HÜTTÜNEN-Naton viides artikla suojelee Viroa
Venäjä ja Saksa tekivät Molotov- Ribbentrop -sopimuksen elokuussa 1939. Sen salainen lisäpöytäkirja antoi Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan Stalinille.
Marraskuussa 1939 Neuvostoiitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota päättyi Suomen tappioon ja aluemenetyksiin, mutta maan itsenäisyys säilyi. Venäjä miehitti kaikki Baltian maat vuonna 1940.
Tuolloin Suomi ja Baltian maat jäivät liittoutumattomina ilman suojaa. Suomi anoi talvisodan kynnyksellä epätoivoissaan jopa liittymistä osaksi Ruotsia, mutta naapurimaa kieltäytyi kohteliaasti tarjouksesta.
Virolaiset eivät 1990-luvulla halunneet tehdä samaa virhettä toista kertaa. Heti maan itsenäistyttyä uudelleen Viro haki Naton jäsenyyttä. Nykyään Viro nauttii puolustusliiton suojelusta.
Nato-sopimuksen viidennen artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Tähän lupaukseen Viron ulkopoliittinen johto luottaa.
Naton vastustajat epäilevät artiklan täytäntöönpanoa kriisitilanteessa. Mutta jos esimerkiksi USA ei auttaisi sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-liittolaistaan, putoaisi koko Yhdysvaltojen ulkopolitiikan uskottavuudelta pohja pois.
Miksi Suomessa pelätään Natoa? Mielipidemittausten mukaan yli puolet suomalaisista hokee vanhaa kekkoslaista mantraa puolueettomuuden autuudesta. Kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi hiljattain, että suomettuneen Suomen 1970- ja 1980-luvuilla vaikuttanut Naton vastainen ilmapiiri vaikuttaa vieläkin. Pelätään, että Natoon liittyminen suututtaisi Venäjän.
Mutta pitääkö Venäjää pelätä? Venäjä miehittää osaa kahdesta naapurimaastaan eikä noudata valtioiden yhdessä sopimia pelisääntöjä. Venäjä modernisoi armeijaansa ja lisää joukkoja rajojensa läheisyyteen. Myös Suomen rajan taakse.
Natoon kuuluvat Yhdysvallat, Kanada ja 22 Länsi-Euroopan maata. Nämä maat ovat osa läntistä arvoyhteisöä. Lähes kaikki Neuvostoliiton miehityksen kokeneet maat ovat halunneet heti vapauduttuaan liittyä puolustusliittoon. Näin ne ovat halunneet turvata oman arvomaailmansa. Natoon liittyminen on myöskin aina ollut vapaaehtoista.
Viron edellinen puolustusministeri Urmas Reinsalu kehotti maaliskuussa Suomea ja Ruotsia liittymään pikavauhtia puolustusliittoon. Lisäksi hän toivoi Natojoukkoja Baltian alueelle.
Venäjällä on lännessä neljä Natoon kuulumatonta rajanaapuria: Georgia, Ukraina, Valko- Venäjä ja Suomi. Kahteen ensim- mäiseen Venäjä on jo hyökännyt. Valko-Venäjä on täydellisesti Kremlin talutusnuorassa. Mitähän Suomelle tulevaisuudessa tapahtuu?
Hüttünen
Lue lisää samasta aiheesta
