 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
Virolaiset kiroavat kovaa kiinteist�veroa
|
Ensi alkuun Viro voi tuntua veroparatiisilta. Tuloista otetaan veroa 26% kaikilta, tienaatpa sitten paljon tai v�h�n. Se ei ole kuitenkaan koko totuus.
| Maatalousmaan maksimivero on 1% maan arvosta - ja maatalousmaa on Virossa viel� halpaa. |
| Tallinnan ymp�rist�n rantamilla k�y ankara rakentaminen |
| T�ss� pikkutalossa on eletty vuosikymmeni� meren rannalla. Kova kiinteist�vero voi aiheuttaa sen, ett� l�hivuosina t�h�nkin nousee uusrikkaan palatsi. |
|
|
|
 simerkiksi pakollinen sairausvakuutus haluaa tuloista 13% ja silti valittaa olevansa konkurssin partaalla. Ty�nantajan on maksettava lis�ksi 20% palkasta muuta sotu- maksua. Erilaisten leimaverojen m��r�t (ajokortit, auton rekister�inti yms.) ovat korkeammat kuin Suomessa. Viime aikoina virolaiset ovat alkaneet kauhistella my�s kiinteist�veroa (maamaks), joka ajaa kaikkein k�yhimm�t maanomistajat luopumaan maastansa.
Kiinteist�veron m��r�� kaupunki tai kunta, jonka alueella kiinteist� on. Kunnan elimet voivat p��tt�� veron suuruuden rajoissa 0,5% - 2% ja vero l�htee kokonaisuudessaan kunnan budjettiin. Maatalousmaalle on tosin tehty poikkeus, joka on voimassa viel� vuoden. Sen verottaminen tapahtuu rajoissa 0,3% - 1%.
Maan hinta on Virossa noussut
Kiinteist�veron pohjaksi otetaan maan todellinen hinta - ei siis esimerkiksi ostohinta. Kun maan hinta nousee, nousee kiinteist�verokin. Maan hinnan m��r��v�t ammattimaiset meklarit tietyin v�liajoin. Suuri poru onkin noussut siit� syyst�, ett� t�n� vuonna on vahvistettu uudet maan hinnat. Perusteena k�ytet��n tehtyj� kauppoja ja niiden yhteydess� maasta maksettuja hintoja.
Monin paikoin veronkorotuksen syyllisin� pidet��n suomalaisiakin. Saarenmaalla ovat m�kkitonttia havitelleet suomalaiset maksaneet virolaisten mielest� ��lytt�mi� hintoja�. Hinnat ovat tietysti olleet suotuisia Suomen hintoihin verrattuna, mutta virolaisille se tarkoittaa kiinteist�veron kohoamista.
Esimerkiksi Saarenmaan P�iden kunnassa oli 10 hehtaarin tontti hinnoiteltu edellisen kerran 20 000 kruunun arvoiseksi, nyt sen hinta on 145 000 kruunua.
2% mukaan kiinteist�vero on 2900 kruunua eli n. 1100 markkaa. Suomalaisesta summa ei ehk� tunnu kummoiseltakaan, mutta Virossa se on kahden kuukauden el�keraha kokonaisuudessaan.
Sit�paitsi 2%: n kiinteist�vero tarkoittaa, ett� kunta takavarikoi koko kiinteist�n hinnan 50 vuodessa. Tosiasiassa se tapahtuu paljon nopeammin, kun maan hinta kohoaa.
El�kel�inen voi anoa vapautusta
Kunta tai kaupunki voi vapauttaa el�kel�isen kiinteist�verosta, jos el�kel�isell� ei ole esimerkiksi maahan liittyvi� vuokratuloja. Vapautus koskee kuitenkin kaupungissa vain 1000 neli�metrin tonttia ja maalla 1 hehtaarin tonttia. Mahdolliselta ylij��v�lt� osalta on kiinteist�vero maksettava.
Ik�v��n asemaan ovat joutuneet esimerkiksi monet kalastajat, jotka asuvat meren rannalla. Tallinnan it�reunalla sijaitsevassa Viimsin kunnassa on kalastaja �lo Kindma lohkonut vanhan kalastustilansa maat viideksi osaksi, joita h�n pikkuhiljaa kaupitsee. Muuten ei ole mahdollista selviyty� kiinteist�verosta, sill� meren rannalla maan hinta on 1100 kruunua neli�metrilt�.
Rantojen kanta- asukkaat syytt�v�tkin Viron uusrikkaita ja ulkomaalaisia, jotka ovat nostaneet maan hinnat pilviin ja pakottavat k�yhemm�t myym��n maansa. Kaikkein huonoimmin menee niill�, jotka eiv�t voi edes maataan myyd� kiinteist�verosta selviytymiseksi. Meren rannalla on paljon maata, joka on matalaa, kasvaa ruovikkoa ja meriveden noustessa j�� per�ti veden alle. Sellaista maata ei kukaan osta kes�m�kin tontiksi, mutta silti se voi olla hinnoiteltu pilviin kiinteist�veron m��r��miseksi.
Protestiaalto
Ihmiset ovat alkaneet voimakkaasti protestoimaan sek� maan hinnoittelua ett� kuntien soveltamia maksuprosentteja vastaan. Esimerkiksi Saarenmaan Kaarman kunnan maanomistajat l�hettiv�t kunnantoimistoon 80 vastalausetta l�hinn� sill� perusteella, ett� tulvivat ranta- alat oli hinnoiteltu huvilatonttien hintojen mukaan.
Tallinnan Meriv�ljan kaupunginosassa ovat siell� ik�ns� asuneet ja nyt el�k�ityneet ihmiset h�d�ss�. Puutarhakaupunginosa on meren rannalla ja lyhyen automatkan p��ss� keskikaupungista. Uusrikkaat ovat ostaneet siell� l�j�p�in neuvostoaikana hartiapankkisysteemill� rakennettuja omakotitaloja. Kaupan solmimisen j�lkeen on paikalle tilattu puskutraktori, joka lykk�� omakotitalon nurin. Tilalle on rakennettu mit� ihmeellisempi� linnoituksia, joissa rahan paljous on kilpaillut mauttomuuden kanssa tasap�isesti.
Maan hinta on Meriv�ljalla tietenkin noussut. El�kel�ispariskunta selitt��, ett� heid�n tonttinsa hinta oli t�h�n asti 190 kruunua neli�lt�, nyt 430 kruunua neli�lt�. Tontilta ei ole p��sy� edes viem�riverkkoon. Kiinteist�vero on t�h�n asti ollut 1900 kruunua vuodessa, mutta nyt se nousee noin 5000 kruunuun vuodessa. Yhdess� kaksi el�kel�ist� saavat el�kett� 3500 kruunua kuussa. Kiinteist�vero siis sy� puolentoista kuun el�kkeen. Ilmeisesti j�lleen kerran ven�l�inen �ljyhai tai viinatrokari p��see ostamaan tontin.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
