Tuoretta tietoa Virosta
14.3.2024 | Kolumnit

Hüttünen pistää maaliskuussa: Miksi virolaisnuoret menestyvät niin hyvin Pisa-testissä?

Hüttünen pistää maaliskuussa: Miksi virolaisnuoret menestyvät niin hyvin Pisa-testissä?

 

Joulukuussa saimme tietää, että suomalaiskoululaisten Pisa-menestys jatkaa laskuaan.

Vuonna 2004 Suomi oli ensimmäisenä kaikissa Pisa-tutkimuksen kolmessa kategoriassa, jotka ovat matematiikka, lukutaito ja luonnontieteet. Tuolloin menestyksen syiksi arveltiin opettajien korkeaa koulutustasoa sekä Suomen yhtenäiskulttuuria, joka takasi hyvän äidinkielen osaamisen.

Nyt Suomi on vajonnut maailman ykköspaikalta OECD-maiden keskikastiin. Viime vuoden Pisa-tutkimuksessa Viro oli matematiikassa maailman seitsemänneksi paras. Edellä oli vain kuusi Aasian maata. Lukutaidossa Viro oli kuudes. Edellä oli neljä Aasian maata sekä Irlanti, jossa tehty testi ei vastannut Pisa-tutkimuksen vaatimuksia. Luonnontieteissä Viro oli jälleen paras maa Aasian ulkopuolelta ollen kuudes.

Jos muutamaa Aasian maata ei lasketa, oli Viro Pisa-tutkimuksessa maailman paras kaikissa kategorioissa!

 

Monta syytä menestykseen

Virossa lapset ja nuoret kunnioittavat auktoriteetteja, kuten vanhempiaan ja opettajia.

Virossa on vähän ”curling-vanhempia”, jota siivoavat lapsensa edestä esteet pois. Lapsille ja nuorille annetaan enemmän vapauksia päättää itse elämästään, mutta heidän pitää ottaa myös vastuu päätöksistään.

Nuoret haluavat menestyä elämässään. He tuntuvat olevan itsenäisempiä ja kypsempiä kuin suomalaiset serkkunsa.

Voi olla, että maiden elintasojen ero vaikuttaa koulutukseen suhtautumiseen. Virossa lapset tietävät jo varhain, että raha ei kasva puussa eikä sitä saa ”seinästä”, jos tilillä ei ole katetta. Pieni puute pakottaa oppimaan nopeasti.

Virossa kouluissa ei opiskella huonoimman oppilaan tahdissa, vaan pidetään kiinni korkeasta vaatimustasosta. Huippuoppilaille annetaan lisämahdollisuuksia kehittyä entistä paremmiksi eli oppilaita ei tasapäistetä.

Virossa ei myöskään tasoero sukupuolten välillä ole tyttöjen hyväksi yhtä suuri kuin Suomessa.

Suhteutettuna BKT:hen opetukseen käytetään Virossa ja Suomessa yhtä paljon rahaa. Virossa koululaiset tekevät kuitenkin enemmän töitä kuin Suomessa. Ehkä virolais­opettajat vaativat enemmän.

Maassa ei myöskään ole avokouluja, joissa eri luokkien välillä ei ole seiniä eikä kännyköitä näprätä turhaan oppituntien aikana. Lisäksi oppilaat joutuvat tekemään kotiläksyjä.

Näihin päiviin asti Viroon on tullut vain vähän maahanmuuttajia. Siksi vieraskielisten oppilaiden osuus on pieni.

Tilanne voi muuttua, kun venäjää äidinkielenään puhuvat oppilaat siirtyvät lähitulevaisuudessa kokonaan vironkieliseen opetukseen. Lisäksi Viroon on tullut suuri määrä ukrainalaispakolaisia. Nyt noin kolme prosenttia Viron asukkaista on Ukrainasta. Suurin osa ukrainalaislapsista aloittaa koulutiensä ilman kielitaitoa.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Tommi Karjalainen sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa, että Virossa on koulutukseen panostettu sekä onnistettu ylläpitämään koulutusmyönteisyyttä ja koulutuksen arvostamista. Karjalaisen mukaan Suomessa kehitys on ollut heikompaa.

 

Hüttünen

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia

Lue lisää samasta aiheesta
artikkeli Virosta hüttünen kolumni kritiikki kulttuuri politiikka The Baltic Guide yhteiskunta

15.1.2024 | Kolumnit

Stop! Älköön aika seisahtuko!

Stop! Älköön aika seisahtuko!

Nostan vinyylilevyn soittimelle jaStop, seisku aeg!kuuluu kaiuttimista heleän pehmeänä virona. Velly Joonas, tuo Tõrvan motownin ääni ja olemus, venyttelee … Lue lisää

13.12.2023 | Kolumnit

Omena- ja kirsikkavarkaissa

Omena- ja kirsikkavarkaissa

Olen ajatellut viime aikoina lastenkasvatuksellisia eroja Viron ja Suomen välillä. Pojallani on eräs hyvä ystävä, kahdeksanvuotias pikkupoika S. He … Lue lisää

28.11.2023 | Kolumnit

Viron parlamentin toiminta on halvaantunut

Viron parlamentin toiminta on halvaantunut

Viime aikoina on Viron poliittista elämää hallinnut keskustelu pääministeri Kaja Kallaksen miehen osittain omistaman kuljetusyhtiön jatkamasta toiminnasta Venäjällä sen … Lue lisää

6.8.2023 | Kolumnit

Piirissaar kuvastaa Itä-Viron sitkeyttä

Piirissaar kuvastaa Itä-Viron sitkeyttä

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. ”Kirkko oli tuossa vieressä. Minun isoisäni Kirill … Lue lisää

30.7.2023 | Kolumnit

Tallinnan laaja katuremontti on aiheuttanut kaupunkiin kaaoksen 

Tallinnan laaja katuremontti on aiheuttanut kaupunkiin kaaoksen 

Valtavien tieremonttien takia on tänä kesänä Tallinnassa vaikea liikkua. Kaupungin kadut on revitty auki. Suuri määrä katuja on suljettu. … Lue lisää

22.6.2023 | Kolumnit

Muutama sana virolaisesta työnteosta

Muutama sana virolaisesta työnteosta

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. ”Kierrellessäni Tallinnassa näen miten surkeassa jamassa kaikki on”, … Lue lisää

15.5.2023 | Kolumnit

Viron poliittinen kenttä liberalisoitui – Ekre istuu pitkään oppositiossa

Viron poliittinen kenttä liberalisoitui – Ekre istuu pitkään oppositiossa

Viron maaliskuisten parlamenttivaalien jälkeen poliittinen kenttä maassa muuttui pysyvästi. Vuosien ajan politiikkaa dominoinut ja osittain jopa terrorisoinut oikeistolainen ja … Lue lisää

3.2.2023 | Kolumnit

Luetaan viroa, luetaan suomea

Luetaan viroa, luetaan suomea

Suomesta kuuluu hälyttäviä uutisia lasten lukutaidon heikentymisestä. Äidinkielen tunnit koostuvat opettajien mukaan kaikesta muusta kuin kirjallisuudesta, sillä oppiainetta on … Lue lisää