Sata syytä vierailla Põltsamaalla
Teksti Timo Raussi Kuvat Teele Kaeramaa, Kuningamäe kardikeskus
Puurmanin kartanon nimi on peräisin von Buhrmeisterin suvulta, jolle tilukset lahjoitti Ruotsin kuningatar Kristiina vuonna 1645.
Mitä mieleesi tulee paikannimestä Põltsamaa? Kenties vahva sinappi tai some-kuvista nähty linna tai tienviitta Tallinna-Tartto -maantien varressa – tosin jo niin lähellä Tarttoa, että päätieltä ei enää oikein viitsisi poiketa sivuun.
Mutta tiedätkö, miksi ympäröivine Põltsamaan kuntineen yhteensä noin 9000 asukkaan pikkukaupunkia kutsuttiin vuoteen 1917 asti Oberpahleniksi? Eli samalla nimellä kuin mitä linnanpihalla toimiva ravintola laadukkaine viinikellareineen tottelee. Kaupungin läpi virtaava ja Pedjajoen kautta Tarton Emajokeen laskeva joki tunnetaan paikallisten suussa myös Paalajokena eli entisessä saksankielisessä asussaan Pahlena. Siten “Pahlen yllä“ tai “Pahlen töyräällä“ on jo 1200-luvun lopulla kehittyneelle sekä 1570-luvulla peräti tuolloisen Liivinmaan kuningaskunnan pääasujaimistona toimineelle paikkakunnalle aivan looginen nimitys.
Päätiestä puhuen: Põltsamaan kunnan alueella, ihan valtatien varressa Kalmen kylässä sijaitsee manner-Viron maantieteellinen keskipiste. Paikalla on muinainen uhrikivi, tietotaulu sekä National Geographic -lehden keltainen selfiekuvien ottamiseen sopiva maisemakehys. Sivuhuomautus itselle: muista lisätä navigaattorin pysähdyspaikkalistaan!
Ja knoppitiedoilla jatkaakseni: Tiesitkö, että Põltsamaan reunamilla sijainneessa kirjapainossa painettiin vuonna 1766 julkaistu ensimmäinen vironkielinen aikakauslehti ”Lühhike öppetus, mis sees monned head rohhud teäda antakse…” – suomeksi ”Lyhyt opetusvihkonen, jonka sisällössä annetaan tietoa muutamista hyvistä kansanlääkkeistä” eli vähän kuin oma Kotilääkäri-lehtemme.
Tasan sata vuotta sitten saatujen kaupunkioikeuksien inspiroimana kaupungin matkailuväki aloitti kesäkuussä Facebook-postitusten sarjan “100 syytä vierailla Põltsamaalla“. Vaikka kampanja onkin vain vironkielisenä kohdistettu kotimaan kiertäjille, saa kirjoituksista ja kuvista mainiosti selvää nettiselaimen käännöstoimintoa käyttäen. Nyt elokuun lopulla sarja on edennyt osaan 59, mutta jo tähänastisista mainioin taustatarinoin höystetyistä postituksista olen kerännyt roppakaupalla ideoita seuraavan Tarton-suuntaisen ajelun välipysähdystä varten. Tässä ihan muutama esimerkki:
Adaveren, Lustiveren, Võisikun ja Pajusin kartanot, Kamarin järvellä toimiva ja kesäisin megasuosittu wakepark eli kaapelivetosysteemillä varustettu vesilautailukeskus, myös aivan valtatien äärellä sijaitseva Sõpruse eli Ystävyyden puisto komeine ”Kalevipoeg kyntämässä” ja ”Virolaiset olympiamitalistit” -patsaineen, Põltsamaan Nigulisten kirkon kolme uutta suurta lasimaalausta ja Viron pisin kudottu kirkkosalimatto, muotisuunnittelija Katre Arulan käsityö- ja asusteliike linnanpihalla, yksityinen radiomuseo, lukuisat kesätapahtumat, Põltsamaan tehtaalla kehitettyjen kosmonauttinen avaruustuubiruokien näyttely linnanmuseossa, Toretalun maissipeltolabyrintti… ja monen monta muuta. Kannattanee etsiä Tarton sijasta majoituspaikkakin lähistöltä…
Lue lisää samasta aiheestakartano linna linnamuseo matkailu nähtävyydet Oberpahlen põltsamaa ravintola
