensuomalaisia vesilinnun kansaksi, joille joutsen oli pyhä.

Joutsenen trumpettimainen ääni taas inspiroi Jean Sibeliusta, joka kertoi sen olevan ”yksi elämän suuria vaikutelmia”.

Matsalussakin joutsenen ääntä päästään kuulemaan. Jotain majesteettista, ja perisuomalaista, kansallislinnun kumeassa töräyttelyssä on.

Teksti Mikko Virta, kuvat Mikko Virta, Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

 

Lue lisää samasta aiheesta
haeska joutsen joutsenretki kansallispuisto lintutarkkailu luonnonpuisto ornitologia

21.3.2024 | Luonto

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Tänään 21. maaliskuuta sertifioitu permakulttuurin asiantuntija Marian Nummert luennoi permakulttuurista eli luonnonmukaisen puutarhan pitämisestä. Luento on ilmainen ja se … Lue lisää

1.3.2024 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan vuotuinen orkideanäyttely avautuu tänään 1. maaliskuuta. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden nähdä hyvin harvinaisia ​​orkideoita luonnonvaraisia olosuhteita jäljittelevässä … Lue lisää

28.2.2024 | Viro

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viron maanmittausviraston laatimassa uudessa kartassa Viron maa-ala on pienentynyt neljä kilometriä. Mutta kompensoiva uutinen on se, että maassa onkin … Lue lisää

27.2.2024 | Luonto

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Tarton tähtitornissa järjestetään yleisölle 26.2.–3.3. välisenä aikana opastettuja iltoja, jolloin katsellaan ja opitaan lisää tähtitaivaasta. Iltoihin on vapaa pääsy … Lue lisää

13.2.2024 | Luonto

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Euroopan vuoden puu 2024 -kilpailun äänestys on nyt käynnissä. Kilpailussa on mukana 14 puuta, joista viisi on tammia, kaksi … Lue lisää

30.1.2024 | Luonto

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Tarton Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi ei rajoitu vain Tarton kaupunkiin, vaan tapahtumia järjestetään ympäri Etelä-Viroa. Yksi tällainen tapahtuma on lähes kolme … Lue lisää

22.1.2024 | Mainos | Vapaa-aika

Etelä-Viro on lähempänä kuin Lappi

Mainos Etelä-Viro on lähempänä kuin Lappi

Talviloma etelässä tuntuu ehkä kummalliselta, mutta Helsingistä on Etelä-Viroon huomattavasti lyhyempi matka, kuin Pohjois-Suomeen ja talvella Etelä-Virossa tapahtuu monenlaista. … Lue lisää

20.1.2024 | Luonto

camera icon6
Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle suomaisemiin Virolaiset suot ovat hienoja kohteita talvellakin. Pitkospuureiteillä on mukava tallustella, kun aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja suomaisema … Lue lisää