Tuoretta tietoa Virosta
1.7.2014 | Kulttuuri

Keitä ne virolaiset oikein ovat?

Keitä ne virolaiset oikein ovat?

Viro ei ole kovin suuri maa, mutta asukkaita on moneksi.

Tutkimusten mukaan kaikkein vaaleahiuksisimmat löytyvät Rakveren ja Koillis-Viron alueelta. Tummatukkaisia on saarilla ja Kaakkois-Virossa. Pisimmät virolaiset ovat Saarenmaalla ja Hiidenmaalla, lyhimpiä ovat setukaiset.

Virolaiset ovat kutsuneet omaa kieltään nimellä eesti keel 1800- luvun lopulta alkaen. Ennen sitä he kutsuivat itseään maarahvaaksi ja kieltään maakieleksi. Virossa puhutaan eri murteita, joiden pääryhminä ovat pohjois- ja etelä-virolaiset murteet. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat saarten, lännen, keski- ja itämurteet. Etelässä puhutaan Mulgin, Tarton ja Võrun murteita. Setukaisten murre (tai kieli) lasketaan usein omaksi ryhmäkseen. Saarenmaalaiset eivät osaa lausua õ-kirjainta, vaan sanovat sen tilalla ö. Muut ilkkuvatkin sanomalla heitä söörömöölösiksi. Liivinlahdella sijaitseva pikkusaari Kihnu ylpeilee sillä, että sen kieli ja kulttuuri ovat Unescon suojeluksessa.

Väkiluku on Virossa laskenut viime vuosina ja väestö on keskittynyt taajamiin. Viron asukkaista virolaisia on 69 prosenttia ja venäläisiä 25 prosenttia.

Virolaiseen kansanluonteen yksi piirre on ärapanemine eli toisten vioista tai erilaisuuksista irvailu. Virossa on peräti ohjelma nimeltään Ärapanija. Naapuriheimolaisista on Virossa selkeät käsitykset ja virolaisen paras jälkiruoka on kuulemma toinen virolainen. Esittelemme Rein Lauksin kuvituksen avulla muutamia virolaisten omia käsityksiä maamiehistään.

Tallinnalaiset ovat muualla asuvien mielestä pilattuja (viroksi: ära rikutud) virolaisia. ”Olemme Tallinnasta, me maksamme”, on tunnetusta elokuvasta elämään jäänyt lause.

Tallinnalaiset ajavat mielellään katumaasturinsa niin perille kuin mahdollista, oli kyse joko kaupasta, hiekkarannasta tai luontokohteesta.

Satakielen monet nimet

■ Satakieli laulaa koko Virossa. Kirjakielessä se on ööbik, eteläisissä murteissa sisask ja Mulgin murteessa kirigüü. Kihnussa laulutaituria kutsutaan nimellä üebik.

Peipsijärven rannoilla asuvat vanhauskoiset ovat olleet alueella satoja vuosia. Heidän sipulinsa ja kalansa ovat maan perinneruokaa. Kalaa säilötään monin tavoin: savustetaan, marinoidaan ja kuivataan. Kevättalvella rajavartiostolla on työtä pelastaessaan pilkkijöitä jäälautoilta.

Kihnun saari on pitänyt omaperäisyytensä. Naiset ajavat sivuvaunullisilla moottoripyörillä kansallispuvuissaan ja miehet haaveilevat hylkeenpyynnin kiellon loppumisesta. Kihnu on merkitty Unescon maailmanperintökohteeksi.

Luoteisrannikon ruotsalaisalueet tyhjenivät sodan lopulla. Monet alueen nimet muistuttavat vielä rantaruotsalaisten ajasta. Muutama vanhus puhuu enää ruotsia.

Tartto on Viron Ateena, siellä asuu Viron lukeneisto. Todellinen tarttolainen asuu puutalossa ja Tallinnassa käydessään ei vahingossakaan yövy pääkaupungissa.

Länsi-Viron kiviset maat eivät oikein tuota, mutta isoisän rakentamassa talossa voi elää vielä pitkään, ja vanha neuvostotraktorikin toimii vielä. Mulgimaalla, Viron eteläosassa, on vehreyttä ja maanviljelijät ovat vauraita.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO JA MIKKO VIRTA, KUVITUS REIN LAUKS

Lue lisää samasta aiheesta

7.7.2025 | Kulttuuri

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

30.4.–28.9. Tallinn täispurjes -näyttely, Tallinna Näyttely esittelee, kuinka vuoden 1980 olympialaisten purjehduskilpailut vaikuttivat Tallinnan arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan. 9.–10.7. … Lue lisää

7.7.2025 | Kulttuuri

Da Vinci saapunut Tallinnaan!

Da Vinci saapunut Tallinnaan!

Kansainvälinen kiertonäyttely Da Vinci Genius on avattu Tallinnan Telliskivessä. Näyttely järjestetään samassa M-hallissa, jossa viime vuonna nähtiin erittäin suosittu … Lue lisää

6.7.2025 | Vapaa-aika

Tallinnan Meripäivät tarjoavat merellistä iloa kaikille

Tallinnan Meripäivät tarjoavat merellistä iloa kaikille

Tallinnan Meripäivät on koko perheelle suunnattu tapahtuma, jossa pääsee ihastelemaan monenlaisia vesikulkuneuvoja purjeveneistä moottoriveneisiin. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tallinnan … Lue lisää

3.7.2025 | Kulttuuri

Turnajaisia, käsitöitä ja linnanneitoja

Turnajaisia, käsitöitä ja linnanneitoja

Tallinna perustettiin aikana, jolloin ritarit ratsastivat hevosilla ja taistelivat miekoin, kauppiaat myivät tuotteita niinkin kaukaa kuin Suomesta, ja neitojen … Lue lisää

3.7.2025 | Kulttuuri

Ukrainalaistaiteilijan näyttely avautuu Narvassa

Ukrainalaistaiteilijan näyttely avautuu Narvassa

Narvan A-Art Galleriassa, Astri Keskuksessa, avautuu 11. heinäkuuta kello 17 ukrainalaisen nykytaiteilijan Viktoria Berezinan näyttely Põimumine (suom. Punoutuminen). Näyttelyn … Lue lisää

2.7.2025 | Kulttuuri

Viron merimuseon taidekokoelma Tammsaaren puistossa

Viron merimuseon taidekokoelma Tammsaaren puistossa

Kesäkuun 27. päivänä Tammsaaren puistossa avautui ulkoilmanäyttely nimeltään Meren kutsu kankaalla – 90 vuotta Viron merimuseon taidekokoelmaa. Näyttelyn teokset … Lue lisää

2.7.2025 | Kulttuuri

I Land Sound -festivaali Saarenmaalla

I Land Sound -festivaali Saarenmaalla

Kansainvälisesti arvostettu I Land Sound -festivaali järjestetään heinäkuun lopulla Saarenmaalla jo kahdeksatta kertaa. Usein Viron ”Burning Maniksi” kutsuttu festivaali … Lue lisää

1.7.2025 | Kulttuuri

Kansainvälinen kuvitusnäyttely avataan tänään Tallinnassa

Kansainvälinen kuvitusnäyttely avataan tänään Tallinnassa

Viron lastenkirjallisuuden keskuksessa avautuu 1. heinäkuuta kansainvälinen näyttely Sea Change. Muutosten meri, joka nostaa esiin maailman merien ja ekosysteemien … Lue lisää