KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Marraskuu2001



OLET TÄSSÄ:
etusivu > kolumnit
> Hyttynen: Kuolleena syntynyt idea elävästä geenipankista

SISÄLTÖ:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mitä missä milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


SÄÄ VIROSSA
Ilm.ee •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK





Kuolleena syntynyt idea elävästä geenipankista





viime aikoina Viron yksi eniten puhuttaneita hankkeita on ollut suunnitelma DNA- pankista, jonne tallennettaisiin kaikkien virolaisten geenitiedot. Vertaamalla kansalaisten taustaa ja sairaskertomuksia sekä DNA: sta löytyviä geenitietoja, pitäisi geenipankkihankkeen kannattajien mielestä pystyä löytämään syitä esimerkikiksi perinnöllisiin sairauksiin sekä parantaa mahdollisuuksia ennakoida yksittäisen ihmisen todennäköisyyttä sairastua esimerkiksi syöpään tai sydän- ja verisuonitauteihin.
Geenipankista kaavaillaan Viron Nokiaa, koska tämän kaltaista tietopankkia ei ole luotu missään koskaan aikaisemmin. Hankkeesta ovat innostuneet suuret ulkomaiset lääketehtaat, joista kaavaillaan operaation rahoittajia. Tutkimustyö uusia lääkkeitä kehitettäessä on aikaa vievää ja kallista. Tehtaat uskovat voivansa hyödyntää Viron kansalaisista keräämiään tietoja tehdessään uusia lääkkeitä jatkuvasti kasvaville lääkemarkkinoille.

hankkeen kannattajien mielestä vallankumouksellinen projekti osoittaisi Viron olevan lääketieteellisen tutkimuksen huippumaa. Vastustajat puolestaan vetoavat siihen, että Viro ei ole terveydenhoidon huippumaa. Jotta geenipankista olisi mitään hyötyä, pitäisi yksittäisen ihmisen terveydentilan muutokset diagnosoida ehdottoman oikein ja terveydentilan dokumentoimisen pitäisi olla säännöllistä, perusteellisista ja tarkkaa, muuten terveystietojen ja DNA: n vertailusta ei ole mitään hyötyä. Lisäksi kaikki lääketieteelliset tutkimukset pitäisi jokaisen tutkittavan henkilön kohdalla tehdä täsmälleen samalla tarkkuudella, jotta vertailukelpoista tietoa saataisiin.
DNA- tutkimusten tekijöiksi ollaan kaavailtu tavallisia virolaisia perhelääkäreitä. Osallistuminen olisi potilaille vapaaehtoinen. Lääkäri saisi jokaisesta tutkimukseen tuomastaan ihmisestä 200 kruunua, joka on Virossa keskivertolääkärille suuri lisäansio. Voidaanko olla varmoja, että kaikki tutkittavat osallistuvat geenipankin luomiseen täysin vapaaehtoisesti? Voidaan myös kysyä riittääkö tavallisen virolaislääkärin ammattitaito tutkimuksen tekemiseen?

virosta, jossa osa lääkäreistä vielä tänäkin päivänä parantaa potilaitaan sinappilaastarilla, viinasukilla ja kurkun ympärille sidottavalla sillillä, ei heti ensimmäisenä tule mieleen maailman huippua oleva terveydenhoidon ihannemaa. Valtion ja kuntien terveyskekuksissa ja sairaaloissa potilailta otetaan korkeiden kustannusten vuoksi laboratoriotutkimuksia ja röntgenkuvia paljon harvemmin kuin esimerkiksi Suomessa. Lisäksi monissa sairaaloissa ovat tutkimuksiin tarvittavat laitteet ja koneet vanhentuneita tai rahan puutteen vuoksi niitä ei ole hankittu lainkaan. Ovatko lääketehtaat kiinnostuneita maksamaan puutteellisesta tai väärästä tiedosta? Jos eivät, on Viron kaavailema DNA- pankki hyödytön. Edellä mainituista syistä on hanke saanut kovaa arvostelua esimerkiksi Tarton yliopiston lääketieteen professoreilta.
Ollaanko Virossa nyt haukkaamassa liian suurta palaa kerralla? Vaarana on, että kunnianhimoinen DNA- pankkisuunnitelma vie voimavaroja maan vielä kehittymisvaiheessa olevalta perusterveydenhoidolta.

HÜTTÜNEN








Kokki suosittelee: Pikaista eksotikkaa
Sue Ka Thai- ravintolassa on yksi Tallinnan monista etnisistä keittiöistä. Kokki Parsuram Bhandari kutsuu meidät keittiöön, jotta voimme omin silmin seurata ruoka- annostemme valmistumista.

Kolumni: Tee mulle vielä sitä
Korvat hörössä kuuntelen kaupallista virolaista paikallisradioasemaa: seksikäs naisääni pyytelee “tekemään mulle vielä sitä. Sinulla on niin vahvat kädet, pane paljon -vaahtoa!” Onko kyseessä jonkinsortin uusi ilotalo, saunabaari vai mitä? Ja jälleenkö tässä esineellistetään naista vain seksin välikappaleeksi? Lopulta ymmärrän minäkin että mainostetaan autopesulaa.

Näistä puhutaan
• Viron lainsäädännössä
• Jengitappelut
• Sähkön hinta

Pääkirjoitus: Euroviisuista elämää
Kuten kaikki suomalaiset kateellisina muistavat voitti Viro viime keväänä Eurovision laulukilpailun. Voittajan tehtävä on järjestää seuraavat kisat ja ne pidetäänkin Tallinnassa 25. toukokuuta 2002. Alkuun epäiltiin mahtaako Viro selvitä urakasta ja jaksaako se rahoittaa homman. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että epäilyistä voi luopua. Kilpailu tulee, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö Viro selviä tehtävästä kunnialla.

Talous: Viron pankkimaailma on kahden kauppa. Sampo yrittää kenkäänsä oven väliin
Virossa on kaksi suurta pankkia, Hansapank ja Ühispank. Niille on tullut tarjoamaan kilpailua naapuri pohjanlahden takaa eli Sampo, joka sai Viron pankkimaailmaan jalansijan ostamalla vaikeuksiin joutuneen Forekspankin.

Talousuutiset
• Taistelu piratismia vastaan hiipuu
• Talouskasvu hidastuu
• Viron veropetokset tutkinnassa

Uutta ja uudistettua
• Elegantti hotelli
• Viihtyisä kellaripaikka
• Silmäniloa

Viro tutuksi: Narvan mailla vertaan vuoti...
Lunta oli tuiskunnut peltoaukeille, joiden yli käveltiin nopeassa tahdissa. Ensimmäiset tykinlaukaukset kuuluivat jo yli lumituiskun, jolle taustasävelen antoi marssirumpujen jatkuva pärinä.

Yhteiskunta: Virolaiset kiroavat kovaa kiinteistöveroa
Ensi alkuun Viro voi tuntua veroparatiisilta. Tuloista otetaan veroa 26% kaikilta, tienaatpa sitten paljon tai vähän. Se ei ole kuitenkaan koko totuus.


Yhteydet | Mediakortti | Tilastotietoa
E-mail: guidetoimetus@hotmail.com
Copyright © 1999-2002 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mitä-Missä-Milloin]