 |
|
|
|
V i r o n l u o n t o:
Suomenlahden rannat erovat toisistaan kuin y� p�iv�st� - miksi?
|
Suomenlahden etel�ranta on t�ysin erilainen kuin pohjoisranta. Suomen rannikko on peruskalliota, mutkittelevaa ja saaristoista. Pohjois- Virolle on taas ominainen jyrkk� t�rm�rannikko, jota my�s klintiksi kutsutaan.
| Tyypillist� virolaista rantat�rm�� Saarenmaalta. Maaper�n kerrostuneisuus on hyvin n�kyvill�. |
|
|
|
 e on aukea, paikoittain suoraviivainen ja saaria sen edustalla on v�h�n. Miksi yhden ja saman merenlahden rannikot ovat niin erilaisia?
Suomen ja Viron kallioper� poikkeavat t�ysin toisistaan. Suomen rantakalliot ovat maapallon vanhimpina aikoina syntyneit� graniitteja, gneissej� ja liuskeita - sanalla sanoen peruskalliota. Virossa peruskallio on puolestaan satojen metrien syvyydess� ja sen p��ll� on n. 600- 400 miljoonaa vuotta sitten kerrostuneita sedimenttikivi�, kalkkikive�, hiekkakive� ja savea.
My�s etel�- Suomesta on l�ytynyt Viron kivilajien ik�isi� sedimenttikivi� peruskallion raoista, altaista ja jopa kallion p��lt�. T�st� on p��telty, ett� my�s Suomenlahti on muinoin ollut sedimenttikivien peitossa. Mutta miksi siit� tuli lahti?
Alku- Neva sy�vytti
Suomenlahden altaan arvellaan syntyneen siten, ett� sen paikalla on alun perin ollut joki, jolle on annettu nimeksi alku- Neva. Joki on sy�vytt�nyt aikojen kuluessa helposti kuluvaa vihre�� hiekkakive� ja saviliusketta ja niin on todenn�k�isesti syntynyt syvenev� jokilaakso.
Tuo laakso on ilmeisesti ollut jyrkk�reunainen, sill� etel�ss� on ollut vastassa rakoiluun taipuvaisia kalkkikivi�, kuten Pohjois- Viron t�rm�ss� on viel� nyky��nkin. Joki on uurtautunut etel�suuntaan kalteviin rapautumisherkkiin kiviin. Yl�puoliset kalkkikivilaatat ovat romahdelleet alas. N�in on etel�rinne vet�ytynyt jyrkk�n� kohti etel�� ja laakso on v�hitellen levinnyt laajemmaksi altaaksi. Siten on my�s t�rm�n perusmuoto ilmeisesti syntynyt.
Suomen puolella peruskallio paljastui nopeammin, sill� sen p��ll� oli v�hemm�n sedimenttikivi�, kuin Virossa. Peruskalliota eroosio- ja rapautumistekij�t eiv�t pystyneet sy�vytt�m��n yht� paljon ja siksi se j�i sellaiseksi, millaisena sen n�emme t�n�kin p�iv�n�. Pelkk� alku- Neva ei riitt�nyt kaiken muotoilemiseen. Viron rannikkoon ovat vaikuttaneet j��tik�itymiset, niiden v�listen l�mpimien aikojen tyrskyt ja pienempien jokien t�rmiin uurtamat jokilaaksot.
Toompea seisoo kalkkikivell�
Pohjois- Viron rannikkotasanne on syntynyt samanlaisten prosessien tuloksena. Se on savi- ja hiekkakive�. Tasan golla on my�s kalkkive�, joka on pit�nyt vastaan kuluttaville voimille. T�llainen kalkkikivikohoutuma on my�s Tallinnan Toompea, jota voi kutsua j��nn�svuoreksi.
Pitk�n Hermannin tornin rinteenpuoleisen sein�n alaosa on paikka, jossa matkailija voi n�hd� ihmeellist� sedimenttikive� ja siin� olevia fossiileja, alkeellisten meriel�inten kivettymi�.
Pohjimmainen syy Suomenlahden etel�- ja pohjoisrantojen erilaisuuteen on kivilajien kovuus- ja rakenne- erot. Suomessa kivet ovat huomattavan kovia eik� kivilajien v�lill� ole juurikaan kovuuseroja. Kallioper�n rakoilu, niihin liittyv� rapautuminen ja j��tikk�eroosio ovat synnytt�neet Suomen loivapiirteiset rannikot, silokalliot ja saaret.
Virossa kivilajiyksik�t ovat kuin p��llekk�in pinottuja erilaisista kiviainesten levyist� koostuvia pinkkoja, joilla voi olla suuret keskin�iset kovuuserot. Etel�- Suomessa kivilaji vaihtuu toiseksi l�hes joka askeleelle, mutta Virossa voi kulkea kymmeni� kilometrej� ilman, ett� kallioper�ss� tapahtuu suuriakaan muutoksia. Virossa saattaa jokikin kadota kallioon sy�pyneisiin onkaloihin ja nousta j�lleen muutaman kilometrin p��ss� maan pinnalle. Suomen peruskalliossa se ei olisi mahdollista.
[Teksti: Jorma Rotko (lyhennys geologi Jukka Hildenin tekstist�)]
[Kuvat: Tereza M�ngel]
|
|
