 |
|
|
|
T a l o u s:
Viron pankkimaailma on kahden kauppa. Sampo yritt�� kenk��ns� oven v�liin
|
Virossa on kaksi suurta pankkia, Hansapank ja �hispank. Niille on tullut tarjoamaan kilpailua naapuri pohjanlahden takaa eli Sampo, joka sai Viron pankkimaailmaan jalansijan ostamalla vaikeuksiin joutuneen Forekspankin.
| 10 vuoden aikana on Virosta kadonnut paljon pankkeja. Hoiupank oli yksi suuremmista. Sen johtajat pelasivat hasardia lainarahoilla ja pankki liitettiin Hansapankkiin. |
| Tallinnan keskustan suurimpia pilvenpiirt�ji� on �hispankin p��konttori. Se oli vaivoin saatu valmiiksi, kun ruotsalaiset ostivat pankin. |
|
|
|
 y�sk��n Hansapank ja �hispank eiv�t ole en�� virolaisia, vaan omistajat ovat ruotsalaisia suurpankkeja, Hansapankilla Swedbank ja �hispankilla SEB. Joitakin aikoja sitten kaksi ruotsalaispankkia suunnittelivat yhtymist�. Se olisi hankaloittanut Virossa ja Baltiassa toimivien tyt�rpankkien asemaa. Fuusiossa olisi syntynyt liian suurta markkinaosuutta hallitseva pankki ja ilmeisesti jompi kumpi virolaispankeista olisi pit�nyt myyd�. Swedbankin ja SEBin fuusiosta kuitenkin luovuttiin.
Hansapank selv�sti suurin
Sek� Hansapank ett� �hispank antoivat vastik��n tiedot tuloksistaan t�m�n vuoden kolmelta nelj�nnekselt� eli tammikuusta syyskuuhun. Molemmat pankit n�ytt�v�t kovia kasvulukuja edelliseen vuoteen verrattuna: Hansapank 58% ja �hispank 53,6 %. Hansapankin puhdastulo syyskuuhun menness� oli kuitenkin n. 510 Mmk, �hispankilla vain n. 65 Mmk. Melkein kymmenkertainen ero selittyy osittain sill�, ett� �hispank ahertaa l�hinn� Virossa, kun Hansaryhm�ll� on liiketoimintaa koko Baltiassa ja se on Baltian maiden suurin pankki.
N�iden pankkien kannoille pyrkii siis Sampo, joka kertoo, ett� Sampo Eesti Grupin tavoitteena on kuulua 2005 vuoteen menness� Baltian maiden kolmen suurimman pankin joukkoon.
10 vuoden huima kehitys pankeissa
10 vuotta sitten oli Viron pankkimaailma koko lailla toisen n�k�inen. Vaikka maassa ei ollut mainittavia p��omia perusteltiin pankkeja kuin sieni� sateella. Parhaillaan niit� oli yli 40. Useimmat meniv�t konkurssiin tai sitten niit� liitettiin suurempiinsa.
Tuon ajan er�s episodi p��ttyi vastik��n, kun loppui oikeusjuttu Maapankin johtajaa Malle Eenmaata vastaan. Kaikki oikeusasteet l�pi taistellut Eenmaa h�visi lopulta kaikissa ja sai 1,5 vuotta ehdotonta vankeutta.
Maapankki kyh�ttiin kokoon nelj�st� konkurssin partaalla keikkuneesta pankista. Samassa yhteydess� pankkiirirouva siirsi pankin omaan p��omaan varat, jotka oli uskottu pankin v�litett�viksi maatalouden kohentamiseen tarkoitettuina lainoina. T�st�p� tuomio tulikin.
Enmaan j�lkeen on oikeuteen tulossa juttuja saman pankin johtokunnan j�seni� vastaan, joiden arvellaan putsanneen Maapankin lopullisesti ennen konkurssia.
Viron pankkihistorian villeilt� vuosilta liikkuu kaikenlaisia tarinoita, joista ei ole j��nyt puhtaaksi yksik��n virolainen pankki. Valvonnan tiukentuminen, roskapankkien kaatuminen ja p��omien keskittyminen ovat kuitenkin auttaneet Viron pankkien kunnostamisessa. Oma osansa on tietysti kahden suurimman pankin ruotsalaisomistuksella. Ruotsissa on perinteit�, tietotaitoa ja kurinalaisuutta.
Pankkipalvelut kehittyv�t nopeasti
My�s Viron pankit ovat liikkuneet finanssitavaratalojen suuntaan. Myyd��n vakuutuksia, liisataan autoja ja muuta tavaraa ja tarjotaan monenlaisia palveluja. Internetpankit ovat kehittyneet nopeasti jos verrataan vaikka muihin entisen Neuvostoliiton maihin. Hansapankilla on Virossa jo 286 000 interne tasiakasta (maassa on 1,4 miljoonaa asukasta) ja Latviassakin 60 000 asiakasta. �hispankin internetpankilla on puolestaan Virossa 109 000 asiakasta.
Asiat eiv�t my�sk��n j�� seisomaan. Hansapank osti Liettuasta pankin nimelt� Lietuvos Taupomasis Bankas ja eip� aikaakaan, kun tuon pankin automaateista sai turisti nostaa rahaa Hansapankin kortilla. Automaattien ristiink�yttely ei ole ollut kaikkialla Baltiassa itsest��n selv� asia.
Asuntolainoja menee paljon
Virossa ovat korot olleet viime aikoina laskusuunnassa. Maan kova inflaatio on jonkin verran talttunut ja asuntolainoja tarjotaan jopa 7%: n korolla, joka on Viron oloissa ennenn�kem�tt�m�n matala korko. Niinp� asuntolainoja kysyt��n juuri t�ll� hetkell� paljon ja niit� on my�nnetty enn�tysvauhtia. Normaalisti asunnon tai omakotitalon hankintabuumi on kev��ll�, mutta nyt lainata halutaan ymp�ri vuoden.
Hansapankin antamien lainojen m��r� onkin kasvanut syyskuuhun menness� 31,3% ja �hispankin 17,9%.
�hispankissa varotaan kasvattamasta lainasalkkuja, sill� sen kanssa aikoinaan liittyneet pankit toivat yleens� tullessaan huonoja lainoja. T�n� vuonna on taseista siivottu n. 30 Mmk: n edest� toivottomia saatavia eik� niiden m��r� n�yt� viel� siihen loppuvan.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
