KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Marraskuu2001



OLET TÄSSÄ:
etusivu > kolumnit
> Kolumni: Tee mulle vielä sitä

SISÄLTÖ:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mitä missä milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


SÄÄ VIROSSA
Ilm.ee •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




K o l u m n i:
Tee mulle vielä sitä





korvat hörössä kuuntelen kaupallista virolaista paikallisradioasemaa: seksikäs naisääni pyytelee “tekemään mulle vielä sitä. Sinulla on niin vahvat kädet, pane paljon -vaahtoa!” Onko kyseessä jonkinsortin uusi ilotalo, saunabaari vai mitä? Ja jälleenkö tässä esineellistetään naista vain seksin välikappaleeksi? Lopulta ymmärrän minäkin että mainostetaan autopesulaa.
Virolaiset automainokset ovat huikeita. Niihin on todella vuodatettu koko se rakkaus mitä miehinen virolainen mies kalleintaan kohtaan tuntee. Autoa tulee hyväillä, voidella ja rasvata, pestä ja pitää puleerattuna niin viimeisen päälle. Yksikin reklaami moittii huolimatonta autonomistajaa: Noiden autohan on kuin meidän, samanlainen ruskea. Ei meidän kärry ole ruskea vaan punainen. Itse olet punainen! Eli tunnollinen autoilija ei päästä rapaa roiskumaan kalliille kyljille. Likainen ja loskainen auto käy muuten turvavälineestä, ei edes voro viitsi tahrata kätösiään kaaraan, ei siellä ole mitään vohkimista kun ei jakseta puhtaanakaan pitää.
Eräs mainos puolestaan tekee selväksi, mikä on auton funktio käyttämällä termiä “peltinen rakastaja”. Rakastajatarhan pitää aito virolaisella äijällä myös olla, mutta sitäkään ei saa millä tahansa kotterolla, on oltava kokoa ja näköä, jotka todistavat taloudellisesta menestyksestä.
Auto ei ole suinkaan vain kulkuväline, jolla siirtyä paikasta toiseen, vaan koko elämänarvojen ja -tyylin symboli. Auto on myös perheen ensimmäinen yhteinen suuri hankinta, viis siitä että katto vuotaa eikä muijalla ole pesukonetta. Leasing- tai osamaksuista kyllä aina tässä yhteydessä selvitään. Auto on teema, josta aina voi keskustella tuiki tuntemattomienkin kanssa: mitä merkkiä, paljonko lasista lähtee, mitä kärsit huolloista tai varaosista, minkämerkkisen aiot seuraavaksi hankkia ja milloin. Vaikkei Virossa ole sellaista autoveroa kuin Suomessa, niin kaikkia maksuja tulee aina kirota ja hartaasti. Mitään baanoja kun ei kuitenkaan rakenneta, pysäköintipaikkoja ei löydy mistään ja jos väärin pysäköit, niin joku ahne firma hinaa täysin viattoman auton jonnekin, josta sen saa takaisin vain kalliilla rahalla. Ja bensan hinta on täysin älyttömissä lukemissa, oikein noin neljä markkaa litra.
Kun katselee teitä, joille on jätetty kumia kuin formulakisoissa, tulee henkilökohtaiseen johtopäätökseeen, että menovesi on vielä ihan liian halpaa. Virolainen autokanta on varsin uutta. Vielä muutama vuosi sitten järjestettiin hankintamatkoja Saksaan, Hollantiin ja Belgiaan oikein bussitolkulla. Nyt lienevät kaikki merkit uhkeine myymälöineen edustettuina eikä varaosiakaan tarvitse tilailla Japanista.
Virossa maanteiden ja katujen päällä kiihdytteleviä autojonoja katsellessa eräs viisas totesi: siellä se menee tämän maan sellu- ja paperiteollisuus. Arvonsa kullakin.

LAURA ROTKO








Hyttynen: Kuolleena syntynyt idea elävästä geenipankista
Viime aikoina Viron yksi eniten puhuttaneita hankkeita on ollut suunnitelma DNA- pankista, jonne tallennettaisiin kaikkien virolaisten geenitiedot. Vertaamalla kansalaisten taustaa ja sairaskertomuksia sekä DNA: sta löytyviä geenitietoja, pitäisi geenipankkihankkeen kannattajien mielestä pystyä löytämään syitä esimerkikiksi perinnöllisiin sairauksiin sekä parantaa mahdollisuuksia ennakoida yksittäisen ihmisen todennäköisyyttä sairastua esimerkiksi syöpään tai sydän- ja verisuonitauteihin.

Kokki suosittelee: Pikaista eksotikkaa
Sue Ka Thai- ravintolassa on yksi Tallinnan monista etnisistä keittiöistä. Kokki Parsuram Bhandari kutsuu meidät keittiöön, jotta voimme omin silmin seurata ruoka- annostemme valmistumista.

Näistä puhutaan
• Viron lainsäädännössä
• Jengitappelut
• Sähkön hinta

Pääkirjoitus: Euroviisuista elämää
Kuten kaikki suomalaiset kateellisina muistavat voitti Viro viime keväänä Eurovision laulukilpailun. Voittajan tehtävä on järjestää seuraavat kisat ja ne pidetäänkin Tallinnassa 25. toukokuuta 2002. Alkuun epäiltiin mahtaako Viro selvitä urakasta ja jaksaako se rahoittaa homman. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että epäilyistä voi luopua. Kilpailu tulee, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö Viro selviä tehtävästä kunnialla.

Talous: Viron pankkimaailma on kahden kauppa. Sampo yrittää kenkäänsä oven väliin
Virossa on kaksi suurta pankkia, Hansapank ja Ühispank. Niille on tullut tarjoamaan kilpailua naapuri pohjanlahden takaa eli Sampo, joka sai Viron pankkimaailmaan jalansijan ostamalla vaikeuksiin joutuneen Forekspankin.

Talousuutiset
• Taistelu piratismia vastaan hiipuu
• Talouskasvu hidastuu
• Viron veropetokset tutkinnassa

Uutta ja uudistettua
• Elegantti hotelli
• Viihtyisä kellaripaikka
• Silmäniloa

Viro tutuksi: Narvan mailla vertaan vuoti...
Lunta oli tuiskunnut peltoaukeille, joiden yli käveltiin nopeassa tahdissa. Ensimmäiset tykinlaukaukset kuuluivat jo yli lumituiskun, jolle taustasävelen antoi marssirumpujen jatkuva pärinä.

Yhteiskunta: Virolaiset kiroavat kovaa kiinteistöveroa
Ensi alkuun Viro voi tuntua veroparatiisilta. Tuloista otetaan veroa 26% kaikilta, tienaatpa sitten paljon tai vähän. Se ei ole kuitenkaan koko totuus.


Yhteydet | Mediakortti | Tilastotietoa
E-mail: guidetoimetus@hotmail.com
Copyright © 1999-2002 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mitä-Missä-Milloin]