3.6.2026 | Viro

Viron lipun päivä

Teksti Timo Raussi
Kuva Sven Zacek / Visit Estonia

Otepään keskusaukiolla liehuu 17 neliömetrin suuruinen Viron lippu maan korkeimmassa, 20-metrisessä lipputangossa.

Kansallislaulun ja vaakunan ohella Viron valtion tunnuksena on vuodesta 1918 asti ollut sinimustavalkoinen valtiolippu. Huomenna 4.6. vietetään Viron lipun päivää, joskin juhlan päivämäärä ei liity valtion syntyyn vaan jo sitä ennen 1800-luvun lopulla vallinneeseen kansallismielisyyden aikaan ja kansallisen vapauden symboliikkaan.

Vuonna 1881 Tarton yliopisto toimi vahvasti saksankielisenä oppilaitoksena, vaikka kuuluikin hallinnollisesti Venäjän keisarikunnalle. Joukko vironkielisiä opiskelijoita halusi perustaa Vironia-nimisen opiskelijajärjestön eli korporaation, jonka tunnusväreinä olisivat olleet aateellista uskollisuutta sekä taivasta ja merta kuvaava sininen, kotimaan maaperää ja maanviljelijän perinteistä mustaa takkia symboloiva musta sekä hyveellisyyttä ja vapauden suuntaan ponnisteluja kuvaava valkoinen.

Hankkeen kohdattua hallinnollista vastutusta opiskelijat käyttivät kiertotienään yhdistysmuotoa. Viron ylioppilaiden seura eli Eesti Üliõpilaste selts näki päivänvalon ja valmistutti keväällä 1884 Põltsamaalla kolmesta Vironian värien mukaisesta silkkikankaan palasta itselleen lipun. Se vihittiin seuran käyttöön Otepään pappilan salissa 4.6.1884, mistä siis juontuu myös Viron lipun juhlallisuuksien päivämäärä.

Kyseinen lippu on yhä olemassa ja näytteillä Viron kansallismuseo ERM:issä, jossa voit tutustua sen tarinaan ja vaiheisiin – mukaanlukien vuosikymmeniä kestäneeseen piilottamiseen neuvostovallan silmistä. Tai jos haluat käyttää virolaisopiskelijoiden tapaan kiertotietä, lue tämä Viron yleisradion ERR:n kattava ja kuvitettu englanninkielinen artikkeli aiheesta parin vuoden takaa.

Viron lipusta on olemassa myös erilliset versionsa tasavallan presidentin sekä merivoimien käyttöön. Molemmissa niissä lipun keskelle on kuvattu valtion vaakuna kolmine leijonineen. Presidentin lipussa vaakunaa ympäröi lisäksi tammenlehdistä muodostettu ornamentti.

Raidallisen lipun nosto salkoon ei ole aina onnistunut ihan strömsöläisittäin. Tieten tai vahingossa se on kohonnut salkoon ylösalaisin eli valkomustasinisenä muun muassa vuoden 1992 olympialaisissa Barcelonassa, Erika Salumäen voittaman pyöräilykullan mitalienjakotilaisuudessa. Vuonna 2013 Venäjällä Sotšissa pelatussa nuorten jalkapalloturnauksessa lippu liehui myös ylösalaisin, samoin kuin Brysselin kaupungin lippuaukiolla tämän vuoden helmikuussa.

Onpa lippu kerran kohonnut vahingossa muutaman minuutin ajaksi ylösalaisin myös sen ehkä kuuluisimpaan esittelypaikkaan eli Tallinnan Pitkän Hermannin tornin huipulle. Sen mastoon lippu nostetaan aina auringonnousun aikaan – tai lain mukaan viimeistäänkin kello 8.00 aamulla Viron kansallislaulun „Mu isamaa, mu õnn ja rõõm“ saatteella. Auringon laskiessa tai viimeistään kello 22.00 lippukin lasketaan „Mu isamaa on minu arm“ -laulun soidessa. Haluttaessa pitää lippu salossa läpi yön, on sen lain mukaan oltava valaistu. Ainoan poikkeuksen tarjoaa juhannusaaton 23.6. ja juhannuspäivän 24.6. päivän välinen yö, jolloin lippua ei valaisemattomanakaan tarvitse laskea.

Tiesitkö muuten, että Narvan kaupungissa – nykyisen Fama-ostoskeskuksen ja Inger-hotellin luona olivat 1920-luvulla kadunniminä käytössä Sininen, Musta ja Valkoinen katu? Neuvostohallinto nimesi ne heti miehityskauden alussa uusiksi Punaiseksi poikkikaduksi, Koulutuksen eli Hariduse tänavaksi ja Neuvostoliiton eli Nõukogude tänavaksi – viimeksi mainittu tosin kantaa nykyisin nimeä Lavretsovin katu.