KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Marraskuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Viro tutuksi: Narvan mailla vertaan vuoti...

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Ilm.ee •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




V i r o   t u t u k s i:
Narvan mailla vertaan vuoti...


Lunta oli tuiskunnut peltoaukeille, joiden yli k�veltiin nopeassa tahdissa. Ensimm�iset tykinlaukaukset kuuluivat jo yli lumituiskun, jolle taustas�velen antoi marssirumpujen jatkuva p�rin�.

De la Gardien vaakuna ja sarkofagi ovat molemmat Tallinnan tuomiokirkossa.
De la Gardien vaakuna ja sarkofagi ovat molemmat Tallinnan tuomiokirkossa.





oli marraskuun 19. p�iv� vuonna 1700 ja kello oli noin 2 iltap�iv�ll�. Kaarle XII oli aloittanut rynn�k�n Narvan kaupunkia piiritt�v�� Pietari Suuren armeijaa vastaan.
Narvaa piiritti noin 30 000 ven�l�ist� ja Ruotsi- Suomen armeijassa oli 10 500 miest�. Voimasuhteita tosin tasoitti se, ett� osa ven�l�isist� oli hankkimassa ruokaa piiritysarmeijalle eli ry�stelem�ss� ymp�rist��.
Piiritt�j� rakensi aina jos vain mahdollista vallituksen piiritett�v�n kaupungin ymp�rille. Narvan linnoitettu kaupunki on Narva- joen mutkassa, tavallaan �niemess� ja ven�l�isten valli ulottui niemen poikki. Ajan tavan mukaan rakennettiin viel� toinenkin varustus, samanlainen valli, suojaamaan puolestaan piiritt�ji� yll�tyshy�kk�ykselt�.
Ven�l�isten vallituksissa oli ratkaiseva vika ja se ratkaisi koko taistelun. Ilmeisesti maastosta johtuen oli kahden vallin v�li yhdess� kohdassa vain 20- 30 metri�. Se oli liian kapea kuja, jotta vallin toiselta laidalta olisi voitu siirt�� tuhansia miehi� nopeasti toiselle laidalle. Kaarle XII hy�kk�sikin ensin toista laitaa vastaan ja vasta sen j�lkeen keskitti joukkojaan toista laitaa vastaan. Avoimilla pelloilla oli tilaa liikkua ja liikuttaa joukkoja. Taistelu voitettiin ja voittoa pidettiin niin suurena sankaritekona, ett� siit� viel� t�n��nkin lauletaan esimerkiksi Porilaisten marssissa. Porilaiset ja muut Narvan sotasankarit olivat oikeastaan aitoja sotilasvirkamiehi�.

Ruotujako

Sotilaan ammatti oli ammatti siin� miss� muutkin, pesti tosin kesti kaksikymment� vuotta. Ruotsi- Suomessa oli ruotujakolaitos. Muutama talo muodosti yhden ruodun ja niiden piti pit�� jatkuvasti yksi sotilas kruunun palveluksessa. Sai laittaa pojan talosta, tai palkata sotamiehen. Ruotusotamiehen palkka oli tavallisen rengin 12- 14 vuoden palkka ja maksettiin yleens� pienemmiss� eriss� esimerkiksi sotamieheksi l�hteneen vanhemmille.
Ruodun palkkaama tai l�hett�m� sotamies l�hti armeijaan v�enotossa, pantiin yleens� laivaan ja vietiin vieraille maille. Suomalaisille vieraat maat olivat pohjois- Latvia ja Viro, siihen aikaan Liivinmaaksi kutsutut. Kuuluisat suomalaiset Hakkapeliitat olivat p��osan 30- vuotisesta sodasta Liivinmaalla, mit� nyt k�viv�t sotimisen alkuvuosina Saksanmaalla mallia n�ytt�m�ss�.
Suomalaisista yksik�ist� oli 1600- luvulla v�lill� jopa kaksi kolmasosaa Liivinmaalla ja keskim��rin puolet suomalaisista sotilaista Ruotsi- Suomen armeijassa palveli Liivinmaan varuskunnissa. Erityisen paljon suomalaisia oli Riian suuressa varuskunnassa. P�rnun ja Tarton pienemm�t varuskunnat olivat 1600- luvulla suuren osan ajasta puhtaasti suomalaisia.

Perheet rintamalla

Varuskunnissa sotilaan ty� oli vahtipalvelus ja linnoitusty�t. Virka- ajan j�lkeen oli aika vapaata ja moni soturi teki iltaisin aput�it� varuskuntakaupungin asukkaiden palveluksessa ja tienasi n�in lis�tuloja. Linnoituksessa ei asuttu, vaan sotilaat oli majoitettu kaupunkilaisten luokse. Aina ei majoituksessa ollut kehumista, asuttiin ahtaasti. Mutta toisaalta, kotona renkipoika oli saanut nukkua tuvan penkill�, nyt oli h�nell� sent��n tavallisesti jopa oma s�nky.
Kun pesti oli pari vuosikymment� ja saattoi kulua kokonaankin samassa varuskunnassa palvellessa niin eiv�t avioliitot olleet mitenk��n harvinaisia. Suurin osa vanhemmista miehist� oli naimisissa ja l�hti aamuisin kotoaan t�ihin kuten kuka tahansa kruunun virkamies. Virkamatkat eli sotaretket olivat sitten toinen juttu. Tavallisesti vaimo seurasi miest��n sota kentille, kulki huoltovankkureiden mukana ja keitti iltaisin miehelleen ruokaa. Ongelmia syntyi jos perheen el�tt�j� joutui ty�tapaturman uhriksi eli kaatui taistelussa. Sosiaalihuoltoa ei ollut, v�h�n toimeentulotukea saattoi leski rykmentist� kertakorvauksena saada, mutta paras turva oli hankkia itselleen uusi aviomies ja pian.
Eih�n tavallisen sotamiehen palkka suuri ollut, mutta eip� renkik��n ty�ll� rikastunut. Valtio antoi sent��n vaatteet joka vuosi, tai paremminkin raaka- aineet. Villakangasta univormua varten sai soturi 6 kyyn�r�� ja manttelisarkaa 8 kyyn�r��. Vuorikangasta univormuun ja pellavaa paitoja varten 6 kyyn�r��. Nappeja annettiin vuodessa 3 tusinaa, yhdet keng�t ja yhdet sukat.
Osa soturin palkasta maksettiin viljassa ja osa rahassa. Vasta 1600- luvun lopulla alettiin siirty� puhtaaseen raha palkkaan. Viljapalkan lis�ksi sotilaalle kuului kruunun leip� eli sotaretkill� tavallisesti p�ivitt�inen ohrapuuro, klimppisoppa tai hernekeitto. Olut ja leip� olivat itsest��n selvi� ruokatarpeita ja lihaa pyrittiin jakamaan s��nn�llisesti. Periaatteessa jokainen sotilas teki itse ruokansa, mutta tavallisesti joku ryhm�n miesten vaimoista keitti koko ryhm�lle.
Kun palvelusaika oli pitk�, niin my�s v�ki vanheni. Ruotsi- Suomen armeijan Liivinmaalla olevien yksik�iden keski- ik� 1600- luvulla oli n. 35- vuotta, joissakin yli 40- vuotta. Varuskunnissa palveli paljon vanhoja veteraaneja, jopa yli 80- vuotiaita. N�iss� tapauksissa oli kyll� kysymys veljesavusta sill� vanhalla sotilaalla ei usein ollut paikkaa minne menn� ja vaihtoehtoina oli joko palveluksessa jatkaminen tai kerjuusauva. Sen sijaan yli 50- vuotiaat sotilaat eiv�t olleet harvinaisuuksia ja olivat varuskunnissaan monesti kokemuksensa vuoksi arvostettuja erikoismiehi�. Nuorimmassa p��ss� olivat rumpalipojat, 10- vuoden kieppeill�, usein ilmeisesti sotilaiden lapsia jotka jo nuorena astuivat is�ns� ammattiin.
Ei sotilaan ammatti 1600- luvulla kovin vaarallinen ollut. Taisteluita k�ytiin harvakseltaan ja Liivinmaalla oli suhteellisen rauhallista. Suurin uhka suomalaiselle soturille olivatkin taudit, ne tappoivat tehokkaasti, joissakin varuskunnissa joka talvi noin joka kymmenennen miehen. Mutta tappoivat taudit siviiliss�kin. Eih�n sotilaan virka mit��n herkkua ollut, mutta eip� talottoman el�m� 1600- luvulla muutenkaan ollut helppoa. Valtion virassa sent��n maksettiin palkkaa, oli katto p��np��ll� ja ruokaa lautasella.

De la Gardiet

Jos Kaarle XII on kuuluisin Narvan sotilaista, niin kovinkaan paljoa ei maineessaan h�vi� Pontus De la Gardie (1520- 1585). Sekin sattui marraskuussa, 5. p�iv�n�, kun Pontus De la Gardie kuoli. Silloisessa sodassa Ruotsi- Suomen Liivinmaalla olevan armeijan ylip��llikk� ja Liivinmaan kuvern��ri oli tarkastelemassa Narvajoen toisella puolella olleita ven�l�isten asemia. Vihollisen asemia tutkittiin veneest� ja ylip��llikk� putosi veneest�. Siihen aikaan k�ytettiin viel� rintapanssareita ja muuta rautavaatetusta jotka eiv�t uimista helpota. Hukkunut ylip��llikk� naarattiin my�hemmin yl�s Narva- joen pohjasta ja haudattiin Tallinnan Tuomikirkkoon.


[Teksti: Antti Sarasmo]
[Kuvat: Jaak Kadarik]






Hyttynen: Kuolleena syntynyt idea el�v�st� geenipankista
Viime aikoina Viron yksi eniten puhuttaneita hankkeita on ollut suunnitelma DNA- pankista, jonne tallennettaisiin kaikkien virolaisten geenitiedot. Vertaamalla kansalaisten taustaa ja sairaskertomuksia sek� DNA: sta l�ytyvi� geenitietoja, pit�isi geenipankkihankkeen kannattajien mielest� pysty� l�yt�m��n syit� esimerkikiksi perinn�llisiin sairauksiin sek� parantaa mahdollisuuksia ennakoida yksitt�isen ihmisen todenn�k�isyytt� sairastua esimerkiksi sy�p��n tai syd�n- ja verisuonitauteihin.

Kokki suosittelee: Pikaista eksotikkaa
Sue Ka Thai- ravintolassa on yksi Tallinnan monista etnisist� keitti�ist�. Kokki Parsuram Bhandari kutsuu meid�t keitti��n, jotta voimme omin silmin seurata ruoka- annostemme valmistumista.

Kolumni: Tee mulle viel� sit�
Korvat h�r�ss� kuuntelen kaupallista virolaista paikallisradioasemaa: seksik�s nais��ni pyytelee �tekem��n mulle viel� sit�. Sinulla on niin vahvat k�det, pane paljon -vaahtoa!� Onko kyseess� jonkinsortin uusi ilotalo, saunabaari vai mit�? Ja j�lleenk� t�ss� esineellistet��n naista vain seksin v�likappaleeksi? Lopulta ymm�rr�n min�kin ett� mainostetaan autopesulaa.

N�ist� puhutaan
• Viron lains��d�nn�ss�
• Jengitappelut
• S�hk�n hinta

P��kirjoitus: Euroviisuista el�m��
Kuten kaikki suomalaiset kateellisina muistavat voitti Viro viime kev��n� Eurovision laulukilpailun. Voittajan teht�v� on j�rjest�� seuraavat kisat ja ne pidet��nkin Tallinnassa 25. toukokuuta 2002. Alkuun ep�iltiin mahtaako Viro selvit� urakasta ja jaksaako se rahoittaa homman. Nyt ollaan jo niin pitk�ll�, ett� ep�ilyist� voi luopua. Kilpailu tulee, eik� ole mit��n syyt� ep�ill�, etteik� Viro selvi� teht�v�st� kunnialla.

Talous: Viron pankkimaailma on kahden kauppa. Sampo yritt�� kenk��ns� oven v�liin
Virossa on kaksi suurta pankkia, Hansapank ja �hispank. Niille on tullut tarjoamaan kilpailua naapuri pohjanlahden takaa eli Sampo, joka sai Viron pankkimaailmaan jalansijan ostamalla vaikeuksiin joutuneen Forekspankin.

Talousuutiset
• Taistelu piratismia vastaan hiipuu
• Talouskasvu hidastuu
• Viron veropetokset tutkinnassa

Uutta ja uudistettua
• Elegantti hotelli
• Viihtyis� kellaripaikka
• Silm�niloa

Yhteiskunta: Virolaiset kiroavat kovaa kiinteist�veroa
Ensi alkuun Viro voi tuntua veroparatiisilta. Tuloista otetaan veroa 26% kaikilta, tienaatpa sitten paljon tai v�h�n. Se ei ole kuitenkaan koko totuus.


Yhteydet | Mediakortti | Tilastotietoa
E-mail: guidetoimetus@hotmail.com
Copyright � 1999-2002 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]