KolumnVanhat numeroteesti osa
Logo

Huhtikuu2001



OLET T�SS�:
etusivu > kolumnit
> Viron luonto: Suomenlahden rannat erovat toisistaan kuin y� p�iv�st� - miksi?

SIS�LT�:
Etusivu •
Artikkelit •
Kolumnit •
Extra •
Mit� miss� milloin •

HAKU
Baltic Guide:sta


NETI.ee:sta


VIRON KARTTA
Estonian Atlas


S�� VIROSSA
Weather underground •
BNS •
Delfi.ee •
Meriennuste •

LASKIN
FIM
=
EEK




V i r o n   l u o n t o:
Suomenlahden rannat erovat toisistaan kuin y� p�iv�st� - miksi?


Suomenlahden etel�ranta on t�ysin erilainen kuin pohjoisranta. Suomen rannikko on peruskalliota, mutkittelevaa ja saaristoista. Pohjois- Virolle on taas ominainen jyrkk� t�rm�rannikko, jota my�s klintiksi kutsutaan.

Tyypillist� virolaista rantat�rm�� Saarenmaalta. Maaper�n kerrostuneisuus on hyvin n�kyvill�.
Tyypillist� virolaista rantat�rm�� Saarenmaalta. Maaper�n kerrostuneisuus on hyvin n�kyvill�.



s e on aukea, paikoittain suoraviivainen ja saaria sen edustalla on v�h�n. Miksi yhden ja saman merenlahden rannikot ovat niin erilaisia?
Suomen ja Viron kallioper� poikkeavat t�ysin toisistaan. Suomen rantakalliot ovat maapallon vanhimpina aikoina syntyneit� graniitteja, gneissej� ja liuskeita - sanalla sanoen peruskalliota. Virossa peruskallio on puolestaan satojen metrien syvyydess� ja sen p��ll� on n. 600- 400 miljoonaa vuotta sitten kerrostuneita sedimenttikivi�, kalkkikive�, hiekkakive� ja savea.
My�s etel�- Suomesta on l�ytynyt Viron kivilajien ik�isi� sedimenttikivi� peruskallion raoista, altaista ja jopa kallion p��lt�. T�st� on p��telty, ett� my�s Suomenlahti on muinoin ollut sedimenttikivien peitossa. Mutta miksi siit� tuli lahti?

Alku- Neva sy�vytti

Suomenlahden altaan arvellaan syntyneen siten, ett� sen paikalla on alun perin ollut joki, jolle on annettu nimeksi alku- Neva. Joki on sy�vytt�nyt aikojen kuluessa helposti kuluvaa vihre�� hiekkakive� ja saviliusketta ja niin on todenn�k�isesti syntynyt syvenev� jokilaakso.
Tuo laakso on ilmeisesti ollut jyrkk�reunainen, sill� etel�ss� on ollut vastassa rakoiluun taipuvaisia kalkkikivi�, kuten Pohjois- Viron t�rm�ss� on viel� nyky��nkin. Joki on uurtautunut etel�suuntaan kalteviin rapautumisherkkiin kiviin. Yl�puoliset kalkkikivilaatat ovat romahdelleet alas. N�in on etel�rinne vet�ytynyt jyrkk�n� kohti etel�� ja laakso on v�hitellen levinnyt laajemmaksi altaaksi. Siten on my�s t�rm�n perusmuoto ilmeisesti syntynyt.
Suomen puolella peruskallio paljastui nopeammin, sill� sen p��ll� oli v�hemm�n sedimenttikivi�, kuin Virossa. Peruskalliota eroosio- ja rapautumistekij�t eiv�t pystyneet sy�vytt�m��n yht� paljon ja siksi se j�i sellaiseksi, millaisena sen n�emme t�n�kin p�iv�n�. Pelkk� alku- Neva ei riitt�nyt kaiken muotoilemiseen. Viron rannikkoon ovat vaikuttaneet j��tik�itymiset, niiden v�listen l�mpimien aikojen tyrskyt ja pienempien jokien t�rmiin uurtamat jokilaaksot.

Toompea seisoo kalkkikivell�

Pohjois- Viron rannikkotasanne on syntynyt samanlaisten prosessien tuloksena. Se on savi- ja hiekkakive�. Tasan golla on my�s kalkkive�, joka on pit�nyt vastaan kuluttaville voimille. T�llainen kalkkikivikohoutuma on my�s Tallinnan Toompea, jota voi kutsua j��nn�svuoreksi.
Pitk�n Hermannin tornin rinteenpuoleisen sein�n alaosa on paikka, jossa matkailija voi n�hd� ihmeellist� sedimenttikive� ja siin� olevia fossiileja, alkeellisten meriel�inten kivettymi�.
Pohjimmainen syy Suomenlahden etel�- ja pohjoisrantojen erilaisuuteen on kivilajien kovuus- ja rakenne- erot. Suomessa kivet ovat huomattavan kovia eik� kivilajien v�lill� ole juurikaan kovuuseroja. Kallioper�n rakoilu, niihin liittyv� rapautuminen ja j��tikk�eroosio ovat synnytt�neet Suomen loivapiirteiset rannikot, silokalliot ja saaret.
Virossa kivilajiyksik�t ovat kuin p��llekk�in pinottuja erilaisista kiviainesten levyist� koostuvia pinkkoja, joilla voi olla suuret keskin�iset kovuuserot. Etel�- Suomessa kivilaji vaihtuu toiseksi l�hes joka askeleelle, mutta Virossa voi kulkea kymmeni� kilometrej� ilman, ett� kallioper�ss� tapahtuu suuriakaan muutoksia. Virossa saattaa jokikin kadota kallioon sy�pyneisiin onkaloihin ja nousta j�lleen muutaman kilometrin p��ss� maan pinnalle. Suomen peruskalliossa se ei olisi mahdollista.


[Teksti: Jorma Rotko (lyhennys geologi Jukka Hildenin tekstist�)]
[Kuvat: Tereza M�ngel]






Kokki suosittelee: Tagliatelle ja kala
Tallinnalainen ravintola Laguun on yksi harvoista, joka on keskittynyt kalaruokiin, toki liha- annoksiakin on tulossa heit� varten, joille kala ei k�y.

Kolumni: Kulissit kumoon
En ole mik��n teatterifanaatikko, mutta aika ajoin tulee jotain n�ytelm��kin k�yty� seuraamassa. Saavutukseksi voi pit��, ett� sain mieheni kanssa liput Von Krahli- teatteriin Jouko Turkan k�sikirjoittamaan �Osta pient� ihmist� tai kuten se Virossa nimetty on: �Connecting people� - n�ytelm��n (tietyn firman mainoslause).

N�ist� puhutaan
• Hallituksen europelko
• Professori ehdokkaaksi
• Turvaa asiakkaille
• BMW

P��kirjoitus: Rapa roiskuu
Viron sis�politiikka on oma taiteenlajinsa, joka turistia ei niin suuresti kiinnosta. Mutapainin yst�ville olisi kuitenkin jotain tarjolla. Niin v�rik�st� menoa kuin Virossa lienee Suomessa n�hty viimeksi 30- luvulla.

Talous: Neste luottaa Baltiassa automaatti- tankkaukseen
T�m�n vuoden alkupuolella tarjottiin Nesteelt� bensaa alehintaan, kun juhlistettiin viimeisenkin Nesteen Baltian huoltoaseman muuttumista automaattiasemaksi.

Uutta ja uudistettua
• Elokuvaparatiisi
• Vaatteita
• Kauneuspalvelut

Viro tutuksi: Kapinallinen huhtikuu
Virossa huhtikuu on usein ollut kapinallinen. Ehk�p� se juontuu Viron ensimm�isest�, ep�onnistuneesta �vapaussodasta� vuodelta 1342. Silloin Yrj�n p�iv�n vastaisena y�n� nousivat pohjois- Viron talonpojat kapinaan tanskalaisia l��ninherrojaan vastaan.

Yhteiskunta: Virolainen uskoo horoskooppeihin, selv�n�kij�ihin, noitiin ja ihmeisiin
Moni virolainen antaa mustalaisnaisen povata itselleen. Jos mustalaisen ajaa matkoihinsa noin vain, voi sattua, ett� h�n katsoo pahalla silm�ll� ja panee p��lle kirouksen.


E-mail: guidetoimetus@hotmail.com | Yhteydet | Mediakortti
Copyright � 1999-2001 The Baltic Guide. All rights reserved.

[Etusivu] [Artikkelit] [Kolumnit] [Extra] [Mit�-Miss�-Milloin]