 |
|
|
|
Kuolleena syntynyt idea el�v�st� geenipankista
|
 iime aikoina Viron yksi eniten puhuttaneita hankkeita on ollut suunnitelma DNA- pankista, jonne tallennettaisiin kaikkien virolaisten geenitiedot. Vertaamalla kansalaisten taustaa ja sairaskertomuksia sek� DNA: sta l�ytyvi� geenitietoja, pit�isi geenipankkihankkeen kannattajien mielest� pysty� l�yt�m��n syit� esimerkikiksi perinn�llisiin sairauksiin sek� parantaa mahdollisuuksia ennakoida yksitt�isen ihmisen todenn�k�isyytt� sairastua esimerkiksi sy�p��n tai syd�n- ja verisuonitauteihin.
Geenipankista kaavaillaan Viron Nokiaa, koska t�m�n kaltaista tietopankkia ei ole luotu miss��n koskaan aikaisemmin. Hankkeesta ovat innostuneet suuret ulkomaiset l��ketehtaat, joista kaavaillaan operaation rahoittajia. Tutkimusty� uusia l��kkeit� kehitett�ess� on aikaa viev�� ja kallista. Tehtaat uskovat voivansa hy�dynt�� Viron kansalaisista ker��mi��n tietoja tehdess��n uusia l��kkeit� jatkuvasti kasvaville l��kemarkkinoille.
 ankkeen kannattajien mielest� vallankumouksellinen projekti osoittaisi Viron olevan l��ketieteellisen tutkimuksen huippumaa. Vastustajat puolestaan vetoavat siihen, ett� Viro ei ole terveydenhoidon huippumaa. Jotta geenipankista olisi mit��n hy�ty�, pit�isi yksitt�isen ihmisen terveydentilan muutokset diagnosoida ehdottoman oikein ja terveydentilan dokumentoimisen pit�isi olla s��nn�llist�, perusteellisista ja tarkkaa, muuten terveystietojen ja DNA: n vertailusta ei ole mit��n hy�ty�. Lis�ksi kaikki l��ketieteelliset tutkimukset pit�isi jokaisen tutkittavan henkil�n kohdalla tehd� t�sm�lleen samalla tarkkuudella, jotta vertailukelpoista tietoa saataisiin.
DNA- tutkimusten tekij�iksi ollaan kaavailtu tavallisia virolaisia perhel��k�reit�. Osallistuminen olisi potilaille vapaaehtoinen. L��k�ri saisi jokaisesta tutkimukseen tuomastaan ihmisest� 200 kruunua, joka on Virossa keskivertol��k�rille suuri lis�ansio. Voidaanko olla varmoja, ett� kaikki tutkittavat osallistuvat geenipankin luomiseen t�ysin vapaaehtoisesti? Voidaan my�s kysy� riitt��k� tavallisen virolaisl��k�rin ammattitaito tutkimuksen tekemiseen?
irosta, jossa osa l��k�reist� viel� t�n�kin p�iv�n� parantaa potilaitaan sinappilaastarilla, viinasukilla ja kurkun ymp�rille sidottavalla sillill�, ei heti ensimm�isen� tule mieleen maailman huippua oleva terveydenhoidon ihannemaa. Valtion ja kuntien terveyskekuksissa ja sairaaloissa potilailta otetaan korkeiden kustannusten vuoksi laboratoriotutkimuksia ja r�ntgenkuvia paljon harvemmin kuin esimerkiksi Suomessa. Lis�ksi monissa sairaaloissa ovat tutkimuksiin tarvittavat laitteet ja koneet vanhentuneita tai rahan puutteen vuoksi niit� ei ole hankittu lainkaan. Ovatko l��ketehtaat kiinnostuneita maksamaan puutteellisesta tai v��r�st� tiedosta? Jos eiv�t, on Viron kaavailema DNA- pankki hy�dyt�n. Edell� mainituista syist� on hanke saanut kovaa arvostelua esimerkiksi Tarton yliopiston l��ketieteen professoreilta.
Ollaanko Virossa nyt haukkaamassa liian suurta palaa kerralla? Vaarana on, ett� kunnianhimoinen DNA- pankkisuunnitelma vie voimavaroja maan viel� kehittymisvaiheessa olevalta perusterveydenhoidolta.
H�TT�NEN
|
|
