Tuoretta tietoa Virosta
7.12.2012 | Ravintolat

Virolaisen viinan alkuperä

Virolaisen viinan alkuperä

Virolainen, viina, alkuperä, etanoli, Suomi, Liviko, Altia, tutkimus, tuonti, väkiviina

Viime vuonna käynnistyi uudelleen Moe-viinatehdas (Moe peenviinavabrik), jossa tislataan virolaisesta luomurukiista väkiviinaa. Siitä on valmistettu Moe viin 1886. Virolaisesta rukiista tehdystä väkiviinasta syntyy myös Livikon Maarahva Viin.

Kyseiset tuotteet eivät kuitenkaan ole Viron suosituimpia viinoja. Eniten myytyjä kotimaisia merkkejä maassa ovat suurimman tuottajan Livikon Lauaviin ja Viru Valge sekä Altia Eestin Saaremaa Vodka ja Eesti Standard (tunnettu myös Kukkoviinana). Prismasta saadun tiedon mukaan heillä myyntitilaston kärjessä on juuri näiden kahden firman tuotanto. Edullisten joukosta Prisma toi esiin Altian pullottaman Aus Viinan.

Virossa on kaupan myös monia kauppojen omia juomia eli private label -tuotteita. Niiden pullottajat saattavat vaihtua, kuten tapahtui tänä vuonna Vergi Vodkalle, jota aikaisemmin pullotti Altia. Pullottaja saattaa private label -tuotteissa olla myös ulkomaalainen, vaikka etiketissä olisi virolainen nimi.

Väkiviina eli pirtu valmistetaan tislaamalla käymistuotteista. Periaatteessa lähes kaikki hiilihydraatit pystytään käyttämään hiivan avulla alkoholiksi. Juomaksi käytetyn alkoholin tarpeisiin käytetään yleensä maatalouden tuotteita, viljaa ja perunoita. Myös selluloosasta voidaan valmistaa etanolia. Sellaista on on aikaisemmin käytetty myös suomalaisissa viinoissa.

Viron maatalousministeriön teettämän TNS Emorin tutkimuksen mukaan vuonna 2011 maahan tuodusta etanolista 72 prosenttia tuli Suomesta ja 20 prosenttia Slovakiasta. Virossa tuotetusta 17,2 miljoonasta litrasta vahvaa alkoholia joivat virolaiset itse 16 miljoonaa litraa.

63 prosenttia virolaisesta viinasta tuottaa Liviko, josta vastattiin The Baltic Guiden kysymykseen väkiviinan alkuperästä: ”Käytämme eri toimittajien väkiviinaa Euroopasta ja yhden yhdysvaltalaisen tuottajan raaka-ainetta. Tarkemmin emme voi kertoa viitaten liikesalaisuuteen.” Altia Eesti, jonka väkiviina tulee Koskenkorvalta, on maan toiseksi suurin tuottaja 26 prosentin osuudellaan.

Jutun alussa olevaan kysymykseen voimme siis vastata, että moni virolainen viina on valmistettu suomalaisesta väkiviinasta ja niissä on virolaista nimen lisäksi ainakin vesi ja usein myös Järvakandin tehtaassa tehty pullo.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ALTIA

 

Lue koko juttu näköislehdestä

Lue lisää samasta aiheesta

17.3.2026 | Ravintolat

Viro maistui Helsingin Gastro-messuilla

Viro maistui Helsingin Gastro-messuilla

Virolaiset elintarvike- ja ruokatapahtuma-alan yritykset esittäytyivät edukseen viime viikolla Helsingissä, jossa järjestettiin Suomen suurin ja pitkäikäisin ravintola-, hotelli- ja … Lue lisää

11.3.2026 | Ravintolat

Ensi viikolla Saarenmaallakin on ravintolaviikko

Ensi viikolla Saarenmaallakin on ravintolaviikko

Väitetään, että 13 on epäonnen luku, mutta Saarenmaalla ajatellaan toisin. Sikäläiset yrittäjät laskevat, että lukuhan tarkoittaa täyttää tusinaa plus … Lue lisää

7.3.2026 | Ravintolat

Baskimaan katuruokaa fine dining -tyyliin

Baskimaan katuruokaa fine dining -tyyliin

Tallinnan sataman ja Rotermanni-korttelin välille kohonneessa Golden Gate -talossa on uusi à la carte -ravintola Fume. Se kuuluu huippukokki … Lue lisää

25.2.2026 | Ravintolat

Ravintolaviikon myynti alkoi jo

Ravintolaviikon myynti alkoi jo

Viron ravintolayrittäjien liiton vuonna 2011 aloittama Tallinn Restaurant Week -kampanja viettää maaliskuussa tuplakekkereitä – 15 vuoden ikäinen TRW on … Lue lisää

10.2.2026 | Ravintolat

FoodLover-ravintolaviikko on taas täällä!

FoodLover-ravintolaviikko on taas täällä!

Michelin-tähdellä palkittujen ravintoloiden määrä Virossa pysyi tänä vuonna varsin samana kuin aiemminkin, mutta uusimman oppaan kehumien paikkojen määrä kasvoi. … Lue lisää

5.2.2026 | Ravintolat

Virolaiset kokit maailman huipulla

Virolaiset kokit maailman huipulla

”Monessa maassa on satoja vuosia vanha ruokakulttuuri, jolla on tärkeä asema yhteiskunnassa. Viron ravintolakulttuuri on noussut neuvostoajan alennustilasta uuteen … Lue lisää

30.1.2026 | Ravintolat

Peipsijärven rannalla YÖsyöpotellään

Peipsijärven rannalla YÖsyöpotellään

Peipsijärven rantaseutuja halkova liki 175 kilometrin pituinen ruokakatu herää tänäkin talvena eloon yhdeksi täysin matkailusesonkien ulkopuoliseksi illaksi. Pohjoisesta Alutagusen … Lue lisää

30.1.2026 | Ravintolat

Helmikuu on Tartossa makuja tulvillaan

Helmikuu on Tartossa makuja tulvillaan

Tartossa käynnistyy sunnuntaina alkuvuoden tärkeimpiin kuuluva kulinaariatapahtuma eli koko helmikuun ajan kestävä Maitsev Tartu (Maistuva Tartto) -ravintolakuukausi. Kukin siihen … Lue lisää