Vilen Künnapun taiteessa voivat Jeesus ja alaston nainen olla vierekkäin
Teksti Timo Huttunen Kuvat Timo Huttunen, Vilen Künnapun valokuvakokoelmat
Vilen Künnapu ateljeessaan, jossa hänen maalauksensa syntyvät.
Otsikko voi aiheuttaa osassa lukijoista hämmennystä. Sitä pitää siis vähän selittää. Molemmat asiat ovat Vilen Künnapulle rakkaita ja pyhiä asioita: usko Jumalaan ja taide. Kolmas rakas asia on sitten arkkitehtuuri.
Künnapu ei ole varreltaan pitkä, mutta mies säteilee positiivista karismaa, joka täyttää tilan. Tilan luoja hän onkin. Näin menestynyttä arkkitehtia pitäisi pelätä tai ainakin kunnioittaa, mutta hänen pehmeä positiivisuutensa yllättää.
Nuoruuden työnsä hän teki jo 1970-luvulla. Ensimmäinen suuri kansainvälinen projekti oli Tallinnan metodistikirkko 1990-luvun alussa. Sen jälkeen niitä onkin ollut paljon. Arkkitehti on vaikuttanut julkisen tilan ilmeeseen Virossa jo vuosikymmenien ajan.
Vaikka lähes kaikki hänen piirtämänsä rakennukset ovat jakaneet vahvasti mielipiteitä ja aiheuttaneet jopa skandaaleja, ei arkkitehti myönnä piirtäneensä yhtään huonoa taloa. ”Kaikki työni ovat hyviä. On hienoa, että ne ovat aiheuttaneet kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan. Jos näin ei olisi ollut, olisivat suunnitelmani olleet vain keskinkertaisia”, vastaa hän kritiikkiin. Lause ei ole lainkaan ylimielinen, pikemminkin toteava.
”Kateus ei kosketa minua. Kadehtijat eivät ymmärrä kuka tai mikä minä olen. Olen liian nopea liikkeissäni. Vaihdan alustaa. Löydän aina uusia keinoja ilmaisuun”, arkkitehti kehaisee.
Künnapun mielestä kaikella on aikansa ja paikkansa. Skandaaleja ei pidä pelätä. Lopuksi kaikki asettuu paikoilleen. Energiat tasaantuvat.
Suuri persoona
Ulkoinen olemus on Künnapulle tärkeä asia. Miehellä on muodikkaat silmälasit. Hän kysyy, pitääkö kuvissa olla takki päällä vai ilman. Hän haluaa vielä nähdä valokuvat, jotka hänestä on otettu. Näin pitääkin tehdä miehen, jolle esteettisyys on kaikki kaikessa ja jonka maalauksissa on usein nainen haarat avoinna.
Tallinnan liikekeskuksessa sijaitsevan yhdennentoista kerroksen ateljeen parvekkeelta aukeaa esteetön näkymä yli koko kaupungin. Parvekkeelta näkee aikakin viisi Künnapun piirtämää rakennusta. Myös yksi nuoruudentyö, jonka väri tosin on vuosien varrella vaihtunut. ”Tuolla on metodistikirkko, tuolla Kolmen tornin talo ja Hotel SAS Radisson, ja tuolla Viru Keskus”, esittelee hän näkymää.
Arkkitehti puhuu lämpimästi kolleegastaan Ain Padrikista, jonka kanssa he yhdessä johtivat Künnapu & Padrik -arkkitehtitoimistoa. ”Ain ei koskaan kopioi ketään. Hän ei ole kiinnostunut siitä, mitä muut arkkitehdit tekevät. Hän haluaa luoda itse.”
”Neuvostoaikana me emme olleet kapitalistisen rahantekokoneen sisällä, olimme mammonasta vapaat ja siksi luovemmat kuin monet suunnittelijat kapitalistisessa maailmassa.”
1980-luvulla Künnapu piirsi kolhoosi- ja sovhoosirakennuksia. Vastapainoksi hän osallistui myös ulkomaisiin arkkitehtuurikilpailuihin. Rovaniemen Arktisen keskuksen suunnittelukilpailusta tuli erikoispalkinto vuonna 1884 ja West Coast Gateway -rakennuksen arkkitehtuurikilpailu Los Angelesissa vuonna 1988 toi toisen sijan. Künnapu & Padrik -toimisto osallistui myös Guggenheimin museon Helsingin hankeen suunnittelukilpailuun vuonna 2014.
Nyt arkkitehtitoimisto on kiinni. Vilen Künnapu onkin viime aikoina keskittynyt taiteen tekemiseen.
Arkkitehti on nykyään taidemaalari
Ateljee on täynnä tuoreita maalauksia. Niin, Viron ehkä tunnetuin arkkitehti on nykyisin taidemaalari.
Monet kollegat olivat yllättyneitä, kuinka sujuvasti suurissa liike-elämän projekteissa marinoitu mies siirtyi maalaamaan tauluja. Vielä muutama vuosi sitten hän ilmoitti, että ei edes osaa maalata.
Ehkäpä yksi syy taidemaalariksi ryhtymiseen oli, että 1990-luvulla Künnapun rakennuksiin hiipi uusi elementti, väri. Yksi ensimmäisistä värikkäistä taloista oli Äripäev-lehden toimitalo, joka on kirkkaan punainen. Myös uusin rakennus, Kadriorg Plaza on ihastuttanut ja vihastuttanut voimakkailla väreillään.
Nykyään Künnapu kuuluu Viron taiteilijaseuran hallitukseen. Häneltä on tulossa näyttely, johon tulee 50 pientä kuvaa. Maalauksissaan hän käsittelee uskonnollisia teemoja ja tekee uudelleen tulkintoja kuuluisista renessanssimaalauksista.
Rahan takia arkkitehti ei maalaa. ”Koska minua ei raha kiinnosta, kukaan ei voi minua ostaa. Ja kun raha ei kiinnosta, sitä tulee silti, ikään kuin huomaamatta”.
Uskon mies
Usko Jumalaan on yksi Künnapun elämän tukipilareista. ”Usko ja Jumala antavat minulle energiaa, jota jaan töitteni kautta kaikille”.
Nuorena miehenä hän vietti railakasta ja sosiaalista elämää, johon kuului alkoholi ja juhliminen. Mutta vuonna 1999 Künnapu pani korkin kiinni. Hänellä oli hengellinen kriisi. Pian mukaan tulivat myös Jumala ja usko.
Kuuluisa, nyt jo edesmennyt laulajatar Marju Kuut oli Künnapun hyvä ystävä. ”Marju sanoi minulle: ’Vilen sinä vielä tulet uskoon’ ja niinhän siinä sitten kävi”, kertoo arkkitehti hyväntuulisesti. Intian matkansa aikana Vilen Künnapu koki herätyksen. Hänet kastettiin kristityksi ortodoksisessa seurakunnassa.
”Hengellisyys oli ollut kuitenkin koko ajan sisälläni, en vain ollut osannut löytää sitä.”
Hänen uskonsa ei ole kiinni yhdessä uskonnossa. Vilen Künnapun Jumala on universaali, kaikissa uskonnoissa sama. Uskossaan Künnapu on vapaamielinen. Hän etsii myös arkkitehtuurista pyhiä muotoja.
”Kaikissa uskonnoissa pyhät rakennukset ovat samanlaisia. Niissä on samoja muotoja: kupolit, puoliympyrät, pyramidit, tornit ja antennit. Miksi ei voisi olla myös yksi universaali usko. Toivon, että niin tulee tapahtumaan.” Hänen uskoonsa sopivat myös uudelleen syntyminen, shamaanit, noidat, magia sekä metafysiikka ja kosmiset mysteerit.
Useissa Künnapun suunnittelemissa maallisissakin rakennuksissa on lasikatto, josta valo tulee talon sisään kuin temppelissä tai kirkossa. Hän onkin todennut: ”Parempi, että tie taivaaseen on avoinna, kuin se että aukko olisi alaspäin”.
Suhteet Suomeen
Künnapun mielestä virolaiset ja suomalaiset kuuluvat samaan ryhmään, ovat sama kansa. Hänellä on ollut side suomalaisten kanssa jo vuosikymmenien ajan. Yksi läheisemmistä ystävistä oli edesmennyt kuvataiteilija Carolus Enckell.
Side Suomeen ei ole katkennut. Nyt työn alla on näyttely Suomenlinnaan. Se toteutetaan yhdessä Suomen taidemaalariliiton kanssa.
Liike-elämässäkin arkkitehtina suomalaisten kanssa löytyy kokemuksia. Hänellä on muistoja RSV:n johtajasta Ilpo Kokkilasta ajalta, jolloin Viru Keskusta suunniteltiin. ”Riitelimme siitä, kuka tekee ja mitä. Kokkila olisi halunnut panna omat miehensä töihin. Me olisimme vain kirjoittaneet nimet papereihin. Tämä ei meille sopinut. Halusimme tehdä itse ja näyttää kykymme. Ja niin me teimmekin”, Vilen Künnapu naureskelee.
Tulevaisuus on täynnä toimintaa
Maalaamisen lisäksi Künnapu opettaa arkkitehtuuria. ”Opetustyö on minulle missio. Olen saanut niin paljon. Nyt on aika jakaa.”
Lisäksi taiteilija on innoissaan tulevasta näyttelystä, jonka hän tekee yhdessä poikansa Augustin kanssa.
Vilen Künnapun puheessa vilisevät Lontoo, Helsinki, Los Angeles, Intia… Kansainvälisellä arkkitehdilla ja taiteilijalla on ystäviä ja tuttuja ympäri maailmaa.
Vieläkin hän matkustaa, vaalii kansainvälisiä suhteitaan ja osallistuu taide-elämään.
Vanheneminen ei Vilen Künnaputa huolestuta. ”Työ on yksi osa elämää. Ihmisenä oleminen toinen. Kuolemaa ei tarvitse pelätä. Kun heräät aamulla, olet onnellinen ja hyväksynyt sen, että et ole täydellinen, on kaikki hyvin. Jumala ohjaa, mutta itse pitää huolehtia siitä, että yrittää korjata tekemänsä virheet. Kaikkihan me teemme virheitä. Mitään en kuitenkaan häpeä. Niin paljon olen hyvää tehnyt.”
Joitakin Vilen Künnapun piirtämiä rakennuksia:
Lillepood eli kukkakauppa (1983)
Pieni talo Tallinnan vanhassa kaupungissa oli koko Itä-Euroopan ensimmäinen postmodernistinen talo. Betonista tehty pieni kukkakauppa aiheutti Neuvosto-Eestissä skandaalin.
Metodistikirkko (1994)
Eteläkorealaisella rahoituksella tehty kirkko oli 1990-luvun alussa yksi Tallinnan suurimmista rakennusprojekteista.
Äripäev-talo (1998)
Räikeän punainen talo keskeisen kaupunkiväylän varrella oli monille järkytys.
Hotel SAS Radisson (2001)
Korkea tornitalo edustaa perinteisempää arkkitehtuuria. Rakennus toi Tallinnaan suurkaupungin tunnelmaa.
Viru Keskus (2004)
Viru Keskus on saanut paljon kritiikkiä, mutta Vilen Künnapun mielestä rakennus on onnistunut ja toimiva.
Kolmen tornin talo (2006)
Vanhasta neuvostoaikaisesta rakennuksesta loihdittiin mielenkiintoinen talo, jossa on kolme ”energiaa johtavaa” tornia.
Tigutorn (2007)
Tartossa sijaitseva Tigutorn eli suomeksi etanatorni rakennettiin 19 metriä korkeammaksi kuin rakennusluvassa sallittiin. Ongelma ratkaistiin luovasti, kun tehtiin päätös, että rakennusluvan ylimenevä osa onkin talon päällä oleva veistos. Toinen tärkeä työ Tartossa on AHHAA-tiedekeskus.
Kadriorg Plaza (2020)
Künnapun tuorein työ on aiheuttanut voimakkaiden väriensä sekä eri muotoisten ja kokoisten ikkunoidensa vuoksi niin ihastusta kuin vihastusta. Kuitenkin monien mielestä rakennus on kuin taideteos.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Virolaiset jouluruokaperinteet
- Viro suunnittelee lukukausimaksuja yksivuotisille maisteriohjelmille
- MMA-liiga Raju suunnittelee kansainvälistä laajentumista
Lue lisää samasta aiheestaarkkitehti arkkitehtitoimisto arkkitehtuuri ateljee modernismi taide taideteos Vilen Künnapu