Muinainen kartanoruoka

Virolaista ruokakulttuuria on muo- vannut kartanoiden keittiöt, joihin kansainväliset tuulet puhalsivat jo niinä aikoina, kun maarahvas söi akanaleipää tuntematta vielä perunaakaan.

Paahtovanukas eli crème brûlée on ollut nykyisen Viron alueella tunnettu jo noin parisataa vuotta sitten. 1800-luvun keittokirjassa sen tekemiseen opetetaan näppärä konsti. Nykyiset pienet kaasupolttimet ovat olleet käytössä vain viime vuosikymmenet, ennen sokeripinnan ruskistaminen tehtiin uunin grillivastuksilla tai vain ylhäältä kuumentavalla salamanterilla. Salamanteri nimitys oli alunperin hehkuvaksi kuumennettavalla raudalla, joka noin 150 vuotta sitten korvattiin virolaisreseptissä hellan pesässä kuumennettavalla lapion terällä. Luovaa suhtautumista.

Lähes jokaisesta virolaisravin- tolasta löytyvä crème brûlée elää uutta tulemistaan, mutta sitä muistuttava uunijuusto puuttuu vielä etenkin kansallisia ruokiaan etsivistä keittiöistä. Ternimaitoa on Virossakin käytetty aikaisemmin runsaasti, mutta nykyään sitä ei saa kuin suhteilla.

Siitähän syntyy maittava uunijuusto, jota suomeksi kutsutaan nimellä vasikantanssi tai sonnintöyssy.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA ANDREI CHERTKOV

Lue lisää samasta aiheesta