Tuoretta tietoa Virosta

9.1.2019 | Luonto

Kansallispuistojen Viro

Kansallispuistojen ViroKeemun lintutornista avautuu hieno näkymä Matsalunlahdelle. Keväisin ja syksyisin lahti on tuhansien joutsenten, hanhien ja sorsalintujen tärkeä levähdysalue.

Viron kansallispuistot johdattelevat lintulahdille, korpimaille, soille ja saaristoon.

 

Matsalun kansallispuisto lintuparatiisi länsirannikolla

Sopivasti muuttoreittien varrelle sijoittuva Matsalu on kuin siivekkäiden ABC-asema: rantaniityt, matalat merensopukat, luhdat ja ruovikot tarjoavat suojaa ja ravintoa kesken kiihkeän matkanteon.

Noin 16 kilometriä pitkän Matsalunlahden arvo huomattiin jo viime vuosisadan alussa. Silloin tosin paikalla viihtyivät joutsenten metsästäjät puisine houkutuslintuineen. Suojelualue Matsalusta tuli vuonna 1957 ja kansallispuisto 2004.

Matsalu on tunnettu erityisesti valtavista vesilintumääristään. Huhti-toukokuussa merenlahti on mustanaan sorsalintuja ja hanhia. Syksyllä alueella levähtää lisäksi kymmeniä tuhansia kurkia.

Orkideoita voi nähdä toukokuun puolivälistä alkaen.  Hyviä kämmekkäpaikkoja on muun muassa Laelatun ja Puhtun niityillä.

Matsalun suurin rikkaus ovat hoidetut niityt, jollaisia ei enää juurikaan muualla ole. Myös perinnekulttuurin vaaliminen on Matsalussa tärkeällä sijalla.

Retkeilyä tukevat seitsemän lintutornia, eripituiset luontopolut ja luontokeskus Penijõella.

Tiesitkö, että Matsalun alueella elää sakaaleita?

 

Soomaan kansallispuisto tulvivien jokien maa

Pärnun ja Viljandin puolivälissä sijaitseva Soomaa tunnetaan parhaiten tulvistaan, joita kutsutaan viidenneksi vuodenajaksi.

Silloin alueen halki virtaavat joet tulvivat yli äyräidensä, peittäen joskus veden alle jopa tuhansia hehtaareja. Tulvia on kevään lisäksi joskus myös syksyllä ja talvella.

Soomaa on mainio melontakohde. Ikimuistoisen kokemuksen saa meloessaan pitkin jokea tammivanhusten katveessa, sinisten korentojen ympäröimänä.

Monipuolisen retkeilykohteen Soomaasta tekevät jokia ympäröivät suuret suoalueet, joilla kulkee hyvin hoidettuja pitkospuureittejä. Kuresoon ja Riisan pitkoksilta voi pulahtaa uimaan suolampeen.

Sudet, karhut ja ilvekset ovat suuren erämaan asukkaita, kuten myös maakotkat, mustahaikarat ja pöllöt.

Soiden ja havumetsien lisäksi Soomaan alueella on ainutlaatuisia luhtaniittyjä ja vehmaita lehtoja.

Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Soomaan sydämessä Tõramaalla.

Tiesitkö, että haapio eli yhdestä puusta veistetty vene on perin­tei­nen kulkupeli Soomaalla?

 

Karulan kansallispuisto  metsäveljien ja savusaunojen etelä

Missään muualla Virossa ei ole Karulan veroisia mäkiä, eikä niin tiuhassa – nyppylöitä nyppylöiden perään.

Karulan maisema hivelee silmää, varsinkin jos on tottunut Länsi-Viron laakeaan maisemaan. Soratie kaartaa mäestä alas ja seuraavasta ylös. Metsät vuorottelevat peltotilkkujen kanssa. Sinne tänne on ripoteltu taloja, ja pihan perällä on aina pikkuinen savusauna.

Karulassa jos missään luonto ja ihminen ovat käyneet käsi kädessä. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta täällä on pärjätty vuosisatojen ajan. Hoidettu metsiä, viljelty pientä peltotilkkua ja kotieläimiä. Ja viikon päätteeksi menty saunaan eli sanna. Savusaunakulttuuri on Karulassa yhä hengissä.

Syrjäinen seutu ja sankat metsät olivat avuksi myös metsäveljille, jotka piilottelivat Karulan korvissa Viron neuvostomiehityksen alkuvuosina.

Karulassa kulkee monipuolinen retkeilypolkuverkosto. Koko maan halki kulkevan RMK:n Matkatee-vaellusreitin toinen pää on Ähijärven luontokeskuksen pihassa. Suomenlahden rannalle, Nõvan seudulle on matkaa 820 kilometriä.

Tiesitkö, että Karula on Viron pienin ja mäkisin kansallispuisto? 

 

Lahemaan kansallispuisto kalastajakylien pohjoisrannikko

Lahemaa on nimensä mukaisesti lahtien maa. Suomenlahden rannalla sijaitseva kansallispuisto tunnetaan kalastajakylistään ja niemistään, jotka kurottavat merelle. Lahemaan tunnettuja kyliä ovat muun muassa Käsmu, Viinistu ja Altja. 

Lahemaalta on lähdetty maailmalle ja tietenkin pohjoisnaapuriin. Suomenlahden yli käytävää kaupantekoa kutsuttiin seprakaupaksi. Suomeen vietiin viljaa ja Suomesta Viroon tuotiin kalaa.

Lahemaa onkin kiehtova sekoitus luontoa ja kulttuuria.

Omaa kieltään menneistä ajoista kertovat Lahemaan komeat kartanot: Palmse, Sagadi ja Vihula. Ne on valjastettu nykyään matkailijoiden palvelukseen hotelleina, ravintoloina ja museoina.

Luontonsa puolesta Lahemaa yllättää metsäisyydellään. Viehättävistä rantakylistä on lyhyt matka vanhoihin korpikuusikoihin ja lehtoihin.

RMK:n Matkatee-vaellusreitti lähtee täältä kohti etelää. Monien suosikkietapit ovat juuri Lahemaalla.

Lahemaan luontokeskus on Palmsen kartanon yhteydessä.

Tiesitkö, että vuonna 1971 perustettu Lahemaan kansallispuisto oli Neuvostoliiton ensimmäinen lajissaan? 

Vilsandin kansallispuisto saaristoluonnon aarteita

Saarenmaan länsiosassa sijaitseva Vilsandi on Viron luonnonsuojelun synnyinsija. Maan ensimmäinen suojelualue nimittäin perustettiin Vaikan saarille 1910. Tarkoituksena oli suojella saarten linnustoa.

Tänä päivänä Vilsandin kansallispuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus virolaista saaristoluontoa. Useista saarista ja luodoista koostuvan kansallispuiston sydän on Vilsandin saari.

Vilsandi tunnetaan etenkin kämmeköistään, joita on löydetty kansallispuiston alueelta yli 30 lajia.

Linnuista tavataan tyypillisiä merilajeja, kuten haahkoja, merikotkia ja karikukkoja. Talvella Vilsandin vesillä talvehtii harvinaisia allihaahkoja. Myös hylkeet ovat Vilsandille tunnusomaisia.

Tiesitkö, että kuuluisa virolainen laulaja-näyttelijä Jaan Tätte asuu Vilsandin saarella?

 

Alutagusen kansallispuisto erämaa EU:n itärajalla

Viron uusin kansallispuisto perustettiin joulukuussa 2018 Itä-Virumaalle. Pääasiassa jo olemassaolevista suojelualueista muodostettu kansallispuisto sijaitsee Narvan ja Peipsijärven välissä.

Aivan Venäjän rajalla sijaitseviin arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvat muun muassa Viron suurimmat suoalueet ja ainutlaatuinen Struugan luhta Narvajoen yläjuoksulla.

Alutagusen metsät ovat osa Siperiaan asti kulkevaa havumetsävyöhykettä. Niinpä sitä on kutsuttu myös nimellä Viron Siperia.

Suosittua retkeilyseutua on muun muassa Kurtnan järvien kirjavoima alue. RMK:n uusin vaellusreitti alkaa Matsalun Penijõelta ja päättyy Peipsijärven pohjoisrannalle.

Uuden kansallispuiston alueella pesii monia harvinaisia lintulajeja, kuten mustahaikara, riekko ja maakotka. Suurilla erämaa-alueilla viihtyvät myös karhut ja sudet. Se on myös ainoa paikka Virossa, jossa tavataan liito-oravaa. 

Tiesitkö, että Alutagusella on tavattu tyypillisiä pohjoisen lintulajeja, kuten kuukkeleita ja lapinpöllöjä? 

 

Lisää tietoa Viron kansallispuistoista tästä linkistä. 

     

   

Teksti ja kuvat Mikko Virta, kartta Eve Jaansoo

3.1.2019 | Luonto

Myrsky myllersi Virossa – katso huikeat kuvat Tallinnan tuulista

Verkkouutinen: Myrsky myllersi Virossa – katso huikeat kuvat Tallinnan tuulista

Keskiviikkona 2.1.2019 myllertänyt talvimyrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä tuhansissa kotitalouksissa ympäri Viroa. Laivaliikenne mantereelta Hiidenmaalle jouduttiin keskeyttämään, mutta liikennöinti … Lue lisää

19.12.2018 | Luonto

Luonto kutsuu liikkumaan

Luonto kutsuu liikkumaan

Himoliikkuja Viiu Juurik vinkkaa parhaat reitit Pärnun seudulle.   Pärnussa asuva Viiu Juurik, 39, on intohimoinen liikkuja. Aikuis­iällä liikuntaan hurahtanut … Lue lisää

16.12.2018 | Luonto

Pärnun uusi kävelyreitti avattu – katso kuvat!

Verkkouutinen: Pärnun uusi kävelyreitti avattu – katso kuvat!

Pärnun aallonmurtajalle vievä kävelytie on valmis. Noin puolen kilometrin pituinen puinen kävelysilta kulkee Estonia-laivan muistomerkiltä kohti merta. Reitin varrella on … Lue lisää

11.12.2018 | Luonto

Matkailuportaali Flight Network: itävirolainen Narva-Jõesuun ranta maailman parhaiden kaupunkirantojen listalle

Verkkouutinen: Matkailuportaali Flight Network: itävirolainen Narva-Jõesuun ranta maailman parhaiden kaupunkirantojen listalle

Kanadalainen matkailuportaali Flight Network on koostanut 1 200 käyttäjän avustuksella listan maailman parhaista kaupunkien uimarannoista. 35. sijalle sijoittui itävirolainen Narva-Jõesuun … Lue lisää

27.11.2018 | Luonto

Viro sai uuden kansallispuiston – Alutaguse on monipuolinen yhdistelmä Itä-Virumaan luontoa

Verkkouutinen: Viro sai uuden kansallispuiston – Alutaguse on monipuolinen yhdistelmä Itä-Virumaan luontoa

Viroon perustettiin uusi kansallispuisto Alutaguse. Asiasta uutisoi muun muassa Viron yleisradioyhtiö ERR. Uusi kansallispuisto koostuu Itä-Virumaalla sijaitsevista arvokkaista luontokohteista, joihin … Lue lisää

26.11.2018 | Luonto

Ensilumi tuli Tallinnaan – katso kauniit kuvat kevyen lumiverhon saaneesta pääkaupungista

Verkkouutinen: Ensilumi tuli Tallinnaan – katso kauniit kuvat kevyen lumiverhon saaneesta pääkaupungista

Tallinna sai ensimmäisen vähänkään kunnollisena pidettävän lumipeitteen viime yön ja tämän aamun aikana. Esimerkiksi Pärnussa paksumpi lumipeite satoi maahan ensimmäistä … Lue lisää

15.11.2018 | Luonto

Uusi kävelytie vie aallonmurtajalle

Uusi kävelytie vie aallonmurtajalle

Pärnun rannan puinen kävelysilta valmistuu marraskuussa. Kävelylenkki Estonia-muistomerkiltä hiekkarannalle ja sieltä rantaa pitkin Tervise Paradiisin suuntaan on ulkoilijoiden suosiossa. Veden … Lue lisää

9.11.2018 | Luonto

Suosittu virolainen luontoelokuva nähdään myös Suomessa – Tuulten taottu maa on kerännyt Virossa ennätysyleisön

Verkkouutinen: Suosittu virolainen luontoelokuva nähdään myös Suomessa – Tuulten taottu maa on kerännyt Virossa ennätysyleisön

Viron kaikkien aikojen katsotuimmaksi dokumentiksi noussut Tuulten taottu maa -elokuva nähdään myös Suomessa. Elokuvan voi käydä katsomassa Helsingin Redi-kauppakeskuksessa sijaitsevassa … Lue lisää