 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
Virolaiset kiroavat kovaa kiinteistöveroa
|
Ensi alkuun Viro voi tuntua veroparatiisilta. Tuloista otetaan veroa 26% kaikilta, tienaatpa sitten paljon tai vähän. Se ei ole kuitenkaan koko totuus.
| Maatalousmaan maksimivero on 1% maan arvosta - ja maatalousmaa on Virossa vielä halpaa. |
| Tallinnan ympäristön rantamilla käy ankara rakentaminen |
| Tässä pikkutalossa on eletty vuosikymmeniä meren rannalla. Kova kiinteistövero voi aiheuttaa sen, että lähivuosina tähänkin nousee uusrikkaan palatsi. |
|
|
|
 simerkiksi pakollinen sairausvakuutus haluaa tuloista 13% ja silti valittaa olevansa konkurssin partaalla. Työnantajan on maksettava lisäksi 20% palkasta muuta sotu- maksua. Erilaisten leimaverojen määrät (ajokortit, auton rekisteröinti yms.) ovat korkeammat kuin Suomessa. Viime aikoina virolaiset ovat alkaneet kauhistella myös kiinteistöveroa (maamaks), joka ajaa kaikkein köyhimmät maanomistajat luopumaan maastansa.
Kiinteistöveron määrää kaupunki tai kunta, jonka alueella kiinteistö on. Kunnan elimet voivat päättää veron suuruuden rajoissa 0,5% - 2% ja vero lähtee kokonaisuudessaan kunnan budjettiin. Maatalousmaalle on tosin tehty poikkeus, joka on voimassa vielä vuoden. Sen verottaminen tapahtuu rajoissa 0,3% - 1%.
Maan hinta on Virossa noussut
Kiinteistöveron pohjaksi otetaan maan todellinen hinta - ei siis esimerkiksi ostohinta. Kun maan hinta nousee, nousee kiinteistöverokin. Maan hinnan määräävät ammattimaiset meklarit tietyin väliajoin. Suuri poru onkin noussut siitä syystä, että tänä vuonna on vahvistettu uudet maan hinnat. Perusteena käytetään tehtyjä kauppoja ja niiden yhteydessä maasta maksettuja hintoja.
Monin paikoin veronkorotuksen syyllisinä pidetään suomalaisiakin. Saarenmaalla ovat mökkitonttia havitelleet suomalaiset maksaneet virolaisten mielestä “älyttömiä hintoja”. Hinnat ovat tietysti olleet suotuisia Suomen hintoihin verrattuna, mutta virolaisille se tarkoittaa kiinteistöveron kohoamista.
Esimerkiksi Saarenmaan Pöiden kunnassa oli 10 hehtaarin tontti hinnoiteltu edellisen kerran 20 000 kruunun arvoiseksi, nyt sen hinta on 145 000 kruunua.
2% mukaan kiinteistövero on 2900 kruunua eli n. 1100 markkaa. Suomalaisesta summa ei ehkä tunnu kummoiseltakaan, mutta Virossa se on kahden kuukauden eläkeraha kokonaisuudessaan.
Sitäpaitsi 2%: n kiinteistövero tarkoittaa, että kunta takavarikoi koko kiinteistön hinnan 50 vuodessa. Tosiasiassa se tapahtuu paljon nopeammin, kun maan hinta kohoaa.
Eläkeläinen voi anoa vapautusta
Kunta tai kaupunki voi vapauttaa eläkeläisen kiinteistöverosta, jos eläkeläisellä ei ole esimerkiksi maahan liittyviä vuokratuloja. Vapautus koskee kuitenkin kaupungissa vain 1000 neliömetrin tonttia ja maalla 1 hehtaarin tonttia. Mahdolliselta ylijäävältä osalta on kiinteistövero maksettava.
Ikävään asemaan ovat joutuneet esimerkiksi monet kalastajat, jotka asuvat meren rannalla. Tallinnan itäreunalla sijaitsevassa Viimsin kunnassa on kalastaja Ülo Kindma lohkonut vanhan kalastustilansa maat viideksi osaksi, joita hän pikkuhiljaa kaupitsee. Muuten ei ole mahdollista selviytyä kiinteistöverosta, sillä meren rannalla maan hinta on 1100 kruunua neliömetriltä.
Rantojen kanta- asukkaat syyttävätkin Viron uusrikkaita ja ulkomaalaisia, jotka ovat nostaneet maan hinnat pilviin ja pakottavat köyhemmät myymään maansa. Kaikkein huonoimmin menee niillä, jotka eivät voi edes maataan myydä kiinteistöverosta selviytymiseksi. Meren rannalla on paljon maata, joka on matalaa, kasvaa ruovikkoa ja meriveden noustessa jää peräti veden alle. Sellaista maata ei kukaan osta kesämökin tontiksi, mutta silti se voi olla hinnoiteltu pilviin kiinteistöveron määräämiseksi.
Protestiaalto
Ihmiset ovat alkaneet voimakkaasti protestoimaan sekä maan hinnoittelua että kuntien soveltamia maksuprosentteja vastaan. Esimerkiksi Saarenmaan Kaarman kunnan maanomistajat lähettivät kunnantoimistoon 80 vastalausetta lähinnä sillä perusteella, että tulvivat ranta- alat oli hinnoiteltu huvilatonttien hintojen mukaan.
Tallinnan Meriväljan kaupunginosassa ovat siellä ikänsä asuneet ja nyt eläköityneet ihmiset hädässä. Puutarhakaupunginosa on meren rannalla ja lyhyen automatkan päässä keskikaupungista. Uusrikkaat ovat ostaneet siellä läjäpäin neuvostoaikana hartiapankkisysteemillä rakennettuja omakotitaloja. Kaupan solmimisen jälkeen on paikalle tilattu puskutraktori, joka lykkää omakotitalon nurin. Tilalle on rakennettu mitä ihmeellisempiä linnoituksia, joissa rahan paljous on kilpaillut mauttomuuden kanssa tasapäisesti.
Maan hinta on Meriväljalla tietenkin noussut. Eläkeläispariskunta selittää, että heidän tonttinsa hinta oli tähän asti 190 kruunua neliöltä, nyt 430 kruunua neliöltä. Tontilta ei ole pääsyä edes viemäriverkkoon. Kiinteistövero on tähän asti ollut 1900 kruunua vuodessa, mutta nyt se nousee noin 5000 kruunuun vuodessa. Yhdessä kaksi eläkeläistä saavat eläkettä 3500 kruunua kuussa. Kiinteistövero siis syö puolentoista kuun eläkkeen. Ilmeisesti jälleen kerran venäläinen öljyhai tai viinatrokari pääsee ostamaan tontin.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
